mieheni ehdotti, että hänen 17-v. kummityttönsä muuttaisi meille
3-4 kuukaudeksi, jolloin tekisi työharjoittelua kotikaupungissamme. Äkkisiltään tuntuu tuo aika pitkältä. Mies on työnsä takina itse paljon poissa kotoa, myös viikonloppuisin. Minä toisaalta kaipaisin lastenhoitoapua, toisaalta oma rauha on minulle tärkeä. En tiedä kuinka päättää, kokemuksia vastaavasta tilanteesta??
Tyttö on kyllä oikein mukava ja hyvästä perheestä. Ei varmastikaan istuskelisi tv:n ääressä iltakausia tms. Talossammekin tilaa olisi: vierashuone ja oma kylpyhuone löytyisivät. Mutta silti, en tiedä...
Kommentit (7)
eihän se tyytöparka aupairiksi oo tulossa,vaan töihin,tuskinpa tosiaankaan haluaa sun avuksi lastenhoitoon vielä töittensä avuksi,eikä minustakaan hänellä ole mitään velvollisuuttakaan jos te pyydätte hänet teille.
Voittehan toki sopia et hän toimisi lastenhoitoapuna ruokaa&asuntoa vastaan,sit se on eriasia,mutta ota huomioon,et hän on päivät töissä,ei hänestä arkiapua ainakaan saa...
Ja kuka tahansa 17v todellakin töitten jälkeen haluaa istua vaan katsoon tv:tä,paremmissakin perheissä..heh--
Vaikkei varsinaisesti lapsia hoitaisikaan. Ja ap saisi itselleen seuraa, kun mies on reissussa. Kannatetaan!
Jos tyttö on kerran työharjoitteluun tai vastaavaan tulossa, niin siinä on sille työtä tarpeeksi, lastenhoito on sitten jo ihan eri juttu. Toki jos tyttö haluaa, hän voi varmaan joskus korvausta vastaan hoitaa esim. viikonloppuisin lapsia, mutta enempää en odottaisi. Ja tytön vanhemmat varmaankin kustantaisivat tytön ruoka- yms. menot?
Jos tyttö teille tulee, niin laatikaa yhteiset säännöt, kotiintuloajat, vieraat, mahd. tupakointi ja vastaavat. 3-4kk ei ole pitkä aika, mutta tietenkin se on lähes vieraan kanssa pitkän tuntuinen jos pitää aina seuraa olla pitämässä. Onko tytöltä itseltään kysytty asiasta?
ja sovitte etukäteen mitä hän saa/pitää tehdä. Esim. vahtia välillä lapsia, kun käyt kaupassa jne. Selvät pelisäännöt, niin kaikki sujuu hyvin. Kyllä minusta tuonikäiseltä voi odottaa vähän apua koti/lastenhoidossa.
Tyttö tai hänen vanhempansa eivät missään tapauksessa maksaisi meille yhtään mitään. Sitä en edes haluaisi. Eli saisi asua meillä kuin vieras. Hän soitti itse asiasta, kyseli varovasti asumisvaihtoehdoista. Luvattiin soittaa tänään tai huomenna takaisin.
Tyttö on ikäisekseen todella kokenut lapsenvahti (haluaa myös alalle) ja on aina sanonut, että tulisi mielellään lapsivahdiksi mutta asuvat kaukana. En vain tunne häntä kovin hyvin juuri sen takia, että eivät asu lähellä. Hänen vanhempansa kyllä tunnen paremmin. En minä siis elättele toiveita jokapäiväisestä lastenvahtiavusta mutta toisaalta ehkä hän kuitenkin voisi olla siinä avuksi(?).
ja kyllä hän koulupäivän jälkeen välillä vahtii pikkusiskoaan, eli voin tehdä jotain rauhassa, käydä suihkussa tms
ja välillä esim pari tuntia vahtii kun tarvetta on, esim menen kaupaan tai lääkärille tms
ja jos kerra teille tyttö ilmatteeks tulee asuun ja syömään niin tottakait voi hieman odottaaa et tekee jotain ruokansa eteen, ei kai nyt yks työpäivä estä jaksamista ja ei kaikki nuoret lennä kaikkia iltoja pitkin kartsaa
koska ei se aika ole loppupeleissä niin kamalan pitkä.
Siitä on paljon hyötyä molemmille osapuolille.
Jos arjessa ollessa luonne-erot ilmenisivät huonosti yhteensopivaksi niin ei se aika ole niin pitkä etteikö siitä hyvillä tavoilla ja toisen kunnioittamisella selviäisi hengissä. :)