♥ ♥KesäHeinät vko52 ♥ ♥

hyvää joulun jatkoa kaikille! Onnittelut kaikille hyviä ultrauutisia saaneille (vilkuilin kyllä äsken viime viikon pinon mutta en jaksa muistaa kaikkia nimiä ja kirjoituksia, anteeksi). Senniinalle myötätuntoni äitisi reaktion vuoksi, ei mitään mukavaa kuultavaa varmasti. Minullakaan ei olleet ihan parhaat mahdolliset välit äitini kanssa, tosin hän kuoli pari vuotta sitten, joten eivät välit koskaan päässeetkään korjaantumaan. No, se siitä, en nyt ala vuodatella kaikkea; tässä vain oman raskauden tiimoilta on tämä äitisuhde pyörinyt kovasti mielessä.



No niin, herkkuja on syöty ja pukkikin ollut antelias. Oli kovin kirjaisa joulu, sain melkein kaikilta vain kirjoja. Ei siinä mitään, olenkin kirjahullu (kukaan ei ole vissiin kertonut mulle, että niitä saisi ihan kirjastostakin :-O ). Mitäs muut saivat/antoivat jouluna?



Nyt painelen lämmittämään torttuja! Kuulumisiin!

Pikasee ajattelin muutaman rivin raapustaa. Joulu on ollu yhtä hässäkkää. Ollaa juostu joka päivä jossain ja taas pitäis tunnin päästä olla menossa. Aamut oon ollu töissä n.klo14 saakka. et sillee.



Vauva uutiset on joululahjana kerrottu.. Toinen mun siskoista reagoi aika jännällä tavalla mut eikhän sekin oo iloinen kun asiaa sulattelee tovin. Tulevat isovanhemmat on kovin ylpeitä asiasta..Mutta toki..onhan tää kaikille ensimmäinen lapsenlapsi.



Jotain pientä joulukrääsää saatii lahjax. Ja tarpeellista tuli annettua eteenpäin, ainakin omasta mielestä. Ja mummi ym.mukit oli aika yllätys lahjojen saajille.. ;-)



Jeps...mutta uuden vuoden odotuksia kaikille.



Miiu + pirpana 14+5.

Toivottavasti kaikkien joulu ja mahdolliset vauvauutiset muille meni hienosti...!



Me ollaan omille vanhemmillemme kerrottu jo aika alussa, tai no, nyt ollaan just huomenna menossa kertomaan miehen isälle joka luultavasti ottaa asian tylysti, kuten kihlauksemmekin. Ei ole yhteistä kieltä (onneksi varmaankin) niin ei tule mitään sanaharkkaa. Mutta muuten ihana lähteä käymään vähän ulkomailla :)



Maha alkaa jo pikkusen pyöristyä silleen " oikeesti" , eikä pelkkää turvoketta. Kunpa tulisi äkkiä, tosin saa sitä vielä ison mahan kanssa varmaan olla ihan tarpeeks asti :D



Mutta hienot uudet vuodet kaikille!!



palsi ja pikku 13+4

Mukavaa joulun jälkeistä aikaa kaikille!



Tsemppiä pals vauvauutisten kertomiseen. Meillä hieman lohtua toi se, että miehen isä otti asian suvaitsevan rauhallisesti. Minulla ei myöskään ole miehen vanhempien kanssa yhteistä kieltä.



Mullakin alkaa vatsa olla aika iso, eikä se voi pelkkää ihraa enää olla. Asia ei mitenkään enää pysy piilossa (jollain soputeltalla ehkä..), joten olen aika monelle kertonut jo. Työpaikalla tietävät myös. Esikoispojan isälle pitänee kertoa tänään, jotta voin pojallekin kertoa, kun hän on joululoman täällä mun kanssa. Poika on vatsasta jo vähän aavistellut..



Pahoittelut, kun en muista nyt kommentoida viime viikon pinon asioita.

Palailkaahan linjoille!

S rv14 (wau, mitkä lukemat jo!)

Terve taas kaikille! Joulu meni mökillä miehen perheen kanssa ihan hyvin, mitä nyt olin kipeänä. Kuumeinen olo, kurkku kipeänä, yskä jne minkä takia leksakin sitten lensi entistä herkemmin.



Joulupäivänä reissattiin sitten mun siskon perheen luo eikä olo oo hirveenä helpottanut. Ruoat ei tahdo pysyä sisällä ja eilen tuli järkyttävä migreenikohtaus ja näköhäiriöitä. Haluaisinkin kuulla muilta, onko vielä huonoa oloa, onko tää ihan normaalia? Tuntuu että olo on vaan pahentunut... :(



No tänään sitten reissataan takaisin mökille vähän lepäämään (pari miehen siskon lasta tosin pyörii ympärillä tiiviisti). Joululahjaksi sain anopilta mp3-soittimen, mikä oli todellinen yllätys, luulin ettei se edes tiedä mikä sellainen on. Mieheltä sain pari cd:tä, jalkahoitosetin, lasisen ihanan kaulakorun ja yöpaidan. Miehen siskolta sain sen Eemu, Ukri, Amelie-nimikirjan. Siinä on 2000 vähän harvinaisempaa nimiehdotusta. Hauska lahja, vaikka meillä nimiä onkin jo mietitty aika pitkälle...



Oikeestaan kaikki lahjat oli kerrankin hyödyllisiä ja hyviä eikä tullut mitään sellaista joka jäisi nurkkiin pyörimään. Vaikka itse aiotaan joka vuosi yrittää vähentää lahjojen ostamista. Tavoite ois, että ostettais vaan sisarusten lapsille, joita on 9. Muille jos haluaa sit ostaa, niin ostais sellaisen paketin, jolla saa konkreettista apua kehitysmaihin. Esim vuohen johonkin kylään tai kanoja tai kirjoitusvälineitä tjms.



No niin, tänään siis matka jatkuu mökille jossa ollaan uusivuosikin. Toivottavasti mun olo parantuu, ja jos jollain muullakin on vielä samaa ongelmaa, nin sillä myös! Ei oo kivaa! Mahan kasvua odotellessa,



-Veruska, 13+5-

eipä ihmeempiä muuten. Tässähän tämä päivä kerrallaan. Välillä on edelleen sellaisia päiviä, että pelkää pahinta, vaikka sellainen varmuus onkin enemmän vallanut tilaa ajatuksissa. Koskahan liikket alkaisivat tuntua? Toivottavasti pian, niin tietäisi vauvan olevan kunnossa..

Niinhän se joulu sitten meni! Ei tullut syötyä mätiä eikä maksapateeta, mutta onneksi ruoka muuten oli maistuvaa ja sitä oli riittävästi :). Lasten iloa oli ihana katsella lahjojen kanssa ja esikoinen käyttäytyi niin mallikelpoisesti aattona sukulaisvierailulla, että oksat pois. Söi hienosti ruokapöydässä kaikkea tarjolla olevaa, malttoi odottaa lahjojen avaamista ja jopa kätteli joulupukin. Aika hyvin 3-v uhmikselta ;).



Kaikkien muidenkin joulu kuullostaa sujuneen hyvin ja vauvauutisiakin on jaettu! Mekin kerroimme eilen esikoiselle vauvasta np-ultran jälkeen. Tänään se vauva oli kuulemma jo käynyt repimässä hänen tarrakirjastaan tarroja - hah-hah!



Np:ssä oli kaikki kunnossa. Pituutta oli kaverilla 6 senttiä ja turvotus oli 1,3mm eli normaali. Koko vastasi viikkoja päivälleen eli la säilyi ennallaan. Itsepäinen jäärä siellä tuntuu kasvavan, ei meinannut millään näyttää niskaansa - reilun puoli tuntia ultrattiin alakautta ja lopulta turvotus saatiin vatsan päältä ultrattua. Kaveri vaan tuijotteli suoraan ruutuun ja pui nyrkkiä, kun yritettiin heilutella kääntymään ;).



Tässä näin pikaisesti kuulumisia. Kaikille oikein hyvää vuodenvaihdetta!!



-Cityäippä ja Öttiäinen 12+5-

Mut voi tiputtaa listasta. vko:lla 11+6 eli viime torstaina olin ultrassa ja kohtu oli tyhjä. Siitä sitten samantien tippa käteen ja nukutukseen, kaavintaan. kaikki tapahtui niin nopeasti ettei oikein tajunnut.



Sen takia en täälä ollu kauheesti kirjotellu, kun elin ihan eri raskautta kun te muut, ei ollut oireita kuin jonki viikon verta viikolla 7/8 pientä pahoinvoitia ja kahvi ei maittanut.



Tuulimunaks sitä kutsuivat, no nyt ymmärrän paremmin miks monet teistä kävi alkuraskauden ultrassa.



Kipuja on vieläkin alavatsassa, ja pientä vuotoa. sanoivat ettei tarvii tulla jälki tarkastukseen. mutta yritän saada sellaisen että tulis parempi olo, kun kivistää vaikka ne sanoo että on ihan normaalia. onneks nyt illalla on taas vähän helpompi olo, toivottavasti tää tästä.



Onks teistä ketään ollut joskus kaavinnassa ja kuinka pian kohtu siitä parani? onhan tää vähän off toppiccia mutta olisi rohkaisevaa kuulla kokemuksia.





-Mathures

halaukset!! Itselläni ei ole vastaavasta kokemuksia, joten en osaa vastata kysymykseesi. Jollakin meistä on ollut keskenmeno tai tuulimuna, ehkä hän kertoo kokemuksestaan. Tuolta km-puolelta ehkä voisi myös löytyä vastauksia kaavinnasta toipumiseen. Tulipa surullinen mieli, kun ajattelin, että nyt me kaikki oltaisiin jo vähän enemmän varmoilla vesillä:-(



Itsellä vointi ennallaan. Pahaa oloa ei enää juurikaan tule. Ainoastaan, jos syöminen unohtuu pitemmäksi aikaa. Iltaisin olen kuin jalkapallon niellyt, aamuisin vaan se samanlainen pömppö kuin aina. Mulla on luonnostaan pömppömaha ja arvatkaa, olenko saanut vuosien varrella turhia onnitteluja..Kerrankin eräs vanhempi työn kautta tuttu nainen oikein otti kaksin käsin vatsan sivuilta kiinni ja sanoi, että voi onneksi olkoon..Kiva oli tiputtaa hänet maantasalle ja ilmoittaa, että ihraahan se..



Mulla on seuraava neuvola vasta 13.2. Onko muillakin näin pitkä väli ekan lääkärineuvolan n.rv13 ja seuraavan käynnin välillä?



Mathurekselle vielä erityishalaukset ja voimia eteenpäin!

Voi miten ikäviä uutisia :((. Suurimmat pahoitteluni ja voimahalaukset täältäkin! Itselläni ei ole kokemuksia tuulimunasta tai kaavinnasta, mutta kuten Senniina vinkkasi, tuolta keskenmeno -osiosta löydät varmaan kohtalotovereita ja asiantuntemusta. Toivotan todellakin valoisempaa ensi vuotta sinulle ja tietysti miehellesi!!



Senniina kyselit väleistä nevolalääkäri - neuvola. Mulla oli eka lääkärineuvola 14.12.06 ja seuraava neuvola on 22.1.07. Eli melkein 6 viikkoa on väliä täällä Helsingissä näin ei-ensi -synnyttäjälle. Tulihan tuo np-ultra tähän väliin ja rakenneultra on sitten heti 8.2.07, joten syyniä riittää.



Tähän väliin ei kummempia, ajattelin lähteä katsomaan aletarjontaa kun olen vielä lomallakin.



Jaksamista kaikille!!



-Cityäippä ja Öttiäinen 12+6-

tulee neuvoloitten välille 8 viikkoa. Rakenneultraan en taida mennä, kun rahat on aika vähissä. Täällä se(kään) ei kuulu julkisiin palveluihin. Enkä muutenkaan tiedä, mitä tekisin tiedolla, että lapsi on sairas. Pidätte varmaan hulluna...



Yksi nla-käynti on kuulema jätetty säästösyistä pois, kun näillä viikoilla ei pitäis mitään riskejä olla. Kyllähän sitä pääsee vastaanotolle, jos joku hätä tulee. Tuntuu vaan aika pitkältä tuo aika. Muita säästöntapaisia olen huomannut, että hemoglobiinia ei mitata joka kerta, ellei ole erityistä ja pissatesti tehdään itse kastamalle se tikku. Sellasen saa sentään törsätä joka käynnillä.



Missäs muut?

Oon surullinen sun ja miehesi puolesta mutta toivotan kuitenkin jaksamista asian kanssa.



Missä muut kysyi Senniina...Kaikki viettää hiljaiseloa joulun jälkeen tietty. Ei vaiskaa. Ite oon nyt viel tän ja ens yön töissä ja oon aika poikki ollut joulusta. Joulu tosiaan meni töissä(aamut) ja illat juostiin kylillä. Ja vihdoinkin helpottaa muutrenkin kun vanhemmat ja sisarukset tietää asian.



Vointi on hyvä, toki väymys on päällä mutta se johtunee äärettömästä joulukiireestä sekä 6 päivän työputkesta yhdellä vapaalla (toki olin ennen joulua 5pv vapaalla).



Mulla neuvolakäyntien välissä on 4½ viikkoa ja siinä välissä oon käyny ekassa ultrassa. Ja tänää se täti just soitteli ja muutti aikaa mut tunti sinne tai tänne. Vähän kyl jänskää se seuraava käynti eli kun en oo vielä sydänääniä kuullut, mutta sekun on niin alhaalla ni minkäs sille voi.



Mutta kai se ois taas panostettava työntekoon..



Kaikille mukavaa uutta vuotta. =)



Miiu ja pirpana 15+2.

Heips kaikillle!



Ensin on pakko ottaa osaa Mathures...

Oon pahoillani tein puolesta, mutta toivottelen kuitenkin jaksamista ja voimia asian kanssa. Toivon teille pikaista toipumista ja onnea uudelleen ihan koko 9½kk.



Työt, kyläilyt ja raksa vievät mun aikani ja voimani :-( Oon kyllä monena päivänä kurkkinut kuulumisenne, mutta voimia kirjoitteluun ei oikein enää oo ollut. Koitan täällä ainakin aktivoitua kirjoittelemaan useammin! Koneella kuitenkin miltei joka päivä jotain kumminkin kikkailen.



Mulla eka neuvola oli 17.11. ja neuvolalääkäri 22.11. Np-ultra oli 13.12. ja rakenneultra olis 8.2.2007. Seuraavaksi olisi neuvola nyt vuorossa 12.1.2007. Mä tuolla np-ultrassa otin puheeksi tän kuntien eron näiden ultrien suhteen... Oli pahoillaan, kun kaikki kunnat ei tasapuolisesti tarjoa ultria ja toki kehui meidän mahdollisuuksia ultrien suhteen =D



Mä kun melko varmasti pääsen vielä lopussa muutamaan ultraan kokoarvion ja synnytystapa-arvion vuoksi. Tai niin on neuvolantäti ja lääkäri puhuneet ainakin. Toki mun kokemus esikosta 17.päivää yliaikainen, koko 57cm ja 5070g sekä sectioon päätyminen käynnistelyistä huolimatta puoltaa varmasti tätä lopun tutkintaa!? Kirjoitinkin jo tuohon sairaalan lappuun, jonka neuvolasta sain jo ekalla käynnillä, että en halua käynnitelyä lainkaan, jos tilanne yhtä epäkypsä kuin esikosta!!! Pyysin sectiota ja vaadin sen kanssa, jos tunnen, että loppu on samankaltainen. Toki kirjoitin, että haluaisin alatiesynnytyksen, (kuten oisin esikostakin halunnut) jos kaikki meneekin mallikkaasti tällä kertaa.



Missäs kaikki muuten on?? Katsoin tuota ekaa listaa joku päivä ja tuntui, että meitä oli tosi monta, vaikka tuntuu siltä, että vain 10-15 henkilön juttuja olen ikuna lukenut... Voipi olla kyllä että erehdynkin..?



Nyt valmistautumaan työhön taas... työt alkais 13.30 ja matkaa ois n.30km. Oon onnellinen, kun ajattelen, että töitä on max 3½kk jäljellä. minä kun aion pitää kesäloman ennen äippälomaa ja talvilomakin ois maaliskuun alussa. Odotan jo toukokuuta, kuin kuuta nousevaa... Silloin kait päästään muuttamaan uuteen kotiinkin ja on yksi ainoa työpäivä... JEE ;D Voiko todella olla näin positiivinen, kun ei tarvii mennä töihin!??



Tällaisn terveisin tällä kertaa S@nde

eipä sen kummempia

Mathures, iso hali sinulle ja voimia, itse olen aikoinaan saanut keskenmenon viikolla 9 ja tiedän että aikansa vaatii surutyö.



Joulu meni ja vuosi vaihtuu huomenissa, niin ne vuodet vierii.

Eilen kävin np-ultrassa (1,3mm) ja kaik oli ok, vauva vipelti menemään ettei meinattu mittoja saada :) on se vaan herkistävä tunne nähdä pikkuinen " livenä" . Minä aion mennä lapsivesipunktioon, ikäni vuoksi sinne pääsen, samoin kuin rakenneultraankin. Aikaisemmissa raskauksissa en edes harkinnut tutkimuksia, tosin ikääkin vähemmän.

Nyt päätin mennä. Vuosi alkaakin sitten ensin sokerirasitustestillä, sitten lapsivesitutkimus ja heti perään normi neuvola ja sitten rakenneultra. Huono olo on nyt helpottanut, muttei kokonaan poistunut ja väsymyskin alkaa hellittää, onneksi oli lomaa nämä välipäivät jotta ehti vähän huilimaan. Joululomalla kerroin sisaruksille tulevasta vauvasta ja ovat kaikki hyvin innoissaan, kuopus 6v. huokasi että tätä uutista hän on odottanut jo kauan!



Rauhaisaa vuoden vaihtumista masun kasvatuksen parissa!

Illat ensin kaikille muille!



Saanko S@ri@ olla utelias, että paljonko sinulla on vuosia mittarissa, kun iän puolesta punktioon menet? Olet varmaan sen jossain viestissä kertonutkin, mutta listassa sitä ei ollut...



Itselläni ikää jo 36 v. ja täytyy myöntää, että välillä se ikäriski mietityttää... ainakaan täällä Helsingissä ei automaattisesti tarjottu/ehdotettu punktiota tämän ikäiselle mammaraiselle. Rakenneultraan toki menemme ja ajattelin itseasiassa varata ajan 4D -ultraankin - ihan juuri vauvan terveydentarkastelun takia.



-Cityäippä ja Öttiäinen 13+0-

nostetta vähän. S@ri@n ikää en tiedä, mutta täällä esim. sokerirasitustesti tehdään automaattisesti 40 v. täyttäneille. Punktioista en tiedä, koska en niihin mene. Jos olisin valinnut veriseulat ja niissä olisi ollut jotain, niin sitten olis tehty np-ultra ja muutkin tutkimukset, eivätkä ne ole iästä kiinni. En tod.näk. mene edes rakenneultraan, minkä olenkin jo aiemmin kertonut. Mulla ikää siis 38. En muuten katso olevani huonommassa asemassa kuin muut, kun täällä ei noita ultria viljellä. Meillä on ihan mukava oma pieni neuvola alueella ja asiantunteva sairaala, jos pulmia tulee.

siis mitähän lie sekoilen tän koneeni kanssa =) Mutta siis heippa kaikille! Jouluna myöskin vauva uutiset kerrottu sukulaisille! yhtä lukuun ottamatta kaikki oli kovin iloisia ja onnellisia meidän puolesta, yhden ikävä reaktio vain harmittaa :( Np-ultra meni erinomaisesti ennen joulua ja en malta odottaa 7.2 tehtävää rakenneultraa...ihan vain jotta näkisi taas pikkuisen!!!

mutta hjuvaa uutta vuotta ja onnellista odotusta kaikille!!!



Mathurekselle ISo hali myöskin minulta!

vuonna 2000 koin itse kyseisen tuulimuna raskauden, onneksi en tarvinnut kaavintaa vaan luonto hoiti hommat mutta kamala paikka se silti oli!!

Mittariin pamahti juuri tasan 40 kun raskaaksi tulin.

Edellisestä raskaudesta 6 vuotta ja silloin en tosiaan edes miettinyt tutkimuksia. Mutta nyt mulla elämäntilannekkin erilainen kuin silloin, joten mietin ja tein tämän ratkaisun. Mulle on tehty lapsivesipunktio 14 vuotta sitten ja siitä jäi hieman karmeat kokemukset, koska jouduttiin pistämään kaksi kertaa, kun eka pistos ei onnistunut, sain supistuksia ja olin kipeä. Uskon tällä kertaa kaiken menevän okei, toivottavasti.

Nämä ovat niitä ratkaisuja jotka jokainen tekee itse tilanteensa mukaan ja sen verran mietin mahdollista poikkevaa tulosta ja " sairaan" lapsen saamista, etten pidä mahdottomana päätyväni ratkaisuun pitää lapsi kaikesta huolimatta. Tahdon vain selvittää asian.



Ja tohon sokerirasitukseen menen senvuoksi, kun edellisessä raskaudessa sairastuin diabetekseen, niin otetaan jo näin alkuvaiheessa nyt, riski aika iso sairastua taas.



Niin ja laskettu aikani pysyi samana ultrassa, ei muutoksia.

Ja helpottavaa oli kuulla että kaikki mikä näkyi, toimi ok.

On tämä raskaus vaan kuitenkin kaikenlaisen pohtimisen aikaa :)



Mukavaa jatkoa :)

tuossa vielä, että varmaan mua sitten harmittaisi, jos haluaisin kaikki testit ja ultrat ja kaikesta pitäisi maksaa. Mutta nyt kun en halua, niin ei tunnu kurjalta. Mun sokereita myös kyttäiltiin ekassa raskaudessa, kun vatsa oli niin iso ja kärysin jossakin veritestissä. Esikoinen, joka tänään viettää 7-vuotissynttäreitään, syntyi kuitenkin ihan normaalin kokoisena. Nyt neuvolantäti ei ollenkaan ollut sokereista niin vauhko kuin viimeeksi. Kyllähän tämä tosiaan sellaista miettimistä ja pohtimista koko ajan on.

Hyvää uutta vuotta kaikille!!