Pelottaa......
enkä tiedä kuinka päin olisin! Kävin tänää äitipolilla ultrassa. Rv 24+3. Lääkäri totesi että kohdunsuu oli pehmennyt edellisestä käynnistä ja oli ihan hiukan ulkoa auki. Sisäpuolelta oli kiinni noin 2 cm verran. Sanoi kohdunsuun pehmeämisen olevan suht' normaalia uudelleen synnyttäjällä, mutta pienen aukinaisuuden takia laittoi uuden ajan heti kahden viikon päähän jotta nähdään mihin suuntaan tilanne on lähtenyt ja tarviiko ryhtyä jatkotoimenpiteisiin. Sanoi että tilanne ei ollut hälyyttävä, mutta mitään raskasta ei sopisi tehdä ja aina vain lepäillä kun tulee supistuksia. Nyt kuljen suurinpiirtein jalat ristissä ja kuvittelen jokaisen erilaisen tuntemuksen masussa olevan supistus. Pienten painoarviot tälle päivälle oli A 750g ja B 700g. Kerkeen tuleen varmaan hulluks ennen seuraavaa käyntiä....
Kommentit (4)
Valtaosa vastaavista raskauksista jatkuu ihan hyville viikoille asti. Otat vain rauhallisesti. Pikaisella kontrollilla varmistetaan, että avautuminen ei etene nopeassa tahdissa. Huomaatko ne oikeat supistukset?
on lähinnä sitä kohdun kovettumista, mutta ei ne kivuliaita oo ollu kun ihan muutaman kerran ja jo aikaisemmilla viikoilla. Eli tämän hetkiset supistukset ei oo kivuliaita. Yritän nyt ottaa ihan rauhallisesti tai siis niin rauhallisesti kun se käytännöllisesti katsoen on mahdollista. En kuitenkaan voi jäädä sängyn pohjalle vanhemman pojan vuoksi. Esikoinen on 3,5 vuotias, että ei onneksi tarvitse nostella tai muutenkaan hoitaminen ei ole kovin vaativaa. Toivon vaan että tää kaks viikkoa menis nopeasti ja pääsis siihen kontrolliin, niin sais ehkä jonkin sortin mielenrauhan, kun tietäis että mihin suuntaan tilanne on lähteny. Lääkäri sano että se kontrolli kertoo jo aika paljon siitä että kuin jatkossa toimitaan. Jos siellä näyttää kahden viikon päästä samalta kuin eilenkin niin ei oo mitään ihan hirveen hälyyttävää, koska sillon se kohdunsuu vaan on sellanen. Tarviihan sitä siltikin vielä huilia ja ottaa rauhallisesti, mutta saispahan jonkinlaisen diagnoosin.
kävin tuossa äitipolilla viimevikon lopulla, rv siis 26+3. Lääkäri oli sitä mieltä että hätää ei ole, kohdunkaula on ihan OK ja että jos näin jatketaan mennään viimesille viikoille saakka. Saan siis huokaista helpotuksesta. Kyllä sitä kuljinkin sitten sen päivän suupielet korvissa :)
Hei! Voin kuvitella että pelottaa. Itse en ihan vastaavassa tilanteessa ollut vaan meillä kaikki kävi hyvin nopeasti, no pari vuorokautta ehdin olla sairaalassa ennen kuin pojat syntyi, mutta siihen saakka oli kaikki ollut ok. (Ja olin ensisynnyttäjä, joten noista paikkojen pehmenemisistä en osaa sanoa mitään.) Mutta ei sun nyt varmaan auta muu kuin levätä niin paljon kuin vain pystyt, varmaan mieluiten olla paljon vaakatasossa ettei vauvat paina kohdunsuuta. Läheisillä ihmisilläkin on nyt oikeasti hyvä syy tulla avuksi kotihommiin, pyydä jämäkästi sitä heiltä. Hyvä sinällään että tilanne on havaittu ja sitä tarkkaillaan tiuhaan! Vaikka henkistä stressiä se tieto tilanteesta varmasti tuo.
Ja jos vauvat päättää sitten syntyä tässä lähiviikkoina, niin maailmanloppu sekään ei onneksi ole, vaikka lähimain siltä voi tuntua (ja minusta ainakin tuntui). Suomessa on loistava osaaminen keskosten hoidossa. Jokainen päivä ja viikko mahassa on tietysti plussaa lasten voinnin kannalta.
En taida osata nyt enempää lohduttaa, mutta lähetän lämpimiä ajatuksia. Voi hyvinkin olla, että vauvat pysyvät mahassa vielä pitkään! Näitäkin tapauksia olen kuullut ja lukenut paljon.
terv. Tiikeriankka, jonka pojat syntyivät 06/2006 rv 24+1, painot oli 790 ja 810 g ja nyt rymistelevät reippaina jässiköinä tuolla leikkikehässä!