Onko synnytyksesi käynnistetty? Jos on, niin miten käynnistettiin ja menikö kauankin ennenkuin vauva suvaitsi syntyä?
Kommentit (21)
että eiköhän aleta käynniostellä, kun MITÄÄN ei ole 3 pvän aikana tapahtunu kohdunsuulla (täysin kiinni siis vieläkin, tosin pehmennyt)
Klo 14 laitettiin eka cytotec-murunen, klo 19 seuraava. Klo 24 alko säännölliset (n. 6 min välein) supistukset, jolloin siirrettiin synnärille nukkumaan diapamin voimin. Nukuin n. 4h ja 6:lta katsotaan synnytyksen alkaneen, kun olin 3 cm auki... JA SITTEN ALKOI HAUSKUUS!!!
Klo 10 sain epiduraalin, klo 11 puhkaistiin kalvot, koska oli vasta 5 cm auki ja ... klo 17.45 tehtiin päätös kiireellisestä sectiosta, koska olin edelleen 5cm auki ja minulla ei ollut ensimmäistäkään omaa supistusta, kaikki tuli tipan voimin. Lapsi oli ollut siis kuivillaan jo reilut 6h ja päähän alkoi muodostua veripahka, samoin mä aloin olla jo aika loppu niiden suppareiden kanssa... ja kätilö epäili, että musta ei ole enää ponnistamaan loppuvaiheessa. Mutta ton päätöksen jälkeen ei menny ku 15 min, niin ISO poika oli maailmassa:)
takia. Se oli maanantai ilta-paiva, sain siita geelia 3 kertaa. Kerran maanantaina ja kaksi kertaa tiistaina. Vahan tuli supistuksia mutta mitaan kummallisempaa ei alkanut tapahtua. Koska vauvalla naytti olevan kaikki hyvin, lahettivat mut kotiin keskiviikkona. Sitten perjantai iltapaivalla alkoi kovemmat supistukset, lahdin illalla kymmenen aikaan sairaalaan. Kun paasiin sairaalaan paikat oli jo 5cm auki. Vauva synty lauantai-aamuna 8.50. Ponnistusvaihe kesti n. 45min.
Mutta siella osastolla kaikilla muilla naisilla naytti synnytys kaynnistyvan paljon nopeammin kun mulla. Heille naytti riittavan geeli kerran tai korkeintaan kaksi kertaa.
Synnytin Skotlannissa, joten taallahan voi myos olla aivan toinen kaytanto synnytyksen kaynnistykseen.
Mulla käynnistettiin kuukausi sitten rv 40+6 raskaushepatoosiepäilyn vuoksi ya-kontrollin jälkeen. Tilanne oli vielä hyvin epäkypsä kun 1/4 cytotec laitettiin klo 15. Sekä lääkäri että kätilö olivat sitä mieltä että eka muru vain kypsyttelee paikkoja ja seuraavana aamuna jatketaan käynnistelyä. Toisin kuitenkin kävi ja aamulla olin jo synnytyssalissa ja klo 15.48 tyttö syntyi. Synnytyksen kesto oli 12 h 48 min, josta ponnistusvaihe 33 min. Missään vaiheessa synnytys ei pysähtynyt ja tippaa ei tarvittu supistuksia tehostamaan.
Kokemus erittäin hyvä, eikä jättänyt mitään " traumoja" .
Ensin cytotecia suun kautta kaksi päivää kasvavalla annoksella 3 x pvä, kolmantena päivänä cytotec-murusia alakautta 2 kertaa. Kolmatta murusta ei laitettu kun vedet meni kolmantena päivänä iltapäivällä.
Supistuksia oli heti ensimmäisen päivän jälkeen tasaiseen tahtiin 2-6 minuutin välein mutta mitään sen kummempaa ei tapahtunut, kohdunsuu oli kolmannen päivän iltana auki sentin ja kaulaa selvästi jäljellä.
Neljäntenä päivänä mentiin saliin tippaan, oksitosiiniä pukattiin kuusi tuntia menemään, kohdunsuu aukesi sinä aikana kahteen senttiin ja siihen jäi. Onneksi on epiduraali ja onneksi se auttoi, supistukset oli todella kivuliaita ja rajuja eikä ilokaasusta ollut mitään apua.
Sitten alkoivat vauvan sydänäänet laskea joten tippa seis ja kiireelliseen sektioon.
Ei jäänyt mitään traumoja koska olin alusta saakka varautunut sektioon.
käynnistettiin rv 39+0 kalvojen puhkaisulla. Supistuksia odoteltiin kolmisen tuntia. Niiden alettua meni 4 h 25 min, ja suloinen tyttö oli maailmassa. Mitään lääkitystä en saanut, koska eteni niin hyvin ilmankin.
Kohta kolmen äiti rv 37+6
Viikolla 38+ olin osastolla käynnistyksessä cytotec suunkautta 2 vrk. Mitään ei tapahtunut ja otin ritolat. La oli ja meni kun tuli huono olo, sellainen pyörryttävä. Äpolille päivystykseen ja olisi ottaneet sisään käynnistykseen mutta oli perjantai joten en halunnut jäädä. Maanantaina sovitusti sisään ja klo 11 cyto murunen ja yhdeltä supparit jo ihan kamalia. Myöhästynyt lähtö synnytyssaliin ja voimat totaalisen loppu kun n klo 15 saliin vihdoin pääsin. Tällöin 8 cm auki. Tunti ponnistusta ja ennen viittä iso poika ulkona.
Kokemus oli järkyttävä kaikilta osin mutta ehkä kamalinta juuri se kun supistukset tulivat " päällekkäin" ja aikaa lepoon ei ollut. Sisulla siitä selvisin mutta en tiedä kokeilenko enään. Jos kokeilen niin on varma että kätilö lennättää minua tasan silloin saamaan kivunlievitystä kun minä sanon eikä sitten kun hän kuvitteelee mun sitä tarvitsevan...
Aamulla osastolle jossa tarkastuksen jälkeen cytotec murusia kohdunsuulle,iltapäivällä toinen satsi jolloin alkoikin pikkuhiljaa supistelemaan,kymmenen aikaan illalla päästiin synnytyssaliin jossa sitten puhkaistiin kalvot,aamuyöstä otin epiduraalin,torkuin pari tuntia ja havahduin siihen inhottavaan paineeseen ja kätilön huutoon että nyt pitäisi ponnistaa,poika oli vartissa pihalla,episotomia tehtiin.
Eli itse synnytyksen kokonaiskesto sen 12h.
Ei paha kokemus,mutta kyllä sitä tällä kertaa toivoisi luonnon hoitavan homman alkuun =)
Mä menin aamulla rv 42 toiseen yliaikaiskontrolliin ja synnytys päätettiin käynnistää kun lapsivesi oli vähenemään päin eikä merkkiäkään että itsestään käynnistyisi.
Eka Cytotec-muru laitettiin kohdunsuulle 9.50, pikkuhiljaa supistuksia alkoi tulla ja saliin siirryttiin n.19.30 kun aloin jo kaivata jotain kivunlievitystä. Sain aluksi ilokaasua, sitten epiduraalin klo.21.15. Epiduraali puudutti vain toisen puolen kropasta. Kalvot puhkaistiin epiduraalin laiton jälkeen ja olin 3cm auki tässä vaiheessa.
Koska puudutus oli toispuoleinen, olin kipeä ja sain pcp:n, aquarakkuloita ja epiduraalin lisäannoksen. 1.15 olin 6cm auki. 2.50 sain uuden epiduraalin joka onneksi vaikutti hyvin. 4.40 olin edelleen 6cm auki ja tehtiin sektiopäätös pysähtyneen synnytyksen vuoksi. Sektiosaliin siirryin 5.25 ja tyttö (4455g, 51cm) syntyi 5.41. Sektio tehtiin spinaalipuudutuksessa.
aloitettiin sytotec-murut suuhun torstaina aamulla, vauva syntyi lauantai-iltana, eli voi kestää kauankin. Torstai ja perjantai ei oikein mitään tuntemuksia, lauantaina aamuyöstä meni vedet ja puoliltapäivin pääsin synnytyssaliin oksitoniinitipalle, kolmen maissa alkoi kunnon supistelut ja vauva syntyi 10 aikaan illalla. Supistukset tuli koko ajan tosi tiheästi sen jälkeen, kun niitä viimein alkoi tulla.
Syynä oli alhaiset napavirtaukset ja lapsiveden vähyys. Oksitosiinitipalla käynnistettiin ja pari tuntia tipan laitosta puhkaistiin kalvot, josta meni 7 tuntia että kaikki oli jo takanapäin ja minä väsyneenä suihkussa!
Menin korkean verenpaineen takia tarkkailuun ajatuksena ruikuttaa käynnistystä, kun en henkisesti enää jaksanut. Fyysisesti voin mainiosti. Eipä tarvinnut uikuttaa, vaan lääkäri totesi, että mitäpä tuot pitkittää.
Klo 12 sain ekan Cytotec-murusen, klo 15 seuraavan ja klo 18 kolmannen - ei mitään vaikutusta. Käytiin kaupassa ym. kruisailemassa miehen kanssa. Klo 22 alkoi tapahtua lapsiveden menolla ja omilla supistuksilla. Lapsi syntyi kolmen ja puolen kuluttua. Hyvä kokemus oli!
yliaikaisuuden, vauvan ison painoarvion(4,1kg arvioitiin)ja kun mitään ei näyttänyt itsestään tapahtuvan.
Tuo päivä oli maanantai ja silloin sain suun kautta cytoteciä, mut mitään ei tapahtunut, kävelin käytävillä ja olin välillä käyrässä.
Tiistaina sama juttu, lääkettä ja kävelyä ja sit seuraavana yönä heräsinkin supistuksiin n.klo 2 ja iltapäivällä oli tyttö(lähes 4,5kg) maailmassa.
Lapsiveden vähyyden ja vauvan pienen koon vuoksi. Noin klo: 13 laitettiin tippa ja n. klo:15 alkoi tuntuvat supistukset. Vauva syntyi klo: 16.45 4min. ponnistusvaiheen jälkeen. Viimeiset 45 min. olivat kyllä todella tuskaisia ja jatkuvaa supistusta, mutta en ehtinyt saada kuin kohdunkaula ja pudentaalipuudutteen juuri 5 min. ennen kuin vauva syntyi.
sairaalaan tulin yliaikaskontrollin jälkeen rv42, mutta eivät halunneet vielä käynnistää. kaksi seuraavaa yötä minulla oli supistuksia, mutta loppuivat päivällä. puoli kuollut olin jo kun en ollut nukkunut kahteen vuorokauteen kun yhteensä 4 tuntia.
mutta sitten olikin jo sovittu että käynnistellään. tabletti oli tarkoitus laittaa, mutta olinkin auki 3cm, jotenka päätyivät oksitosiini tippaan.
puolen tunnin välein sitä lisättiin ja ja supistukset alkoivatkin ihan heti.
tunnin päästä mentiin jo synnytys saliin, jolloin 5cm auki, mutta sitten alkoi ihan yhtäkkiä niin kovat supistukset että niitä tuli taukoomatta ja en juuri muista muuta kun etten voinut epiduraalia saada kun olin jo niin paljon auki. supparit vei kaikki voimat, kun taukoja ei ollut ja kun piti ponnistaa niin omia voimia siihen ei enää juuri ollut.
lapsen sydän äänet laskivat ja he tekivät episitomian ja ottivat imukupin käyttöön.
8min päästä tyttö syntyi sinisenä ja vietiin teholle.
pahamaku jäi käynnistyksestä ja kätilöiden töykeydestä. synnytyksen jälkeen nukahdin.
onneksi toinen synnytys olikin ihan toisen lainen.
Lapsiveden vähyyden, SGA-epäilyn, korkean verenpaineen ja heikkojen uterina-virtausten vuoksi.
Menin su-aamuna sovitusti synnärille. Cytotecit aloitettiin klo 8, kolme murusta kerettiin antaa, kun sydänäänissä laskua, keskeytettiin. Illalla olin sitten lähdössä kotiin yöksi, mutta lapsivedet valahtivat ulkovaatteita pukiessa. Saliin pääsin vuoronvaihteessa klo 21, poika syntyi klo 02.01.
Verrattuna spontaanisti käynnistyneeseen synnytykseen käynnistetty oli aika hurja. Tietysti vaikuttaa sekin, että oli ensisynnytys. Supistukset alkoivat heti aivan eri voimalla kuin tavallisessa synnytyksessä. No, muutenkin sujui se synnytys aika kurjasti, epiduraali jäi pahasti toispuoleiseksi ym.
raskausmyrkytyksen takia. To aamuna aloitettiin klo 19 cytotec murulla, mutta ei ssanut mitään aikaseksi. Kahden aikaan toinen murunen ja sitten alkoi tapahtumaan: Kuuden aikaan olin jo todella kipeä supistusten takia, välillä tuntui että jalat menee alta! Poika tuli maailmaan laskettuna aikana to-pe välisenä yönä klo 02.40. Kokonais kesto 4tuntia josta ponnistin 20min. (laskivat synnytyksen alkaneeksi lapsivesien menosta, vaikka supitellut oli jo päivä kolmesta asti). Eli aikas nopeasti minulla lähti synnytys käyntiin, kun epäilivät että voi mennä monta päivääkin, kun niin epäkypsä lähtötilanne, ennen kun rupeaa tapahtumaan, parempi näin!!
suzanne ja arttu 2kk
kun lapsvedet oli mennyt kaksi päivää aiemmin, mutta mitään ei tapahtunut. AAmulla laittoivat tipan yhdeksän jälkeen ja lisäsivät ehkä puolen tunnin välein. Puolilta päivin supistukset oli jo tosi kovia, mutta Kohdunsuu ei paria senttiä enenpää auki. Kätilö totesi nuivasti että " tässä menee vielä kauan ja että miten sä olet jo nyt noin kipeä" . Ajantaju hävisi pariksi tunniksi enkä edes pystynyt puhumaan kivulta. Kuulin kyllä mitä muut puhuivat, mutten voinut vastata. Aukeaminen tapahtui sitten kuitenkin melko nopeasti, kätilö oli hämillään kun oli jo myöhäistä saada epiduraali. Lapsi syntyi kuudelta nopean ponnistusvaiheen jälkeen. Synnytyksestä jäi paha maku kätilön, ei käynnistyksen takia.
Mulla käynnistettiin vauvan ison koon (painoarvio 4,7 kg) vuoksi rv:llä 41+0. Se oli torstai päivä. Sain cytoteciä suun kautta puolikkaan klo 12 ja kokonaisen klo 18. Mitään ei tapahtunut. Jatkettin perjantaina klo 6 kokonainen ja siitä jatkettiin kokonaisilla 4 tunnin välein. Eli viimeisen sain klo 20. Olin luopunut toivosta, mutta lapsivedet meni puoli kymmenen illalla. Siitä alkoivat heti supistukset. Saliin mentiin puoli neljän aikaan aamulla ja poika syntyi lauantaina 10.45.
Sain myös oksitosiinia epiduraalin laiton jälkeen.
Käynnistykseen ryhdyttiin hepatoosin takia. Kolmena päivänä sain kolmesti cytotec-murusen kohdunsuulle, ei aiheuttanut muuta kuin pieniä supistuksia. Neljäntenä päivänä pidettiin taukoa ja pääsin kotiin lepäämään. Sitten viidentenä päivänä jatkettiin entiseen malliin. Illalla rupesikin olemaan ihan kunnon supistuksia ja vedet menivät yöllä kahden maissa. Vauva syntyi puolilta päivin kuudentena päivänä. Pitkä oli odotus, mutta tulos aivan mahtava! :)
Tarvitsin kuulemma lepoa. Päätettiin yhteistuumin lääkärin kanssa käynnistämisestä, mitä tuota tyhjän panttina NKL:ssa makaamaan.. Käynnisteltiin geelillä 3 vrk. Suppareita oli päivisin, loppuivat yöksi, kun geeliä lisättiin vain päivällä. 3:nnen päivän iltana lääkäri tuli 0,5 tuntia myöhässä kierrolle ja lausahti, että josko jätettäisiin geelit väliin, johon minä, että tuolla meiningillä vauva syntyy kuukauden päästä. Pyysin tupla-annoksen. En tiedä annostuksesta, mutta supparit muuttuivat illan mittaan melko ärtsyiksi. Käveleskelin käytävillä ja puuskutin lattialle vetämälläni patjalla (pelkäsin tippuvani sängystä). Aamupäivällä veivät saliin, vaikka epäilivät ettei vielä pitkään aikaan tapahdu mitään. Kun alkoi tapahtua, veijari pitikin hoppua. Ponnistusvaihe kesti vajaan vartin. Synnytin jakkaralla. Kaikki meni hyvin ja mielestäni helposti, vaikka pientä ja sievää en osannut tehdä. Syntyi iso ja komea poika (yli 4 kg, 3 tikkiä, ei leikelty).