Vauvakuume 36-vuotiaalla

Itse sain esikoiseni 35 vuotiaana, tänä kesänä tulee mittariin 38 ja kovasti ollaan yritetty kolmosta saada alulle.

Toki tiedostan, että riskit lisääntyvät mitä vanhemmaksi tulee, mutta eihän mitään voi ennalta tietää, se tapahtuu mikä on tapahtuakseen.

Ikäerosta en osaa sanoa mitään, koska omillani on ikäeroa 1v ja 5kk, mutta jaksamisen kannalta et varmasti ainakaan liian vanha ole.

Kuuntelehan mitä sydän sanoo ja toimi sen mukaan, unohda ikä sillä nuorihan sinä vielä olet! =D



T: ikinuori vanhus piipaa ;)

Minä ainakin kovasti haaveilen toisesta lapsesta! Täytän syksyllä 37 ja ainokainen täyttää 7. Aika on tehnyt tehtävänsä ja vauva-ajan valvomiset ym. vissiin unohtuneet. Kakkosta ei ole vaan kuulunut ja voihan olla, että jää haaveeksi=( Yritys on kuitenkin kova!

olevia. Me emme ole vielä edes yrittäneet, ja vähän ollaan vielä kahden vaiheilla. Mitäköhän esikoinen mahtaisi tykätä pikkusisaruksesta?! Yleensä ottaen tykkää kyllä pienemmistäkin lapsista. Onko teidän esikoinen Senniina tyttö vai poika? Meillä on ihana pojanvesseli, eskarilainen.

Esikoinen poika ja tyttöä toivoisin kovasti. Poika sai alkunsa clomi-lääkityksellä, nyt on menossa clomikierto, eikä tulosta vielä=( vikaa ei sinänsä pitäisi olla, mutta ikä tekee tehtävänsä, totesi lääkäri. Tässä tilanteessa tietty toinen poikakin olisi enemmän kuin tervetullut!

että eskarilainen meilläkin, " millennium-baby" syntyi 31.12.99. Kovasti on puhunut pikkuveljestä tai -siskosta, mutta ei taida tietää, mitä se oikeesti tarkottaisi eli ei siitä ihan heti kaveriksi olisi ja muutenkin taitais vaan sotkea isoveljen leikit..On hän kyllä toivonut isoaveljeäkin, mutta sen järjestäminen onkin vähän hankalampaa=)

Olin juuri aikonut laittaa samasta asiasta kysymyksen. Olemme molemmat 35 ja meilla ennestaan kaksi poikaa 2v ja 5v. Minut on vallannut vauvakuume joka vaihtelee joka toinen kuukausi EI ja seuraavaksi KYLLA. Meidan nuorimmainen on sairastellut paljon ja se on valilla ottanut todella voimille mutta muuten pojat ovat kerrassaan vekkuleita veikkoja ja he kyselevat jo seuraavan peraan.

Meidan vanhemmat ovat sita mielta, etta kaksi on sopiva maara eika yhtaan enempaa. Me olemme kuitenkin halunneet aina kolmea lasta.

Taloudelliset seikat kuitenkin huolestuttaa. Mies on toissa ja mina kotona. Olemme juuri ostamassa uutta taloa ja remonttiin on uppoamassa isotukku rahaa. Ehka pitaisi odottaa viela vuosi ja katsoa sitten? Mukavaa tietaa, etta on muitakin kuumeilevia.

Ikää on melkein 35 ja lapsia on 3. He ovat -96, -99 ja -02. Mietin myös jaksamistani. Muuten lapsi olisi jo masussa! =) (JOS niin olisi suotu...)



Koska kuopus on vasta 3-vuotias ja todella vilkas ja puhelias tapaus, niin usein niinsanottu järki sanoo " EI" ...koska kaipaan niin usein joka päivä rauhallisuutta ja hiljaisuutta. MUTTA toisaalta, LISÄÄNTYISIKÖ se meteli/härdeli, vaikka yksi tulisikin lisää... tai kaksi... ?!? =)



Tunteet luottaisivat vaistoon ja elämään, ja olisihan sitä pakon edessä jaksettava ja tietäähän sen, ettei se kestä ikuisesti se vauva-aika kuitenkaan...



Ikäeroa ei mielestäni kannata ajatella kauheasti, ettei jää lapsi siksi ainakaan tekemättä; et sinä aikaa umpeenkaan saa kurottua. Eli siis lapsille tulisi se suurempi ikäero jokatapauksessa (siis tässä ketjun aloittaneen tapauksessa, kun esikoinen on jo 7).

Sieltä näette, että kuumeilee ne vanhemmatkin vielä...

Itsellä tulee tänä vuonna 40 täyteen ja vieläkin on kuume päällä. Tämänhetkisen kuopuksen sain vähän alle 38-vuotiaana, enkä mitenkään vanhaksi itseäni kokenut. Pientä kremppaa tottakai ikä tullessaan tuo eikä ihan yhtä vetreä ole kuin nuorena, mut jos asennoituu niin ettei kaikesta ota stressiä niin ihan hyvin menee. Kovin pitkää harkinta-aikaa en kyllä enää suosittele, eihän se tärppääminen ole enää ihan niin helppoa kun ikää on tullut.

Kuuntele kanssa sisarien järkiääniä -> Piipaan varsinkin ;)



Itse olen 35v (syksyllä täytän 36v) ja odotan nyt kolmatta rv 26+5.

Kyllä se minustakin on korvienväli asia tuo ikä, ei niinkään mikään muu.

Toki voi riskit suurentua kun ikää tulee, mutta mulle ainakin gyne sanoi suoraan että jos ekaa tekee, riskit on suuremmat kun sellaiselle jolla on jo ennestään lapsia, ja silloinkin riskit vaihtelevat yksilöittäin.



Meilläkin esikoinen on 7 v ja lähempänä siis 8 v:tä kun tämä kolmas syntyy, mutta hän itse (tyttö) haluaa lisää sisaruksia. Suurin toive kuulemma onkin että äiti antaisi paljon siskoja ja veljiä hänelle ;DDD

No, yksi veli on jo, 2,9 v. ja nyt sitte kesäkuussa tulee toinen tai sitte sisko.



Itse olen haaveillut aina isommasta (4 lasta) perheestä mutta jos nyt kysytään niin tämä kolmas on viimeinen, mutta en sano silti ei enään koskaan ;)



Kuuntele ihmeessä sydämesi ääntä, voimia tulee aina jostakin kummasta sitte kun niitä tarvitaan hoidon yhteydessä, usko pois vaan.

Kaikella kun on tapana järjestyä!!



Mukavaa kevättä :)

Minä sain 39-vuotiaana kolmoseni. Ikäeroa kakkoseen tuli 3v ja 7kk, ensimmäinen ehti silloin just täyttää 6v. Odotusaikana käväisi mielessä, että kuinkakohan sitä sitten jaksaa vaan synnytys oli ihan käsittämättömän helppo ja vauva onneks samanmoinen, että jos mies suostuis niin voisin vielä hyvin tehdä neljännenkin ;)). Ikää siis jo hulppeet 41v!!



Helpoksi tämän iltatähden on tehnyt varmaan sekin, ettei " tämän ikäisenä" enää juuri pienistä hötkyile ja kun nuo edelliset on jo isompia niin pärjäävät monissa asioissa itsenäisesti, pitävät toisilleen seuraa ja auttavat vauvankin kanssa. Mustasukkaisuusdraamoilta meillä on säästytty kun hyvin ymmärtävät miksi vauva pitää toisinaan hoitaa ensin. Lisäksi uskoisin, että ovat nauttineet siitä, että äiti on kotona. Kakkonen sai välivuosia päiväkodista, esikoiselle riittivät muutamat eskaritunnit ja nyt on kiva saada ekaluokkalainen suoraan koulusta kotiin. Itse nautin varmaan kaikista eniten!!! Eli rohkeasti vaan lisää vauvoja!

Olenko jo liian vanha synnyttämään? * et ole

Meillä on yksi 7-vuotias lapsi. Tulisiko ikäeroa liikaa ja jaksaisinko hoitaa vauvaa? * ei tulisi ;)

Entä ikään ja synnytykseen liittyvät riskit? *onko riskitöntä raskautta tai synnytystä olemassa? ei...

Onko muita samassa jamassa olevia? * taatusti on, ja täällä yksi ;)



Meillä esikoisen ja keskimmäisen ikäero huimat 12 v.

Esikoinen (tyttö) kinusi vuositolkulla pikkusiskoa tai veljeä, mutta mies ei lämmennyt aiemmin vauva-ajatukselle (esikoiseni ex-suhteestani), joten ikäeroa tuli huimat 12 v, mutta...ei ole haitannut menoa eikä eloa ;)

Tyttö oli ikionnellinen kuullessaan aikoinaan raskaudestani, ja vielä onnellisempi nähdessään ensikertaa pikkuveljensä :)

Tosi ihanasti on ottanut pikkuveljen vastaan, hellästi hoivaa veljeään ja on tosi isoksi avuksikin arjessamme :)

Esikoinen täyttää kesällä 16 v, keskimmäinen täyttää kesällä 4 v, ja kuopus täytti juuri 2 v (poika hänkin).

Kahdella nuoremmalla ikäeroa 1 v 7 kk, ja hyvin on mennyt näidenkin ikäeron kanssa :)

Hyvin sujuvasti leikkivät (ja tappelevat ;) ) yhdessä, ja ovat hyvässä ja pahassa erottamattomat veljekset.

Sisko hoivaa mieluusti molempia, ja tykkää kovasti veikkosistaan :)



Ja neljättä lasta ollaan toivottu perheeseemme puolen vuoden ajan, vailla tulosta ;O

Mitä terveyteen tulee, kumpikaan pojistamme ei ole täysin terve :(

Keskimmäisellä on puheviivästymä (dysfasia), ja kuopuksella on synnynnäinen selkävika.

Kaikesta huolesta ja surusta(kin) huolimatta ovat aivan ihania vesseleitä molemmat :) ja se neljäskin lapsi olisi enemmän kuin tervetullut, kunhan vaan tulisi ;)



Itse tunnen itseni " nuoreksi" :) vaikkakin sairauttakin on...reuma puhkesi kuopuksen ollessa pieni vauva :(

Ja verenpainetautia olen potenut puolet elämästäni, mutta...eipä se lannista vauvakuumettani, eikä kuumettamme ;) (mieheni yhtälailla vauvakuumeen kourissa siis)



Et siis ole kuumeesi kanssa yksin, meitä on taatusti monta :)



Aurinkoista & hedelmäistä kevättä vaan kaikille!

Itse täytän marraskuussa 37, ja minulla on jo 3 lasta,ensimmäinen täyttää joulukuussa jo 18, seúraava nyt toukokuussa 15 ja tämä pienin elokuussa 2, ja nyt tein plussan ja la on joulukuun 1 päivä, tottahan kun minulla oli noinkin suuri väli näiden lasten tekemisien kanssa niin tämän nuorimmaisen odotuksessa oli vähän ristiriitaiset tunteet, siskoista on ollut suunnaton apu tämän pienimmän hoidossa, ja nyt sit vaan odotellaan tämän uuden tulokkaan syntymistä, eli tsemppiä vaan ja plussan odotuksia!

Onhan meitä!



Tunnen äidin - hän sai neljännen lapsensa 44-vuotiaana. Ikäeroa edelliseen n. 14 v.

Eli itse täytän syksyllä jo 38 ja vielä vaivaa tuo vauvakuume, olen tuota ikäasiaa myös miettinyt monet kerrat. Tunnen olevani nuorempi kuin mitä ikä edellyttäisi... Riskit tietysti kasvaa iän myötä, mutta juuri veljeni vaimo sai tytön ja on 38, terve, ihana pieni tyllerö. Eli ei se ikä yksistään vaikuta.



Mutta on tämä vaikea asia, joka toinen kuukausi haluan vielä yhden ja joka toinen kuukausi en enää halua... Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.



Olin muuten 35 kun tuo kuopus syntyi, täytin syksyllä 36. Terve, iloinen tyttö syntyi, ei mitään ongelmia...