mies ei suostu hoitamaan lasta..

Sano miehellesi,että mitä kuvittelet sen tekevän lapselle,jos hän tajuaa,ettet " halunnut häntä" etkä halua huolehtia hänestä! Lapselle tulee todella syvät traumat siitä,jos kokee olevansa ei-toivottu! Tämä on todella tärkeä asia. Jos isä purkaa ahdistuksensa lapseen olemalla kylmä tai inhottava,niin on parempi,ettei lapsi joudu elämään sellaisen isän kanssa. Lapsi joka kokee olevansa ei-toivottu hakee hyväksyntää koko elämänsä esim. vääristä suhteista(kuka tahansa kelpaa joka tarjoutuu kumppaniksi) tai lohdutusta alkoholista,huumeista,ties mistä. Sydämeen jää rakkkauden mentävä aukko ja sitä yritetään täyttää sitten kaikella mahdollisella ja mahdottomalla.

Lapsen syntyminen on ihan oikeasti valtavan suuri ja koko elämää mullistava kokemus niin miehelle kuin naisellekin. Naiselle se on sekä fyysisesti että psyykkisesti todella suuri muutos, jota jokainen äiti miettii syystäkin monelta kantilta. Raskauteen ja lapsen syntymiseen liittyy monasti pelkotiloja, jotka ovat ihan elämään kuuluvia ja ns. tervettä pelkoa.

Myös mies pelkää ja monesti enemmän kuin nainen. Miehellä ei ole sitä luontaista vanhemmuutta niinkuin äidillä. Kaikki pienen vauvan käsitteleminen ja hänen kanssaan toimiminen ei tuole luonnostaa kuten äideillä useimmiten. Mies joutuu opettelemaan kaiken vasta sitten, kun lapsi on omissa käsissä. Hänellähän ei ole mitään tuntumaa etukäteen, lukuunottamatta vatsan päältä koetut liikkeet. Eikä miehet useinkaan ole milloinkaan hoitanut pieniä lapsia, kuten tytöt monasti ovat tehneet.

Mikäli kyseessä on vielä isokokoinen mies, niin täytyy huomioida, että vauva mahtuu miehen yhteen kouraan kokonaan. Sormet jo saattavat olla niin suuret, ettei niillä ihan aikuisten oikeasti tehdä mitään nättiä rusettia pieneen paitaan. Hyvä jos niillä kourilla pystyy aluksi edes vaippaa vaihtamaan.

Minusta on todellakin aivan tervettä, että mieskin pelkää tulevaa muutosta. Minusta on parempi näin. Olenpa todella nähnyt paljon niitäkin miehiä, jotka ovat olleet itsevarmoja tulevan pienokaisen suhteen ja lähteneett ns. soitellen sotaan. Ja sitten kun huomaavat oman riittämättömyytensä, niin masentuvat pahoin.

Monesti miehen pelot liittyvät myös perheen elättämiseen. Että miten kaikki hoituu, kun äiti on kotona. Vahvat miehet kantavat vastuun koko perheestä eivätkä kuitenkaan vällttämättä tiedä, mitä kaikkea se pieni lapsi menoineen tuo tullessaan.

Ja monesti,Heidi, käy niinkin, että äiti ei edes anna miehen hoitaa lastaan. Kun pienokainen syntyy, äideille tulee monesti niin suuri suojeluvietti, että kukaan muu kuin oma äiti eiäidin mielestä kykene hoitamaan lasta. Vain äiti voi imettää, vain äidin tissille voi nukahtaa, vain äiti tietää mikä vauvalle on parasta jne.

Älä siis murehdi suotta etukäteen. Näitä terveitä pelkoja podetaan tuhansissa perheissä joka vuosi. Ja näistä huolimatta onni kuitenkin useimmiten voittaa, kun molemmat vanhemmat saavat omaan tahtiinsa kasvaa tulevaan suureen muutoksee.

meillä kävi viime kesänä mieheni kanssa niin että ehkäisy petti ja tulin raskaaksi.. mieheni yritti että olisin tehnyt abortin mutta en suostunut ja lopulta mieheni hyväksyi lapsen ja olimme yhdessä onnellisia raskaudesta.

Nyt laskettuaika alkaa lähestyä ja olen yrittänyt puhua miehelleni siitä miten jaamme kotityöt ja lapsen hoidon mutta mieheni ei suostu puhumaan asiasta. luulen että häntä on alkanut pelottaa isäksi tuleminen kun on synnytys lähenee. Hän on useasti sanonut että minä saan hoitaa lapsen yksin koska minähän se olin joka lapsen halusi. hän ei kuulemma kertaakaan aio vaihtaa vaippaa, kylvettää, nukuttaa tai syöttää.

Saattaahan asia olla niin että kun vauva syntyy hänen käsityksensä vauvan hoidosta muuttuu mutta minua pelottaa ettei hän oikeasti suostu osallistumaan lapsen hoitoon. onko kenelläkään vastaavia kokemuksia?

miehesi kokeilee nyt kuinka helpolla on mahdollisuus päästä ja käyttää valttina sitä että ei halunnut lasta. Voit muistuttaa miestäsi että raskaus saattoi olla vahinko, mutta kun päätitte pitää lapsen, ettekä keskeyttää raskautta, niin sillä hetkellä vauvasta myös tuli toivottu. Aika harvoin ei-toivottuja lapsia syntyy, raskauksia kyllä.



Jos olisin sinä, niin laittaisin kovan kovaa vastaan ja ottaisin luulot pois saman tien, eli sanoisin, että mikäli haluaa yhteiseloa kanssasi jatkaa niin pakettiin kuuluu myös vauva, joka vielä sattumoisin on miehesi lihaa ja verta, ja jos hän ei ole valmis ottamaan vastuuta lapsesta tasavertaisesti kanssasi niin sitten saa mennä. Ei tuollainen ehtojen asettelu ja velvollisuuksista laistaminen ole reilua eikä aikuismaista vaan täysin lapsellista.



Kohdalleni on elämässäni osunut kaksi suurempaa rakkautta ja molempien kohdalla olen joutunut jossain vaiheessa vetämään kylmää linjaa, eli ottamaan ne luulot pois, joita jollain miehillä tuntuu olevan enemmän kuin muilla. Olen myös joka kerta näin tehdessäni saanut huomata, että mies onkin vaan kokeillut että kuinka paljon olen valmis katsomaan läpi sormien ja antamaan periksi.



Tiedän kokemuksesta, että tällainen kylmän linjan veto tuntuu pelottavalta ja siihen on tosi vaikea ryhtyä, mutta jos et nyt tee pelisääntöjä selväksi(eli, että miehesi täytyy ottaa lapsesta yhtälailla vastuu)niin saat nöyristellä loppuikäsi ja pienen lapsen äitinä voin luvata että miehen osallistuminen lapsen hoitoon on korvaamatonta, eikä siitä oikeudesta kannata luopua, sinulla kun kuitenkin on mies ja teille tulossa YHTEINEN lapsi!



Lyhyesti siis, voihan se olla että miehesi käytös muuttuu, mutta sen verran miehiä jo tunnen, että hän todennäköisesti tulee käyttämään tuota " minä en tätä lasta halunnut" -teemaa aina kun on tilaisuus.

Ja jo ihan lapsen takia pelisäännöt on tehtävä selväksi, ettei lapsi IKINÄ joudu miettimään miksi isi ei halunnut häntä!



Tee siis sävelet heti selväksi, joko miehesi jatkaa mukana ISÄNÄ, tai sitten sinä jatkat lapsen kanssa aluksi kaksin. Voit esittää nämä asiat ihan ystävällisesti ja rauhallisesti, ilman riitaa, mutta ole päättäväinen ja sano, ettet aio asiassa tinkiä.



Raakaa textiä, mutta ehkä sitä juuri nyt tarvitset...(minä ainakin aikoinaan tarvitsin että silmät aukesi, ja minä selvisin voittajana)



Tsemppiä loppuraskauteen ja onnea äitiyteen..



Ystävyydellä





Jade ja tyty 2v2kk

Eli tulin vahingossa raskaaksi ja mies sanoi, ettei hoida lasta lainkaan. Sanoin hänelle, ettei tarvikaan. Vauva syntyi ja mies oli täysin paniikissa. Hän ei voinut ottaa vastuuta lainkaan pienestä. Minä hoidin lapsen kokonaan yksin ja yllättäen tulin uudestaan raskaaksi. Tätä uutta lasta mies jo uskalsi vähän hoitaa. En missään vaiheessa painostanut häntä, annoin ajan kulua. Vauva kaipaa ensisijaisesti kuitenkin äitiä.



Nyt lapset ovat 3 ja 5 vuotiaat ja mies hoitaa heitä mielellään ja touhuaa kaikenlaista. Toiveissa olisi vielä yksi tai kaksi lasta ja nekin tulen hoitamaa yksin vauva-ajan.



Painostamalla voi saada hallaa aikaan ja karkottaa nurkkaan ajetun miehen pois. Huomioi miestäsi, ettei hän tunne jäävänsä ulkopuoliseksi perheessä.

älä suostu kuuntelemaan tuollaista vastuun pakoilua mieheltäsi. Vastuu lasten hankkimisesta on molempien siinä vaiheessa kun raskautta on päätetty jatkaa, piste. Abortinkin olisi saanut, mutta se on myöhäistä nyt. Miehesi tajunnee sen.



Ja vastaavasti, vaikka toinen ei olisi alunperin halunnut lasta, se ei vähennä hänen arvoaan vanhempana myöhemmin, kuten edellä mainittiin.



Kyllä miehesi on nyt valinnan edessä, joko ottaa lusikan kauniiseen käteen tai liukenee kuviosta. Minun mieheni ei myöskään halunnut alunperin lasta, mutta aikuisena ihmisenä tajuaa, että se lapsi on nyt tulossa ja hoidettava aikuiseksi. Sellaista elämä on, sen tajuamista mitä on saanut aikaan ja vastuuta hoitaa se loppuun saakka.



MUTTA toki on totta että miehen on vielä raskausaikana vaikeampi kasvaa tähän vastuuseen kuin naisen. Ei se raskaus ole monelle miehelle millään tavalla konkreettinen, kun ne eivät sitä ruumiissaan koe. Et kerro viestissäsi, miten vanha miehesi on tai miten hänellä on noin muuten elämänhallinta kunnossa, mutta miehesi kuulostaa nuorelta. Hän voi hyvinkin kasvaa tehtäväänsä.