Taaperoimettäjät ja 1-vuotiaan vieroittajat!!

Minä olen palannut töihin pojan täytettyä vuoden. Aika pian töiden aloituksen jälkeen päädyin lopettamaan yöimetykset sillä olin aamulla liian väsynyt. Poika siirrettiin omaan huoneeseen ja muutaman yön heräili levottomasti. Oikeastaan hoidon aloituksen jälkeen meillä syötiin aamulla, hoidosta tultua ja illalla. Kesälomilla jäi tämä päiväsyöttö pois. Muutama viikko on oltu ilman aamusyöttöä eli syödään vain illalla ennen nukkumaan menoa. Tätä saa jatkaa niin pitkään kun haluaa. Vielä alku syksystä jouduin kahden päivän työreissulla lypsämään maitoa; viime viikolla olin kolme päivää poissa ilman lypsämistä. Maitoa tuli siltikin aivan kuten ennen. Eli hyvin onnistuu työssäkäyminen kolmenlapsen äidiltä ja vieläpä siinä sivussa imetys. Poikamme tarhassa on muuten kaksoset joita edelleen taaperoimetetään:-)) aika hieno saavutus äidiltä! Ja rintaa poika ei todellakaan ole aikoihin kaivannut minun poissa ollessani. Ymmärtää että sitä saa vain äidiltä:-))

Ja päivin öin saa rinnalla lupsuttaa mielin määrin. Ja hämpä myös toteuttaa tätä sitten ahkerasti. Pienestä pitäen ollut tissimiehiä ja siksipäs en edes harkitse vielä mitään vieroituksia, kun kerta niin hurjan tärkeä juttu toiselle. Tosin nykyisin tuolta ei oikein mitään tule, kiitos raskaushormoonien, mutta maittaa silti! ;-D Kaikennäköinen pienen miehen elämän potkiminen helpottaa huomattavasti tisukalla ja uni tulee meillä edelleen tuossa rinnalla. Helppoa minusta, siksi näin. =) Nuutti muutes osaa jo itse tulla ilmoittamaan vaikkapa sydänsurun tai haaverin iskiessä " Tissi helpottaa." Jotenkin hurjan suloinen tuo lausahdus joka kerta. Ja joskus kun en ehdi heti tarpeen ilmetessä istahtamaan alas ja sillä kertaa selitys ei mene kuuleville korville, vaan iskee uhmispuhmis asiasta päälle, niin silloinkin kuulen itkun seasta tuon " Tissi helpottaa." ... ;-DD



Yöllä Nuutti on syönyt koko ikänsä todella tiuhaan - noin parin tunnin syöttövälillä. Mutta tuossa vähän reilun kahden vuoden iässä (olisiko ollut pari viikkoa synttäreistä) alkoi yhtäkkiä nukkumaan jopa 10 tuntia putkeen!! =) Siis aivan yhtäkkiä ja varoittamatta. Meinasi itsellä olla vähän vaikeuksia osata nukkua sitten... ;-D No, nyt ollaan jossain flunssanpoikasessa ja siksipäs heräilee usein, ja tosiaan nukahtaa lähes joka kerta vain rinnalle, niin eiköhän ole tämä hormoonihirviö aika väsynyt aamuisin... Joten flunssaa karkuutellaan tällä hetkellä ja ahkerasti. ;-D



Tuosta yöimetysten lopettamisesta en siis oikein osaa sanoa mitään järkevää. Mutta esim. siskollani taisi näihin samoihin aikoihin ahkera yöimuttelija myöskin lopettaa sen heräilyn ja alkaa nukkumaan yönsä ilman tankkailuja. =) Että toivoa olisi, jos ei kohta tapahdu muutosta ja päätätte palata entiseen " helpompaan" nukutuskeinoon... =) Mutta voihan olla, että tuo saavutettujen etuuksien luovuttaminen vain nyt ottaa jonkun päivän/viikon vielä ja sitten helpottaa. Ei tosiaan kokemusta. =) Jaksamista!! =)

Aika vähän minulle niitä tulee - tai sitten en vain tajua niitä!! =) Lähinnä saatetaan tosiaan kysyä jotain tiettyä ikää, johon asti olen ajatellut imetellä, mutta mistä ihmeestä minä nyt moisen osaisin vetäistä! Ja ei ole tainnut kukaan kahta kertaa kysyäkään. Äitini, joka aivan äärettömän ylpeänä vie imetysmyönteistä ajattelua eteenpäin, on oikeastaan ainut IRL-ihminen, joka kysäisi jotain tästä raskaanimetyksestä. Ja oikeastaan liittyen sitten vauvan syntymään. Eli hän silleen puolileikillään varmisteli, että eihän tässä nyt käy niin, että kun sitä maitoa ei kerta oikein tule tällä hetkellä, että sitä ei tule sitten vauvan synnyttyäkään... ;-D Riitti, kun yhdellä lauseella hänelle selitin, kuinka ne hommat toimii. Ja jotenkin kuulsi kysymyksestä, että oli tosiaan kauan miettinyt tätä ja funtsinut että uskaltaakohan tätä kysyäkään - eli ilmeisesti minä olen niin varma tämän meidän elämäntyylin kanssa, että ei uskalla monikaan tulla tätä ilkeästi kasvokkain ihmettelemään. Kai. Tai sitten vain elän jotenkin imetysmyönteisessä mikromaailmassa tai jotain. ;-D Tosin aika avoimesti puhun imetysasioista ja kaippas nuo ihmiset siksi arvelee, että tiedän mitä teen. Että meillä ei taapero roiku tississä äidin kiusaksi, vaan että on vain ihan meidän yhteinen juttu. =)

Kiitos Nuutille vastauksista! Haluaisin itsekin olla varma asiastani ja siksi...



Olen itse miettinyt syitä, miksi taaperoimetystä jatkaisi...



Tällä hetkellä se on vielä ainut maito, mitä lapsi juo

Se on tosi helppo rauhoittamiskeino ja ihanan rauhallinen hetki yhdessä

Tulee päivän aikana pysähdyttyä ja tankattua läheisyyttä (mitä nyt tulee tehtyä ilman imetystäkin)



MItä syitä teillä muilla on jatkaa taaperon imettämistä? Ja oletteko aina saatavilla (esim. ette yli vuorokautta pois kotoa)? Vai pärjääkö taaperonne hyvinkin myös ilman imetystä?

Kiitos jos jaksatte vielä jatkaa ketjua. :)

En tiedä oletko käynyt lukemassa tämän? Muutama fakta taaperoimetyksestä: http://www.imetystukilista.net/faq/taapero.php



Älä ota nyt mitään paineita, että pitäisi tehdä joku päätös tyyliin " joko en ryhdy taaperoimettäjäksi tai sitten taaperoimetän ja jatkan vaikka eskariin saakka" . Jos imetys on sinusta nyt ok niin eihän se lapsi yhtäkkiä muutu radikaalisti vaikka tulee esimerkiksi vuoden ikäiseksi. Voit antaa homman mennä omalla painollaan ja jos tuntuu siltä, että haluat jossain vaiheessa lopetella, niin silloin on sinulle oikea aika vieroittaa. Mielestäni " maaginen" vuoden merkkipaalu on aika turha. Kun ikää tulee lisää niin imetykset vaan harvenevat, ja puhumisen myötä tyttö pyytää että " tissii" , mikä ei mielestäni ole mitenkään kauheaa(toiset kun ovat sitä mieltä etteivät puhuvaa lasta halua imettää), vaan selkiyttää tilannetta ja sitten voin lapsen kanssa keskustella jos ei ole hyvä tilanne imettää(Ehkä fiksumpaa olisi kutsua tissiä vaikka maidoksi tai mammaksi tai joksikin, jos tissi-sana aiheuttaa kiusallisen olon kun muut kuulevat lapsen pyytävän tissiä;-)).



Tuosta saatavilla olosta vielä, että olen kuullut joidenkin taaperoimettäjien reissanneen, saattaa vaatia rintapumpun käyttöä jos rinnat pakkautuvat kovasti ja toisaalta lapsi voi varmaan unohtaa imuotteenkin jos tulee pidempi tauko imetyksiin, joten imetys voi tyssätä siihen. Vuorokauden poissaolo tuskin on iso ongelma. Minä olen aina ollut kyllä saatavilla, en imetyksen takia vaan ihan siksi että ei ole ollut halua lähteä mihinkään pidemmälle ilman lasta. Koiranäyttelyreissuja yms. päivämatkoja on ollut ja ne ovat sujuneet kyllä ihan hyvin. Muuta maitoa ei meidänkään neiti vielä juo, joten poissaolon jälkeen tulee ehkä vähän tiuhempaa tankkailua taas.

http://www.imetys.fi/itu/taapero.html



Ja englanniksi:



http://www.imetystukilista.net/linkki.php#pitka

Imetys on jotenkin niin mukavaa, lapsi on siinä kiinni ja niin olen minäkin. Mielestäni se on lapsen psyykkiselle kehitykselle tärkeä läheisyyden muoto, ja koen vahvasti että se tukee lapsen vastustuskykyä kaikenmaailman vatsatauteja ym. vastaan. Esim. meillä oli kova vatsatauti esikoisella ja minulla, mutta nuorimmaiselle sitä ei tullut ollenkaan. Ja itse olin niin reporanka etten jaksanut nousta ruokaa laittamaan vaan imetin vähänväliä. Suostui nuorimmainenkin köllimään sängyssä kunnes isä tuli töistä :) apuun.



Yöimetyksistä luovuttiin minun jaksamiseni vuoksi reilu 1v iässä. Poika siirtyi ensin omaan sänkyyn nukkumaan, ja vähän myöhemmin isä hänen viereensä (pinnasänky meidän sängyssä kiinni). Heräilyt olivat lyhyempiä isän kanssa, mutta jatkuivat jonkin aikaa kunnes vähenivät ja lopulta alkoi nukkumaan aamuun asti. Ihanaa. Nyt ollaan vieroteltu hyvin vähitellen. Imetän n. 3-4 krt päivässä eli nukkumaan mennessä ja herätessä. Maito on vähentynyt ja poika välillä toteaakin ihmeissään että " loppu" . Osaa myös vaatia tissiä " titti" , mutta tyytyy nykyisin kun sanon ettei nyt vaan sitten kun mennään nukkumaan. Tämä puhuminen on sellainen raja joka kauhistuttaa monia ihmisiä. Ja olenkin kuullut varovaisia kyselyitä, että koskas meinaat lopettaa ja etkö tiedä, ettei tuon ikäinen tarvitse rintamaitoa enää mihinkään. No minä tiedän oman totuuteni enkä välitä pätkääkään muiden mielipiteistä tässä asiassa joka on vain ja ainoastaan poikani ja minun välinen asia.



Ja poikaa olen huoletta jättänyt isälleen hoidettavaksi yli imetysajankohdan. Hyvin on mennyt kun hän huomaa ettei äiti ole paikalla - ei kannata itkeä tissiä. Ja poika tosiaan syö muuten normaalia ruokaa lehmänmaitoineen muineen. Viikonpäästä on tarkoitus pitää miehen kanssa yhteinen vapaavuorokausi, jolloin molemmat lapset yön yli hoidossa. Hiukan jännittää, mutta kaipa pärjäävät. Alkaa olla tärkeää hoitaa parisuhdetta ja omaa itseäänkin, se koituu lapsillekin eduksi pidemmän päälle. Olenkin varmasti uuvuttanut itseni aikalailla raskauksien ja pitkän imetyksen kanssa. Imetin myös raskausaikana ja olin tosi poikki, uskon että juuri imetyksestä osittain johtuen. Tässä minun kokemukseni. Mielestäni imetystä on hyvä jatkaa niin kauan kuin se tuntuu hyvältä ja voimavaroja riittää. Yöimetys ei varmasti lapsen aloitteesta helpolla lopu. Onnea mahdolliseen taaperoimetykseen!

Kävin lukemassa linkkejä ja hyvää tietoa tuli vastaan. Haluaisin vielä kysyä onko teillä kokemusta Yösyöttöjen lopettamisesta, mutta muuten imetyksen jatkamisesta. Me ollaan yritetty siis olla ilman yösyöttöjä. Taapero ei suostu nukahtamaan yö tai päiväunille ilman rintaa jos minä nukutan. Nukahtaa kuitenkin hyvin miehen kanssa unille.

Olen jotenkin kuvitellut, että ensin pitäisi oppia ettei nukahda rinnalle, että ei sitten yöllä tule maito mieleen tai päivällä kun herää kesken päiväunien. Taapero siirtää unille menoa parikin tuntia jos ei saa rintaa ja muissa nukutusyrityksissä alkaa itkeä. Ja itkettää en ole halunnut.

Voisikohan onnistua niin, että aina kun minä nukutan, niin saa rintaa ja sitten isänsä nukuttaessa ei. (nukuttaja kuitenkin vaihtuu aina sen mukaan kumpi on kotona uniaikaan). Vai sotkeeko se rinnalle nukahtaminen yö/päiväunia?

Parina yönä olen imettänyt kun on alkanut itkeä kovasti eikä isän syli ole rauhoittanut. Imetyskertoja on tarvittu vain 1 kun vielä pari viikkoa sitten saattoi syödä sen 3-5kertaa yössä. Ja siis parina yönä on syönyt, muuten ei.

Mietin vaan, että meneekö lapsi sekaisin, että toisinaan saa rintaa kun nukahtaa ja toisinaan ei. Ja että yöllä ei tarjoilla enää ollenkaan. Itse haluaisin yöimetyksestä eroon, mutta en kuitenkaan niin että lapsi joutuu itkemään rinnanperään kovasti.

Sekavaa juttua tulee, mutta niin on sekava olonikin. Kiitos jos vielä jaksat antaa vinkkejä. :)

Minä imetän tietysti jos olen paikalla, muuten tulee huuto. Tosin tähänkin on poikkeus, en enää imetä julkisesti. Eli jos ollaan josain liikkeellä, nukutan lapsen ilman imetystä suoraan vaunuihin. Tänään siitä asiasta tuli pieni harmin itku, joka meni hetkessä ohi. Lapsi nukahtaa ilman rintaakin nopeasti vaunuihinsa, ja mielestäni on tulevaisuutta ajatellen hyväkin tottua siihen että voi nukahtaa vaikkei rinta olekkaan suussa.

Yöunille ei isä ole vielä nukuttanut, voi olla että se ei helpolla vielä onnistuisikaan. Tosin viikonloppuna on tarkoitus jättää lapset hoitoon isovanhemmille yön yli. Uskoisin, että selviävät siitä pienillä itkuilla alkuillasta. Eli kun ei ole äiti paikalla ei ole tissikään.



En nyt katsonut kirjoitinko aiemmin siitä yöimetyksen jättämisestä, mutta meillä luovuttiin yöimetyksestä reilun vuoden ikäisenä. Lapsi siirtyi omaan sänkyyn ja isä sängyn viereen nukkumaan. Ekat yöt oli pahimpia, mutta pian lapsi alkoi nukkua paremmin ja nyt nukkuu usein aamuun asti tai korkeintaan herää kerran ja jatkaa isän silityksellä uniaan aamuun. Päivällä imetan muutaman kerran. niistäkin luovutaan kun ehditään ja halutaan. Mielestäni 1v ikä on tosi hyvä aika luopua eri asioista, myöhemmin vaikeampaa. Ja tuo 1v jo ymmärtää puhetta sekä kestää jo vähän itkemistäkin ilman suurempia traumoja mun mielestä.

Se on ikävä kyllä englanniksi, mutta jos kielitaitoa löytyy...



http://www.pantley.com/elizabeth/content/excerpts/frequentw.htm



Tässä neuvotaan todella lempeä " unikoulu" - ei mikään kahden yön shokki, vaan kuulostaa tosi hyvältä. Kokemusta siitä ei ole (vielä), mutta saattaisin hyvinkin kokeilla myöhemmin.