~~HELMENKANTAJIEN KESKIVIIKKO~~

Hellou!



Supisteluista vielä,,, mullakaan ei ollut supistuksia yhtään ekassa odotuksessa ennen kuin viimeisen kuukauden aikana joskus iltaisin. Olin töissä viimeiseen asti ilman mitään tarvetta sairaslomaan. Mutta sitten kun on jo kotona kaksi pientä lasta=ei hetken lepoa kotona iltaisin ja viikonloppuisin, on rasitus suurempi. Ja tietysti paikatkin löysemmässä. Ja onhan raskaudet samalla ihmiselläkin erilaisia. Nyt yrjötti 25 viikkoa, ekoissa 11 viikkoa. Sekin vie tosiaan voimia jos yökkii yötkin ja rasitus lisää puolestaan supistuksia. Kyllä mä ainakin tunnistan mitä on supistelu, kun olen jo kaksi lasta synnyttänyt supistellen.



Kukaan ei herättänyt minua koko yönä, paitsi tietysti normaalit vessahädät ja parit pyörimiset lantion vihloessa. Lapset nukkui kuin tukit. Ainoastaan kissa kävi puoli 7 kehräämässä että josko voisin jo herätä. Lapset nukkui puoli kahdeksaan, joka on lähiaikojen ennätys!



Jee, tänään tulee hyvä ystävä kylään iltapäivällä ja illalla toinen. Saa juttuseuraa ja lapset kavereita!!! Mies on ollut viime aikoina tosi harvasanainen, kiroaa vaan kun on kyllästynyt työhönsä. Ehkä hän reagoi siihen kun mä saan olla kotona, mutta onhan mulla tässä hommaakin: kaikki kotityöt paitsi imurointi ja mattojen tamppaus, lapset ja mahan kasvatus. Sitä hän ei huomaa, syö vaan ruokansa, jättää astiat pöydälle ja ihmettelee iltaisin jos on jotain sotkua jossain. Imurointiahan en nyt harrasta, koska se supistaa extra-paljon. Kuitenkin hän on olevinaan että mä vaan olen kotona. Ruoka vaan ilmestyy hänen eteensä kaupasta ja kattilasta, pyykit peseytyy ja lapset hoidetaan.



NYTKÖ se jo alkoi tällä kertaa?!!! Ihan kuin kotityöt ja lapset hoituisivat aivan noin vaan, varsinkin tän mahan ja supistusten kanssa!!! Mies opiskeleekin työn ohessa yliopistolla lisää hieman eri alaa kuin aiempi tutkintonsa, jotta saisi erilaisen työn. Se tarkoittaa sitä että hän opiskelee paljon iltaisin eikä kuule eikä nää mitään, keskittyy vain kuin joku hiton professori. Nyt hän keksi että ensi syksynä hän on opintovapaalla koko syksyn ja käy toisella puolella Suomea joka viikko pari päivää luennoilla ja tenttimässä ja lukee loppuajan kotona. Ja kun hän on aamu-uninen, se tarkoittaa myös että hän katselee illat leffoja ja herää joskus 11 aikaan päivällä. Hyvää asiassa on se, että silloin hänen ei toivoakseni tarvitse opiskella enää iltaisin yleensä, mutta samalla se tarkoittaa että olen kolmen lapsen kanssa yksin monta yötä ja päivää viikossa. Eikä multa ole kysytty mitään!!!! Samalla se on kallis investointi, kun kukaan ei käy töissä. Jos mä en saa tuon asian takia olla hoitovapaalla kun rahat on loppu, se on inin väärin lapsia kohtaan, erityisesti vauvaa ja ekan luokan aloittavaa tytärtä kohtaan. Miehet on P:stä joskus!!!! Vaikka onhan tietysti hienoa että pyrkii elämässä eteenpäin.



Vaikeahan toisen opiskeluista on urputtaa, kun mies ei esim. koskaan käy kaljalla iltaisin vaan käyttää vapaa-ajan opintoihin ja lenkkeilyyn. Mutta kun itsellä ei ole yhtään harrastusta kun oon kaiken ajan lasten kanssa, se joskus tympii. Ei ne lapset vaan se että toinen on kuin poikamies ja itse joko hoitaa lapsia 24h/vrk tai käy töissä ja hoitaa lapsia ja kotia loppuajan. Miehen mielestä se on mun vapaa-aikaa jos käy kylässä joku ystävä ja hoidan samalla lapsia. Ja se harmittaa, että mies on niin vähän lasten kanssa. Nyt kun vielä syntyy yhdessä toivottu vauva, olenko vauvan yksinhuoltaja vai osallistuuko mies yhtään??? Kuopusta hän hoiti tosi paljon kun hän oli vauva, mutta se oli aikaa ennen OPISKELUJA. Onko teillä muilla tasapuolisesti jaettu kotihommat???



Heinä 33+2

Jaahas, lumet alkaa sulaa eli se siitä sitten! Loskakeli ulkona!



Henniina: kysele ihmeessä mitä mieleen tulee, niin me kaikki on tehty kun ekaa odoteltu :) Eikä tyhmiä kysymyksiä mun mielestä ole ollenkaan. Hoitovapaasta ainakin kyselit. Hoitovapaalle voi jäädä sitten äitiysloman jälkeen ja silloin saadaan hoitorahaa (joka on tosi pieni..). Ite aion jäädä, vauva tuntuu NIIN pieneltä vielä äitiysloman päätyttyä laitettavaksi mihinkään vieraaseen hoitopaikkaan. Mutta toi kelan byrokratia on kyllä sekavaa konkareillekin janiitä oppaita saa tavata suurennuslasin kanssa. niitä kelan tätejäkin kannattaa pommittaa kysymyksillä, mitäs tekevät niin vaikeita oppaita ;)



kirsi-mama: mä en voisi olla huomaamatta supistuksia, kun ne on niin napakoita ja kestääkin minuutin luokkaa nykyään. a varsinkin nyt näitä tulee taas niin tiuhaan, tyyuliin 10 minuutin välein! Onhan niitä sellaisia huomaamattomiakin, käyrällä sen huomaa kun anturi heilahta amut ite ei tunne mitään. Tai neuvolassa monesti terkka sanoo että sua supistaa kun se tutkii mun mahaa, mutta mä en huomaa mitään :) Eli nää mun ite tuntemat supparit on aikas napakoita tosiaan ja siksi pitäs ottaa iisisti. Mä olen päin vastoin ymmärtänyt että supistuelut on yleisiä n viikoilta 20 lähtien (ja aiemmin synnyttäneillä varmaan vielä yleisempiä?) Mulla oli kyll äsama homma viime raskaudessa. Silloin olin välillä saikulla näiden takia mutta loppujen lopuksi porskutin töissä loppuun asti.

hei aika hauska juttu toi että olit nukahtanut kauppaan! varmaan hyvä näky, mamma nukkumassa maha pystyssä kaupan penkillä :DDD



Nyt en enää muista mitä muuta piti sanoa..??

Eli päivänjatkeita vaan kaikille!



Viherrys 30+5

Tänään on käyty jo neuvolassa ja kaikki sinänsä ok. Painoa oli tullut taas kilon verran lisää, mutta en saanut siitä motkotuksia. Hemoglobiibi taas vain 109 ja sain käskyn taas syödä rautaa oli vatsa kuinka kipeä tahansa! Seuraavaan neuvolaan asti on siis pakolla syötävä kokoajan, jolloin taas mittaillaan ja katotaan et onko tuossa raudan imeytymisessä jotakin vikaa. Sf-mitta oli kasvanut vain 1 cm ja nyt siis 27 cm ja siitä terkka oli vähän huolissaan. Mittas vatsanympäryksenkin sitten, jotta nähdään ensi kerralla onko masu yhtään kasvanut. Mulla kun on tuonne taaksepäin kallistunut kohtu niin tuo maha häviää melkein kokonaan kun siihen pöydälle käy pötköttämään =) Muuten vauva köllötteli pää alaspäin ja oli kuulemma yllättävänkin ylhäällä! Hassua kun mun vatsa kuitenkin on tuolla ihan alhaalla!



No sain sitten sellaisen kummallisen esitietolomakkeen täytettäväksi, missä on suurinpiirtein samat tiedot kuin neuvolakortissa, mutta mun pitää ite täyttää ne. En oikein ymmärrä miksi?? No kai sillä on sitten jokin hyvä tarkoitus, mulla on kaksi aikaisempaakin synnytystä ollut tuolla kättärillä mihin oon menossa nytkin eli eiköhän niillä siellä oo kaikki tiedot myös edellisistä synnytyksistäni. Onneksi noissa papereissa ei kysytä hätäkastetta varten mitään nimiä, koska mulla ei ole hajuakaan mikä lapsen nimeksi voisi tulla. Onko teillä muilla jo nimet tiedossa?



Joku kyseli vanhempainvapaalle jäämisestä, sorry en muista kuka, mutta minä pidän siis sekä äitiysloman että vanhempainvapaan eli sen noin 9 kk lomaa. Aloitan tuon äitiysloman 50 pv ennen la. Mies pitää vanhempainvapaasta sen 2 viimeistä viikkoa ja sitten ne 2 viikkoa ekstra isyyslomaa ja minä olen silloin vuosilomalla. Siitä sitten mitä luultavammin jatkan hoitovapaalla, mikä on siis alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmille mahdollinen, jos haluaa pitää lapsen kotihoidossa. Kela maksaa siis siltä ajalta kodinhoitotukea ja mahdollisesti hoitolisää.



Muuta ihmeellistä ei siis tänne kuulu. Viimeisiä jouluvalmisteluita pitäisi vielä tehdä ja muutama hassu lahja vielä hankkia. Eilen ostin joulukukkia ja nyt pitäisi sitten vielä sauna ja koira pestä ja tehdä huomenna ihan tavallinen viikkosiivous ja sit voi imurin pistää lomalle hetkeksi! Nyt on lähdettävä kirjastoon palauttamaan kirjat.



Mukavaa päivää kaikille ja koittakaahan ottaa rauhassa, ainakin ne joilla kovasti supistelee. Mulla supistukset on rauhoittuneet tosi paljon viime aikoina, vaikkei ne kovinkaan kipeitä oo missään vaiheessa olleet. Mullakin ekaa odotellessa, ensimmäiset supistukset tulivat vasta kätilöopiston kahviossa, puolituntia sen jälkeen kun lääkäri oli laittanut käynnistystabletin kohdunsuulle, joten täysin tietämätön supistuksista olin rv 42+1 saakka!



t.kolomonen rv 30+2

että Mammuttiahan mun piti kanssa tsempata siihen alatiesynnytykseen. Sähän olet jo konkari joten usko vaan hyvin se menee nytkin! Ja ajattele, että jos sen pari tuntia kärvistelet, niin sit se on ohi. Mutta keisarinleikkauksessa toipuminen kestää käsittääkseni useamman viikon jolloin ei sais kait edes vauvaa nostella!? joten se vaatii perheeltäkin enemmän jelppiä ja järjestelyjä.



Ja jollain oli ollut jännät hetket, sairaalassakin oli ollut. Nyt ei dementia salli muistaa nikkiä. Onpas sitä tullut lahopääksi, miten tässä enää töissä pärjää... No, sekoillaan huurupäisenä jotenkin tää loppuaika.



Viherrys taas

Supistuksista on näköjään keskusteltu. Minä olen ollut sairauslomalla nyt jonkin aikaa suppareiden takia. Niin vaan minäkin ajattelin, että tottahan tässä ollaan töissä äitiysloman alkuun asti, mutta kun ei niin ei. Kotona ollessa onneksi supistukset ovat vähentyneet ja muuttuneet kivuttomiksi, kohdunsuu on myös onneksi pysynyt kiinni. Meillä on suvussa melkein sääntö, että lapset syntyvät etuajassa heikon kohdunkaulan takia, joten parempi yrittää edes ottaa rennosti (vaikka se onkin mulle tosi vaikeeta!).



Jouluvalmistelut taitaa olla monella hyvällä mallilla. Meillä on muutama lahja ostettu, mitään muuta ei sitten tarvitsekaan tehdä, kun ei kotosalla joulua vietetä. Pääseepä ihanan helpolla! :) Ainoa huono puoli on se, että pitää istua autossa matkustaessa, mutta ehkä sen kestää..



Sun-Maid 31+4

Täällä sataa lunta! Laiteltiin tänään vähän joulukoristeita ja pipareita olisi tänään tarkoitus leipoa. Mulla oli eilen neuvola.Painoa oli tullut 625 kg per viikko.Nyt siis 64,4 kg. Hemppa oli laskenut 108 kun kuukausi sitten oli 125. Pitäis sitä rautaa muistaa alkaa syömään. Kohdun pohjankorkeus oli huimat 30 cm kun kk sitten vaan 21. Syke pyöri siinä 130-135. Ja pikkuinen oli raivotarjonnassa.Paineet mulla on ollu kokoajan suht samoissa lukemissa nyt oli 105/70. Kattelin vanhaa äitiyskorttia niin nyt on painoa pari kiloa enemmän kun esikoisesta samaan aikaa.(Lähtö paino ollut sama.) Ja toi sf lukemakin on nyt nelisen senttiä isompi.

Mulla on itku ollut tosi herkässä pari päivää. Ei tarvii mitään sen kummempää syytä niin mä senkun itkeä pillitän. Eikä sitä meinaa saaha millään loppumaan. Jospa se tästä tasaantuu... Ja nyt laittamaan pikku kitisijää päikkäreille.



Päivän jatkoja



Kojootti ja Eppu 30+1 :)

Kun mulle viime viikolla aika varattiin supistelujen ja vauvan matalalla olon vuoksi niin ihan aiheesta kyllä :) Lääkäri nimittäin tutki ja ihan mittanauhan kera mittasi että vauvan pää on jo kutakuinkin 3cm häpyluun alapuolella!



Kohdunsuu oli auki sormelle ja lääkäri käski ainakin nyt viikon pitämään vielä sisällä ja kuulostelemaan miltä tuntuu ja lähtemään herkästi näytille jos supistukset on säännöllisiä. Saapa nähdä mihin asti päästään.. Tuntuu siis ihan kävellessä semmoinen ' pallo jalkojen välissä' ja masun korkein kohta on käytännössä jo navan alapuolella. :/



Muutoin kaikki oli ok verenpaineesta sydänääniin mutta tosiaan pitää nyt tämä joulunaika olla ihan rauhakseltaan kun mieskin on silloin kotona.. Ja tänäänkin esikoinen on äitini luona hoidossa kun mulla on kampaaja tovin päästä. Seksiäkin kiellettiin harrastamasta nyt ainakin viikkoon.. Sentään joulusuklaat on sallitujen listalla ;)



Mutta nyt tuli taas omanapaisen omanapaisinta tekstiä että vetäydynpä makoilemaan nyt kun kerrankin on näin rauhallista kotona. Mies ja koira vaan kuorsaavat makuuhuoneessa :)



H rv 33+0

Ja meillä on täysi kaaos! Ärsyttää kun itse en nyt saa tehdä mitään, vaikka aikaa olisi siivoilla! Mies ei ole vielä laittanut tikkuakaan ristiin koko joulun takia... Eilen vaan tietokoneen lomasta kauhisteli, että pitääkö hänen tosiaan siivota koko talo ihan yksin?! No. tänään kyllä lupasi aloittaa petivaatteiden tuuletuksella ja petareiden tamppauksella, kun nyt taitaa olla viikon viimeinen pakkaspäivä. Ja onhan tässä aikaa... :)



neuvolassa kävin siis eilen ja tässä kuulumiset:

Painonmuutos viikkoa kohden: 350g yhteensä tullut nyt 7kg

RR: 92/56

Hb: 138 enkä ole koko aikana syönyt lisärautaa! Ihme juttu!

Sf: 27 eli keskikäyrillä mennään, vaikka masu on tippunut todella alas

Tarjonta: rt

Sykkeet: 130-140

Liikkeet: ++

Painoarvio: 1580g (viikonloppuna lääkäri arvioi ultran mukaan)



Vatsan päältä tunnustellessa ei neuvolantäti saanut kunnolla päätä tunnusteltua, kun on jo niin alhaalla lähtökuopissaan, kädet sykkyrällä. Ambulanssin käski soittamaan heti, kun tuntuu, että lähtö koittaa! Nyt vasta aikuisten oikeesti otan tämän asian vakavammin ja tajuan, etten todellakaan saa tehdä mitään!! Kaikki missä joudun käyttämään vatsalihaksiani ja jännittämään paikkojani, on nyt sitten kielletty. Käskettiin välttämään turhia kyykistelyjä ja istumaan nousuja. Postilaatikkoa pidemmälle ei saa kävellä ja sinnekin pitää mennä hosumatta! Onneksi tulee nämä joulunpyhät, kun muutenkin tulisi vaan oltua ja mies on välipäivät lomalla.



Konkreettisesti huomasi itsekin eilen, miten alhaalla se vatsa tosiaankin on. Olenhan toki havainnoinut sen jo aiemmin, mutta parissa päivässä muutos on silmiin pistävä! Eli, viikko sitten näin vielä tuon tuheroni ihan selvästi ja sain jopa seivattua, mutta nyt ei näy kyllä enää mitään! Istuminen normaalisti ei enää onnistu eli istun tuolilla ihan reunalla, jotta saan jalat loivempaan kulmaan. Esikoisesta ei ollut kyllä mitään tällaista, vaikka samoilla viikoilla jäin saikulle kanavan ollessa enää 1,5cm ja kohdun suukin oli silloin sormelle auki. Nyt siis paikat ovat kiinni ja kanavaa jäljellä 2cm. Alapäässäni on siis nyt vaan kova paine ja asukki tosi alhaalla. Kaikki ylimääräinen liikkuminen ja touhuilu voi siis lisätä sitä painetta ja aiheuttaa nopean synnytyksen. Eli kun kanavaa on vielä hyvin jäljellä, riskinä on, että vauva tulee liian korkealta kovalla rytinällä. Se voi kuulema aiheuttaa vauvalle komplikaatioita ja itse saatan revetä pahasi...



Mutta, minä en nyt ajattele asiaa sen enempää enkä maalaile kauhukuvia seinälle. Otan nyt sitten vaan TOSI hissukseen ja tallennan ambulanssin numeron kännykkään ihan vaan varmuudeksi. Joulu tulee, vaikka kirjahyllyn päällä olisikin pölyä :) Ja kyllä mä pääsen ensivuoden puolelle vielä yhtenä kappaleena, niin olen päättänyt ja siltä vahvasti tuntuu! Ei tässä nyt minnekään synnyttämään ehditä :)



Nyt taasen höpötin vaan itsestäni ja unohdin kaiken, mihin mun piti kommentoida... Laitetaan raskausajandementiani piikkiin :)



Otetaan siis siskot ihan rauhallisesti, että päästään kaikki ainakin tammikuulle! Kyllä ne teininä sitten meitä vihaa, jos syntyvät vuoden viimeisinä päivinä ;)



Pessi80 rv30+4

Täällä meillä vielä ainakin on lunta maassa ja pakkasta. Ihanaa. Voi kun pysyisi lumet joulun yli, mut taitaa olla toiveajattelua.

Meillä alkaa olla jouluvalmistelut tehty. On siivottu ja leivottu jne. Aloitin hyvissä ajoin ettei tule sitten viimisenä päivänä paniikkia. Nyt on siis ihana vaan olla lasten kanssa ja odottaa aattoa rauhassa.



Joku kyseli oliko KOLOMONEN ? niistä sairaalan esitietokaavakkeista. Minun on joka kerta pitänyt täyttää synnytyssairaalaa varten se esitietokaavake. Tuntuu hullulta aina täyttää ne samat laput joka kerta. Panisivat säilöön ne johonkin arkistoon. Minullakin on jo 5 raskaus 6 vuoden sisällä ja tuntuu et oishan niillä ne minun tiedot jo valmiina siellä. :) Meilläpäin kysytään hätäkastetta varten myös nimiehdotukset tulevalle vauvalle. Aina ollaan laitettu nimet ja ekalle lapselle tuli sit oikeasti nimeksi se nimi joka oli sairaalan papereissa jo. Niin varmaan käy nytkin että tulee sama nimi.



Supistelijat koittakaa ottaa rauhallisesti.

Minulla ei ole vielä supistellut kuin ihan muutaman kerran. Eilen siivoamisen jälkeen supisti pari kertaa tosi kovaa, mut loppui sitten lepäämisellä. Onneksi.



manataina kävin neuvolassa:



HB 113 apteekin raudasta huolimatta ,joten kävin hakeen kolmannen pullon kräyterblutsaftia. Heti kun jätän tuon litkun pois niin hb alkaa laskeen. Apteekin raudat ei minuun tehoa jostain syystä.

RR 112/69

Painoa 800g per viikko TURVOTUSTA löytyy

SF-mitta 27

Syke vauvalla 140

Sokerirasitustestin tulokset normaalit



Eli kaikki kunnossa. Ja mieli on hyvä. Välillä väsyttää ja selkää kolottaa, mut ei mitään suurempia vaivoja onneksi.



Jomppana 31+2

No niin, sokerirasituksesta on selvitty hengissä, eikä se ollutkaan niin kamalaa, kun olin ajatellut! Eilisilta oli kaikista vaikein kun ei saanut syödä mitään. Piti kokoajan itselleen hokea, että älä syö!

Itse kokeessa kaksi tuntia istuminen meni yllättävän nopeesti, kun olin asennoitunut pitkään ja tuskalliseen odotukseen..



Joululomakin vihdoin alkoi (lapsilla) ja nyt aloitetaan jouluun valmistautuminen oikeen todenteolla! Kuusi käydään tänään hakemassa ja siivotaan vielä kerran miehen avustuksella ja tehdään loput leivonnaiset!



Henniina(kos?) eilisessä pinossa puhui " tyhmistä" kysymyksistä..

Mulla on vähän samanlainen olo ollut välillä ja minä sentäs odotan jo kolmatta, mutta tuntuu etten enää muista mitään viime raskaudesta ja ihan kun olisin ekaa kertaa asialla.

Viherryksen kanssa olen samaa mieltä, että sellasia kun " tyhmiä" kysymyksiä ei olekaan ja tämähän on mitä mainioin paikka esittää kaikenlaisia kysymyksiä mitä vaan mieleen tulee ja on epäselvää!

Kaikki kuitenkin ollaan samassa veneessä!

Niistä kelan papereista olen minäkin ihan pihalla eikä ne mulle koskaan varmaan aukenekaan, vaikka joutuisin täyttelemään niitä kuinka monta kertaa tahansa..on ne niin monimutkaisia!

Eli siis Henniina älä suotta huoli, vaikka kaikki jutut ei olekaan heti selvää pässin lihaa, täällä autetaan parhaamme mukaan!



Mulla on lonkat menny pienessä ajassa tosi huonoon kuntoon. Ei tarvi kun hetki maata toisella kyljellä niin käveleen ei tahdo päästä, kun lonkkaan sattuu ihan kamalasti! Jotenkin tuntuu, että tää ei oo enää normaalia, mutta sen näkee sit synnytyksen jälkeen, että jatkuuko se vai meneekö ohi!



Kirsi-mama:

Minä lukaisin kanssa muutaman sivun siitä -raskaus ei ole sairaus- pinkasta ja kyllähän siellä oli taas kaikenlaisia mielipiteitä!



Vielä palaan siihen sektio-aiheeseen;

Eli se äiti joka mulle sitä suositteli oli parantunu neljässä päivässä kokolailla täysin ja muutenkin sillä oli kaikki menny nappiin, mutta oon varma, että minä en siitä niin helpolla selviäis ja olisin kipeenä monta viikkoo!

Olenkin siis unohtanut koko leikkaus-ajatuksen, enkä meinaa mainitakaan siitä neuvolassa. Synnytyskammotus meni ohi, eikä se enää pelota!



Frog:

Toivottavasti saat jonkunlaisen joulumielen " taottua" miehesi mieleen, ettei joulusi mene ihan pipariksi!

Musta on vähän tuntunut samalta, ettei isäntä oo joulumielellä, mutta nyt se on alkanut jo vähän lämmitä ja suunnitteleekin siivousta ja jouluvalmisteluita! Se riippu näköjään miehen työvuoroista, millä tuulella se milloinkin on.. Aamuvuorossa sitä ei vois joulu vähempää kiinnostaa!





mammutti ja vilppu rv 31+5

Eli Pessille todellakin jouluRauhaa jo näin etukäteen ja tietysti muillekin, joilla vaarana on synnytys liian aikaisilla viikoilla!

Koittakaahan ottaa ihan rennosti! Kyllä se joulu tosiaan tulee vaikka mies (!) ei kaikkia hyllypäällisiä ja kaappeja pyyhkisikään!



Piti tuo sillkimyssy-pinokin lukaista, kun en ole moisesta koskaan kuullutkaan..! No, olenpahan taas viisaampi! Välillä kyllä tuntuu, että olen todellakin punonnut kelkasta jo kauan sitten, kun aina tulee jotain uusia " villityksiä" , mistä en oo tietonen ollenkaan! Noo, eiköhän meillä pärjätä ilman noita silkkimyssyjä sun muita, kun on aikaisemminkin ilman oltu =)



nyt pooiiss

...kaikille helmiksille. Tänään on viimeinen työpäivä ja sitten enää neljä päivää tammikuussa ennen mammalomaa. Olen siis poissa netin äärestä ensi vuoteen - älkääpä vielä alkako jakautua sillä aikaa! On muuten niin kurjaa kaivaa niitä synnytyskertomuksia vanhoista pinoista... Vaan tosissaan, toivon että kaikki selviäisivät vielä muutaman viikon pidemmälle niin on vauveleiden turvallisempi tulla.



Itsellä on tänään ollut todella väsy päivä. Yöt tuppaa menemään niin että nukahdan kyllä illalla 11 maissa heti, mutta neljältä herään vessaan ja yöunet jää siihen. Loikoan kunnes mieskin nousee kuudelta, mutta ei se siitä enää parane. Olo on siis tokkurainen päivälläkin, onneksi nyt alkaa loma.

Jouluvalmistelut on siivousten ja leipomisten loppusilausta vaille valmiina.



Toistamiseen siis jouluiloa ja LEPOA kaikille! Kuulumisiin taas ensi vuonna.



äippä + masukki 32+3

Vauva0207: Oikein hyvää joulunaikaa ja rauhallista uuttavuotta!



Piti niistä supistuksista ihan tulla vielä puhumaan, kun juuri pääsin sanomasta, että mua ei juuri oo supistellu.. Kyllä tänään on muutamia puristuksen/paineen tunne-" kohtauksia" tullu muutama ja ne tuntuu tuolla alamahassa.

Eli supistuksia ne kai sit on mullakin..! On se outoo, ettei näin kolmannen raskauden kohdalla vieläkään tunnista supistusta. Kyllä minä sitten ne oikeen kunnon synnytys-supparit tunnistan, mutta ne kivuttomat on välillä hiukan epäselviä...



Kelläs tuntu kyljessä kipua välillä? Mulla on sellasiakin tuntemuksia välillä, että toiseen kylkeen alkaa yhtäkkiä sattuun ja sit se menee ohi.

Omituisia tuntemuksia on ilmaantunut, mutta kai ne(kin) kuuluu asiaan!



ei mulla muuta

mammutti ja vilppu rv 31+5