Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

mies ei halua kolmatta

02.08.2006 |

hänelle riittää kaksi lasta, joihin on tyytyväinen. Ei halua enää yövalvomista yms. Snif, vielä olisimme ehtineet yhden tai kaksikin pyöräyttää. Mutta tähän on tyydyttävävä sitten. Painostaa en ala.

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
03.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kummasti vuosi tai pari " normaalia" elämää saattaa alkaa jo " kyllästyttämään" (ehtiihän sitä loppuelämän nukkua kunnolla tms:D...). Anna aikaa, kiva kun et ole alkanut painostamaan.



Kokiko miehesi vauva-ajan jotenkin erityisen rankkana? Oliko koliikkia tai sairastelua? Monesti tuntuu, että nykyajan miehet joutuvat aika tiukille. Itse en vielä ole hirveän väsynyt ollut, joten ollaan pidetty periaatteena, että mies saa nukkua yöt, vaikka taivas tippuisi niskaan. Sitä varten pakopaikka alakerrassa pedattuna korvatulppien kera.



Sen lisäksi, että me naiset puhumme aina omasta ajasta, miehelläkin olisi hyvä olla sellaista. Tietty järkevissä rajoissa ja suhteutettuna vaimon jaksamiseen! Kotona on myös kiva olla ihan rauhassa yksin, ja jos mahdollista, jokin pieni oma kolo, jossa omat vermeet saisivat olla rauhassa levällään.



Lapsi täyttää elämän aika totaalisesti (myös positiivisesti!). Ehkä näillä pienillä jutuilla helpottaisi sitä, ettei mies kokisi vauva- ja pikkulapsiaikaa niin väsyttävänä ja että hänen tarpeensa unohdettaisiin.



Jutelkaa siitä, millaista elämänne olisi, jos siihen ei enää lapsia syntyisi. Miettikää sitten, voisiko joitakin asioita toteuttaa, vaikka lapsi syntyisi. Esimerkiksi lomamatkat kahdestaan ovat ihan toteuttamiskelpoisia asioita. Meillä tällaisen keskustelun loppuerotukseksi jäi hienompi auto ja suurempi koti. Ei ollut vaikea valita niiden ja lasten väliltä:)



Kerro myös omista tunteistasi rauhallisella hetkellä. Kerro, miten sinulla on sellainen " tunne, että tämä on meidän juttu" tai muuta sellaista. Kerro myös, millainen tunne sinulle jäisi, jos et " saisi" enää saada lapsia.



Ehkä molemminpuolisella kuuntelemisella pääsisitte tulokseen, johon molemmat pystyisivät tyytymään ilman, että katkeruus tms. jäisi kaihertamaan mieleen. Läpikäymättömillä asioilla kun on taipumus pulpahtaa pintaan pahoilla hetkillä... Varsinkin kun on kyse aika isosta asiasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla