Puolivuotta vauvahaaveita, mutta ei vaan tärppi käy

Se tietää, että kutsut sitä ällöttävästi "pikkukakkoseksi" eikä halua siksi tulla.

Lopeta tikuttaminen ja ota rennosti.

Kuulostat pelottavan pakkomielteiseltä. Ovatko vauvat sinulle jotakin keräilyesineitä ja miksi hingut niitä noin hysteerisesti lisää ja lisää ja lisää? Etkö tiedä ettei lapsia noin vain päätetä haalia itselleen silloin kun itseä huvittaa? Niitä tulee sattumalta ja lahjana. Lopeta pakkomielteinen hinkuminen ja vinkuminen ja keskity elämääsi. Sikiät ehkä joskus tai sitten et ollenkaan. Hyväksy se.

Me ollaan yritetty 2.5vuotta ja plussaa ei ole tullut eikä syytä löytynyt.

Puoli vuotta on aika lyhyt aika. Tiedän, että se tuntuu sinusta varmaan nyt ikuisuudelta, mutta... Meillä esikoista yritettiin 6 vuotta, ei otettu stressiä eikä harrastettu seksä vain tikun mukaan. Lopulta tärppäsi ja saimme aivan ihanan pienen pojan, jolle saapuikin pikkuveli sitten jo alta vuoden päästä. Niin se elämä muuttuu. Nauti esikoisestasi ja ole onnellinen, että sinulla on kuitenkin hänet. Kyllä se uusi tulokas on tullakseen kun on hänen aika

Me yritettiin viisi vuotta ensimmäistä ja ainoaa, sinä vaikeroit kahden kierron jälkeen.

Lapsi on lahja, ei tilaustavara. En todellakaan enää pidä lasten saamista itsestään selvänä asiana.

8.v takana eikä löydy vikaa mistään. Ei siis ole yhtäkään raskautta ollut. Ivf hoidotkin tuloksettomia. Puoli vuotta. Huhhuh. Oletko aina saanut kaiken elämässäsi tarjottimella? Semmoselta vaikuttaa toi asenteesi.

Ap täällä, ollaan oltu ilman ehkäisyä siis puoli vuotta ja siitä ajasta on kaksi kiertoa täsmällisesti ajoitettu seksi oikeaan aikaan. Muuten ollaan otettu ihan rennosti siis. Mutta eihän täältä mitään tsemppiä ja tukea saa, pelkkää pään aukomista vaan. Nautin esikoisesta tietenkin ja ymmärrän että on mennyt vasta puoli vuotta. Ajattelin vaan josko täällä olisi ollut naisia samassa tilanteessa mutta ei tietenkään. Av-mammojen lapsia on aina tehty vuositolkulla ja pitää ymmärtää lopettaa vauvahaaveet ensimmäisen jälkeen. Hitto mitä porukkaa.

Me yritettiin puoli vuotta, puoli vuotta laskin ovulaatioita ja yritin ajoittaa seksin oikealle ajalle. Sitten lähipiiriin syntyi lapsi, jota ahkerasti hoidin ja sitä huutoa kuunnellessa ajattelin että toisaalta ihan kiva olla vielä hetki miehen kanssa kahden, ja niin seuraavat menkat jäikin pois. Heti siis kun lopetin stressamisen, jäin raskaaksi. Tsemppiä sinne :) t. Rv 30

No älä nyt hermostu. Tuo on lyhyt aika. Meilläkin tehtiin esikoista lähes vuosi, ja mulla ehti jo tulla paniikki. Mittailin lämpöjä ja laskeskelin, jos silloin olisi ollut noita testejä edullisesti joka paikassa niin olisin varmaan ostanut.
Hyvä etten päällään seissyt. Tai ehkä melkein tein senkin.
Sitten tärppäsi. Silloinkin olin paniikissa kyllä, koska minulla oli tuhruvuotoa eikä testi heti näyttänyt plussaa.
Ajattelin että mitä vanhemmaksi tulee niin sitä vaikeammaksi menee.
Toinen oli lopulta sitten vahinko. Kerrasta.

Pidin meitä aika poikkeuksellisen onnellisina, koska meillä yritettiin esikoista yhteensä puoli vuotta ja siitä oikeastaan kaksi kiertoa niin, että varmasti oli seksiä ihan juuri ovulaation aikoihin. Kaksi kiertoa meni varmasti harakoille, koska toisen kierron aikana olin työmatkalla minä, ja toisen aikana mies. Suurin osa ystävistä, nuoremmistakin, on kuitenkin tuntunut yrittäneen esikoista puolesta vuodesta vuoteen. "Kakkosen" kanssa ei varmasti tärppäisi meillä noinkaan nopeasti, taaperon töissäkäyvillä vanhemmilla on hitusen enemmän univelkaa ja stressitaso pilvissä muutenkin, saati, että seksiä ei voi yhtä spontaanisti harrastaa kuin ennen esikoisrn syntymää.

Ei kannata hermostua. Meille sanottu Gynellä ettei koskaa voi saada lapsia, nyt kuitenkin 6w, rinsessa. Ja kauheen ylpee siittä, takana silloin oli 2 wee yritystä. Mut sittemmin ollaan yritetty sisarusta hänelle mut ei tuu, nyt takana yritystä jo 3 vuotta. Koskaan ei pidä luovuttaa! Aina voi olla mahdollisuus! Tsemppiä sinulle ja miehellesi <3

Meillä meni vuosi ja se oli verrattain nopeasti! Puoli vuotta menee leikiten kropalta jo pelkästään tottuessa uuteen tilanteeseen. Ymmärrän, että odottavan aika on piiiitkää, mutta kahta kiertoa ei vielä oikein voi sanoa edes yrittämiseksi, hyvä jos meidän vuottakaan.
Jäitä hattuun nainen!