Onko muilla tällaisia isovanhempia, ettei lapsenlapsia kaivata edes jouluna??!!
Mun omista vanhemmista on kyse. On varmaan viimeinen joulu, kun mennään mun vanhempien luo joulua viettämään, kun tulee niin paha mieli jo etukäteen niiden suhtautumisesta meihin ja lapsiimme (ovat vieläpä heidän ainoita lapsenlapsia). Tullaan yli 400km päästä, eikä saada olla yhtään aattoa tai max joulupäivää pidempään. Joten majoittaudutaan nyt sitten miehen veljen tyhjään taloon ennen ja jälkeen joulun, jotta pystyttäisiin viettämään joululomaa kotiseudulla ja näkemään ystäväperheitä ja muita sukulaisia ja kavereita. Isäni mielestä meidän lapset pitää niin paljon mekkalaa, ettei hän kestä sitä. Ihan kiva, että edes silloin harvoin kuin käydään, niin silloinkin lapset on liikaa hänelle, ja vieläpä jouluna. Tuli kyllä "hyvä joulumieli" itselle, toivottavasti lapset ei vaistoa aattona ja joulupäivänä millaista suhtautuminen on ja itsekin pystyisi oman pahan mielensä pitämään piilossa.:-(
Tosi kurjaa, että omat vanhemmat on tällaisia. Omat appivanhemmat kun on vieraanvaraisuuden perikuvia ja valmiita ottamaan avosylin heille vierailemaan, niin kyllä on omiin vanhempiin pettynyt todella. He haluavat ilmeisesti vain olla keskenänsä, omassa rauhassa näemmä. Ja itse kun luulin, että kaipaisivat meitä ja lapsenlapsia sinne jouluksi, että olisivat tulostamme iloisia, kun viime joulu oltiin appivanhemmilla ihan eri puolella Suomea. Jatkossa mennään sitten vain appivanhemmille tai pysytään kotona. Turhaan aiheuttaa tämmöistä pahaa mieltä itselle ja lapsille.:(
Kommentit (46)
mun vanhemmat eivät ole nähneet lapsenlapsiaan 3 vuoteen, eikä ole kertaakaan soittaneet eikä mitään.
Mitään riitaa ei ole ollut, välimatkaa alle 50km, mutta he eivät myöskään jaksa meitä, kun meillä on kolme lasta.
En enää pidä minäkään mitään yhteyttä, ei vissiin ole häirinyt ketään
Päätittekö tehdä oman joulun kotona?
on ne mukavat appivanhemmat. Toisilla lapsilla ei ole isovanhempia ollenkaan (ovat kuolleet/eivät halua olla tekemisissä).
Vietä ap mukava joulu oman perheen kesken!
Eri asia on, jos on perintöä luvassa, niin kukapa ei silloin vanhempiaan mielistelisi.
Täällä kans yksi perhe tähään pinoon.
Jouluaattona miehen vanhemmat eivät voi tulla meille - haluavat olla kotona. Joulupäivänä on kutsuttu miehen siskolle (ja meitä ei) ja tapanina ovat taas kutsuneet heille koko suvun (mutta meitä ei - kuten ei muinakaan jouluina paitsi silloin kun miehen sisko pakotti äitinsä meidät kutsumaan). Koko ajan saadaan kuulla ruikutusta, että miksi ei käydä siellä, mutta kun oltaisiin menossa, niin meille sanotaan ettei sovi. Tänään pistettiin lahjat pakettiin ja lähtevät huomenna postiin miehen suvulle. En voi muuta sanoa kuin että en ymmärrä ihmistä, joka ei halua omaa lastaan (mä haluaisin, vaikka olisi narkkari, vankilassa ja vaikka minkä haukan kanssa naimisissa ;-) ja omaa ainutta lapsenlastaan nähdä, mutta tietystikään emme voi heidän jouluunsa ängetä, jos heille se ei kerran sovi. Ainut mikä harmittaa on se, että tiedän, että appiukko haluaisi meitä ja pojanpoikaa nähdä ja toki harmittaa miehen puolesta ja meidän pojankin vähän - onneksi poika ei tajua, että normaalit mummot haluais nähdä lapsenlapsensa jouluna - vaikka lyhyesti, että näkisi lapsen ilmeen kun avaa vaikka paketin.
Jos me joskus siellä käydään, niin miehen siskon koirille on niin raskasta se meidän lasten meuhkaaminen. Eikä koirien kanssa nyt tietenkään voi lähteä meille asti ajamaan, kun matkakin kestää tunnin.
On se hienoa tajuta, ettei meidän lapsilla ole edes ihmisarvoa, mutta miehen siskon elukat yli-inhimillistetään.
vanhempiensa kanssa, kun koirat tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa.
Jos me joskus siellä käydään, niin miehen siskon koirille on niin raskasta se meidän lasten meuhkaaminen. Eikä koirien kanssa nyt tietenkään voi lähteä meille asti ajamaan, kun matkakin kestää tunnin.
On se hienoa tajuta, ettei meidän lapsilla ole edes ihmisarvoa, mutta miehen siskon elukat yli-inhimillistetään.
Sanovat suoraan, ettei heillä ole mitään lakisääteisiä velvollisuuksia lapsenlapsiansa kohtaan. No, meillä on kyllä oma perheemmekin.
Muistaapa tuon sitten itse kun tulevat vanhoiksi, sairastuvat ja kukaan ei käy katsomassa.
Sanovat suoraan, ettei heillä ole mitään lakisääteisiä velvollisuuksia lapsenlapsiansa kohtaan. No, meillä on kyllä oma perheemmekin.
Muistaapa tuon sitten itse kun tulevat vanhoiksi, sairastuvat ja kukaan ei käy katsomassa.
myös kuollut vuosia sitten. Anoppi uusimman miehen kanssa liehakoi miehen siskoa. Lapsemme eivät ole hänen lapsenlapsiaan. No, me pärjäämme yhdellä isoisällä oikein mainiosti.
Anopin skitsoiluihin emme mene mukaan ja muutenkin pysymme siitä kaukana. Paljon mukavampaa näin. Eikä tosiaan tarvitse soitella apua "vanhuksena".
on ne mukavat appivanhemmat. Toisilla lapsilla ei ole isovanhempia ollenkaan (ovat kuolleet/eivät halua olla tekemisissä).
Vietä ap mukava joulu oman perheen kesken!
huhtikuun lopun Kodin Kuvalehdestä:
"Jos jonkun ihmisen seurassa tulee aina sellainen olo, että täytyy vääntäytyä hankalaan asentoon eikä silti koskaan ole oikein päin, kannattaa hänestä pysyä loitolla. Ei pidä uhrata hyvinvointiaan, rankaisevan, tarvitsevan ihmisen vuoksi."
Eli miksimiksimiksi kerta toisensa jälkeen se oma ja usein myös lasten hyvinvointi uhrataan ikävien ihmisten; vaikeiden vanhempien tai appivanhempien vuoksi?
Ymmärrän vanhempianne. Olen nähnyt niin paljon huonosti kasvatettuja riiviöitä, että en itsekään ottaisi niitä joulunpyhiksi kotiini.
Penkovat vieraiden kaapit, hajottavat paikkoja, marisevat, kitisevät, huutavat ja kiljuvat ja pahimmassa tapauksessa hakkaavat vieraita, hyppivät sohvilla yms.
Hyvinkasvatettuja lapsia kestää isovanhemmatkin.
sekä oma lapsi että lapsenlapset. Viiimeksi käynyt kesällä meillä (asuu 10 km päässä). Isänpäivänäkin oli mökillä ja unohti ilmoittaa. Jouluksi kuulemma menee mökille ja sinne voi tulla jos siltä tuntuu... siis ei pyydetty meitä sinne. Matkaa mokille 100 km. Ei mennä. Olkoot siellä
Lastenko pitäisi olla näkymättömiä, kuulumattomia ja hajuttomia, niinkö? Tähän maailmaan mahtuu tavallisia ääniä ihan taatusti ja niitä ovat juuri lasten äänet. Reuhata ei tarvitse, mutta kyllä aikuisella pitää sen verran hermoja olla, että normaalia ääntä ja elämää kestää. Lapset eivät ole mini-aikuisia, vaikka moni niin haluaisikin.
Appi ja anoppi välittää vain miehen veljen lapsista. Oma isäni on kuollut ja äitini vanha ja alkoholisoitunut. vuosia sitten kävimme äitini luona Tapaninpäivän aterialla, nyt siitäkin on luovuttu.
Minä olen vuosien varrella pikkuhiljaa luonut oman perheen kesken jouluperinteitä, joita aion jatkaa niinkauan kuin lapset kotona asuvat. Kun muuttavat pois ja perustavat omat perheet, olen valmis jouluperiteitä jatkamaan, jos lapset perheineen sitä haluavat. Kaipasin jo lapsena kunnon perhejouluja nyt minulla on mahdollisuus oman perheen kanssa niitä viettää.
toisilla käydään sitten säännöllisin väliajoin haukuttavana. Heillä on aina mielessään sellaisia naistenlehtisivujen jouluja, mutta totuus on niin toisenlainen, että emme voi kuvitellakaan pilaavamma jouluamme sillä. Noin puoli tuntia he jaksavat käyntiämme, sitten alkaa jo valitus siitä, että lapsista kuuluu ääntä ja isovanhemmat eivät kuule tv-ohjelmia tai on niin rasittavaa, kun pitäisi laittaa ruokaa tms. He koko ajan etsivät lehdistä tms. jotakin paikkoja, joihin me vanhemmat voisimme lapsiamme viedä, jotta eivät olisi häiriöksi isovanhemmille. Koko ajan haukkuvat, miten hirveiksi me vanhemmat olemme lapsemme kasvattaneet, ja ei ennen tällaista ollut ollenkaan, ja miten me vanhemmatkin olemme aivan kauheita kun emme opeta taloja lapsille (esim. että lapset eivät puhu, jos ei heiltä kysytä).
Meillä kans asiat ihan toisin kuin ap:llä. Minä en kyllä menisi tuollaiseen mummulaan ap. Viettäisin joulun sellaisten luona, jotka sen haluaisi meidän kanssamme viettää tai sitten ihan kotosalla. Meillä minun vanhemmat vaihtoivat juuri joulusuunnitelmiaan, että näkisvät meidät aattona, kun emme voi mennä sinne paikkaan, jonne heidät (ja meidät) oli jouluksi kutsuttu...
oma äitini asuu tosi kaukana ja on silloin töissä, nuori kun vielä on. Oma isäni on kuollut. Miehen vanhemmat pyytävät meitä kylään 280 km päähän juuri silloin kn heille sopii. voidaan olla max. kaksi tuntia ja sitten pitää jo kotiin lähteä takaisin ajelemaan. He kun väsyvät niin paljon lapsista. Näkevät siis lapsenlapsiaan yleensä kerran vuodessa pari tuntia ja sekin yleensä kesällä jos tehdään kesälomamatka sinne suunnalle. Meillä he eivät tule käymään, kävivät viimeksi kahdeksan vuotta sitten. Ovat alle 60 vuotiaita, varhaiseläkeläisiä. Miehen veljen hevostilalla lähes 400 km päässä kyllä ehtivät käydä melkein joka viikko ja hoidella hevosia, että mieheni veli saa säännöllisesti käydä ulkona ja etelässä lomalla.
Niinä harvoina kertoina kun nähdään, kertoilevat kuinka hienosti asiat hevostilalla ovat ja sujuvat ja kuka hevonen on poikinut tai voittanut jne... yleensä ei kysele lapsista mitään, päivittelevät vaan kun ovat kasvaneet :)
No eipä ole miettimistä miten Joulu vietetään :)
siihen lisänä vielä se, että lapsiamme ja minua haukutaan koko ajan, miten kauheita lapsemme ovat käytökseltäänkin, ja miten lihavia koko sakki (lapset ovat rauhallisia ja normaalipainoisia, joukossa pari liian laihaakin). Vuosien myötä on käynyt niin, että lapset eivät haluaisi mennä edes käymään, se on surullista.
Minulla saman kaltainen tilanne mutta asumme lähempänä. Emme edes joulupyhinä päiväseltään neä. Koska on niin ristiriitaisin tuntein kaikki. Ja kaikki sen vaistoaa, ei pelkästään lapset. Turhaan siirrät sitä enää tuonnemmaksi. Vietä jo nyt onnellinen joulu, eikä sitten kun... Pääsät irti vanhemmistasi ja luo perheesi kanssa omanlainen ja ihana joulu.
Niin minäkin olen tehnyt monta vuotta sitten.
t. omanlainen ja onnellinen joulu