Arvatkaas mitä? Anoppini...
haluaa ostaa lapsillemme lahjoja enemmän kuin mitä me haluaisimme hänen ostavan. Tilat käyvät meillä ahtaiksi, tiedättehän...
No tänä joulunapa en yritäkään rajoittaa häntä, vaan sanoin, että siitä ja siitä tykkäisivät ja siitä ja siitä ja... Ostakoon tänä jouluna ihan niin paljon kuin lystää ja kalliita ovat nuo toiveet ja seuraavina jouluina saa sitten ostaa vain jotain hyvin pientä. Toivon, että tällä konstilla hän tajuaa, että loppujen lopuksi eivät ne lahjat ole tärkeintä joulussa.
Miten olen voinut näin tyynesti antaa hänelle luvan ostaa? Sitä miettii varmasti anoppinikin, mutta eipähän ole ainakaan loukkaantunut nyt minulle ja ehkäpä tänä jouluna kauhistelee rahanmenoaankin. Huh huh noita toiveita!
Tyyneyteni salaisuus on, että olen jo varannut kirpparipöydän pariksi viikoksi ensivuoden puolelle. Ja osa leluista ja rojuista, joita hän on meille vuosien myötä ujuttanut on jo toimitettu joulupatakeräykseen. Hauskaa joulua kaikille!
Kommentit (4)
Vaikka jotain rajaa vois anopillakin olla!
Laitoin juuri viestin miehellesi, että alkaa jo hinnoittelemaan vaatteitasi ja astioitasi kirpparipöytää varten. Hyvää joulua!
Surullista. =((((((((
Ne on lastesi, ei sinun tai anopin. Älä vedä lapsiasi tähän sinä vs anoppi dilemmaan....
Laitan pois niitä leluja joilla ei niin leikitä/tulla todnäk leikkimään tai joita on liikaa.
ap