Monikkolasten kummeista
Ristiäisiä pitäisi ruveta suunnittelemaan, ja kummien valinta mietityttää. Meillä ei ole kovin monia kummiehdokkaita lähipiirissä, ja pohdin olisiko tasapuolisuuden vuoksi parempi, jos lapsilla olisi yhteiset kummit. Tasapuolisuudella tarkoitan esim. sitä, kun meillä molemmilla on yksi sisarus, ja haluamme pyytää kumpaakin kummiksi - heistä toinen asuu lähellä ja käy meillä lähes viikottain, kun taas toinen asuu toisella puolella Suomea ja käy kylässä tyyliin joka toinen vuosi.
Mietin asiaa varmaankin lähinnä siitä syystä, että muistan omasta lapsuudestani kun minun ja veljeni välille tuli välillä kinaa kun mulla oli kummina meidän kahdesta tädistä se kivempi, joka muisti aina synttärit jne. ja veljellä se joka ei yleensä muistanut... Onko teidän monikkomuksuilla omat vai yhteiset kummit ja oletteko tyytyväisiä ratkaisuunne?
Kommentit (8)
MOI!
Pähkäilin itse aivan samanlaisen " ongelman" kanssa kuin sinä. Päätöksemme vaikuttivat monet seikat. Mutta lähinnä olivat " pelko" siitä että kummi unohtaa kummilapsensa ja toinen saisi enemmän huomiota kummiltaan. Olin myös kuullut tapauksesta, jossa näin oli käynyt ja vanhemmat olivat tätä muistavaa kummia jälkikäteen pyytäneet kummiksi myös toisella kaksosista. Tämäkin saattoi vaikuttaa jollakin tavalla päätökseemme...
Päädyimme siihen, että molemmilla on ne ihan omat kumminsa, mutta sitten on se yhteinen kummitäti, joka olisi joka tapauksessa huomioinut molempia tasapuolisesti ja olisi saattanut aiheuttaa " hämmennystä" kaksosissa. Eli miksi minun kummi antaa lahjan myös sinulle, mutta ei toisinpäin, tai jotakin muuta vastaavaa.
Tähän päätökseen vaikutti myös se, että yhteinen kummi on oikeasti paljon tekemisissä meidän kanssamme, emmekä olisi pystynyt päättämään kumpi saisi juuri tuon " parhaimman" kummin.
Mielestäni on ihan ok, jos päädytte yhteisiin. Itse en pidän pahana sitä, jos kaksoset jakaisivat myös ne kumminsa. Mielestäni tuo ei ole negatiivista jakamista. Voihan kummi ottaa lapsia vaikkapa yökylään erikseen tai sitten yhdessä, miltä se kulloinkin luonnolliselta tuntuu.
Rva-Kevät
Eli miehen veljenpoika, hänen kummipoikansa, on molempien kummi. Kummeista hän on ainoa nuori mies, joten emme halunneet häntä vain toiselle pojalle. Muut kummit ovat sitten kavereita.
Hyvin ovat kaikki muistaneet. Välillä molemmat ovat saaneet toisen kummeilta lahjat, välillä yhdelle annettu lahja taas on sen tyyppinen että molemmat voi sillä leikkiä (junarataa, palikoita). Pojille on kuitenkin selvästi tärkeää, että on se oma kummi, jolta esimerkiksi tulee välillä kortti, jota kanniskellaan ylpeänä pari päivää. Mustasukkaisuutta toisen saamasta erityishuomiosta omilta kummeiltaan en ole huomannut, sen verran tasapuolisesti on molempia muistettu.
Omasta lapsuudesta muistan myös sen, miten aivan oma oli jotenkin paljon erityisempää kuin yhteinen. En myöskään tykännyt siitä että meitä joskus kaksossiskoni kanssa " niputettiin" .
Meillä ainakin yhteiset kummit, helpoimmalla pääsee ja molemmat pääsevät kummiksi ja sylikummiksi. Ja itse kun rupean kummisuhteita pohtimaan niin ei ne kyllä ole niin kauhean tärkeitä ainakaa kun ikää tulee. Harvat ovat kummiensa kanssa tekemisissä joten aika muodollisuus se vain on.
Tosin hieman typerästi, kun toisella pariskunta joka enemmän muistaa ja kyselee kuulumisia ja toisella kaksosista kolme erillistä kummia, jotka eivät juuri lapsen asioista piittaa. Eli hieman kurja kun toinen saa aina kummeilta lahjan esim. synttärinä ja toinen taas ei välttämättä mitään. Ja sitten tietenkin riitaa tulee siitä yhdestä lahjasta....Joten melkein voisin näin suositella samoja kummeja kummallakin lapselle. Näin tulisi ainakin tasapuolisesti asiat kummallekin lapselle.
Ja muuten voisin sanoa, että harmittaa näin jälkikäteen kun on esim. esikoisen kummit valinnut sukulaisuuden perusteella. Olis pitänyt ottaa sellaiset ihmiset, joiden kanssa oikeasti on ystävä yms. Kaksosten kummeista onkin nyt vain yksi sukulainen (sekin kyllä velvollisuuden tunteesta otettu...).
Meillä on omat kummit. Pojalla mun veljeni vaimonsa kanssa ja mun kaveripariskunta. Tytöllä mun serkku ja kaveripariskunta. Olen koittanut valita tasapuoliset kummit molemmille ja ainakin toistaiseksi on molempien kummit muistanut.
Jos epäilyttää että toinen saa " paremmat" kummit, niin laita kummit yhteisiksi.
Meillä on pojilla molemmilla kummeina minun veli ja mieheni sisko ja sitten molemmilla omina kummeina ystäväpariskunnat. eli siis molemmilla neljä kummia, kaksi omaa ja kaksi yhteistä!!
Minä ja sisareni olemme kummeja sukulaisteni kaksosille, kuitenkaan synttäreinä ei ikinä viitsisi ostaa lahjaa vaan toiselle, vaikka tavallaan on vaan sen toisen kummi. Niinpä yleensä siskoni kanssa ostamme yhdessä esim. kirjan tai jonkin pelin lapsille yhteisenä lahjana.
Omille kaksosilleni on molemmille yhdet ikiomat kummit ja sitten yksi sukulaispariskunta molempien kummina.
Meidän tytöillä on molemmilla kolme omaa kummia, ja olen ratkaisuun ainakin toistaiseksi erittäin tyytyväinen. Minusta on ihanaa, että lapsille on edes ne kolme ikiomaa ihmistä, jotka viettävät hänen kanssaan aikaa ja muistavat häntä. Kukaan kummeista ei ole sukulainen, koska emme halunneet laittaa sukulaisia sellaiseen tilanteeseen, että toinen lapsi olisi heille toista tärkeämpi.