Miksi monet 3-kymppiset tai alle ovat naiiveja ja itsekeskeisiä
ja itseriittoisia minä-itse -tyyppejä?
Tuntuu että kymmenisen vuotta vanhemmat ovat jo paljon ystävällisempiä ja mukavampia ja toiset huomioonottavaisempia?
Kommentit (6)
Onkohan kyse iästä vai sukupolvien välisestä kuilusta?
Siis, kasvoiko tämä nuorempi sukupolvi sittenkin kieroon?
Tosin suurin osa tapaamistani 20-30 vuotiaista on kyllä mukavaa porukkaa, hyvin vähän näitä itseriittoisia tyyppejä. Tai sitten liikun eri piireissä.
Mutta voihan kyse olla elämänkokemuksestakin. Kun itse ihastuin naimisissa ollessani ensimmäistä kertaa pahasti, niin sen jälkeen ymmärrän miten ihmiset ajautuvat pettämään ja / tai eroamaan, enkä tuomitse toisia niin herkästi. Vaikka itse en sitten pettänytkään, en valitettavasti voi kehua sen johtuneen moraalistani tai itsehillinnästäni.
Nyt *ehkä* jos selviän nykyisestä ihastuksesta ohi, pystyn kuvittelemaan pystyväni mahdollisesti pysymään uskollisena... koska näitähän vaikuttaisi tulevan ja menevän. Mutta se, että ei pysty edes omia tunteitaan ja sitä kautta valintojaan näköjään aina takaamaan, opettaa nöyryyttä.
Joskus 20-vuotiaana olisin kironnut kaikki pettäjät ja ihmetellyt miten voi ihminen olla niin idiootti.
Minä olen itseriittoinen kolmikymppinen. En näe siinä mitään pahaa. Tiedän, mitä elämältä haluan, ja elän sen mukaisesti. Vanhemmassa polvessa tuntuu oelvan pajon enemmän katkeroituneita marttyyreitä, jotka ovat tehneet tietynlaisia valintoja vain, koska ympäristö on odottanut niitä.
Hauskaa miten lapsena/nuorena ei jotenkin tajunnut että aikuiset ihmisetkin voivat olla lapsellisia.
[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 22:10"]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 19:27"]
Miten se naiivius ilmenee?
[/quote]
Huhuu, ap?
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 19:27"]
Miten se naiivius ilmenee?
[/quote]
Huhuu, ap?