Omalaatuinen 11,5 v poika

Sori puuttuvat kappalejaot. Kirjoitan älypuhelimella.

Meillä samanmoinen, tosin ei harrasta tuota lauseiden toistoa, ainakaan englantia siihen sekoittaen. Mutta on äärimmäisen kiintynyt pariin asiaan, akateemisesti koulu sujuu, erittäin hyvä muisti, sosiaalisesti erilainen eikä esim vapaa-ajalla kaipaa yhtään kaverikontakteja. Täytti juuri 12v.

Mihin pariin asiaan 3:n lapsi on kiintynyt?
-ap

Meidän poika myös vähättelee itseään ja kun AINA sanon, että hän on hyvä sellaisena kuin on, hän väittää vain pelleilevänsä. Uskoako vai ei?
-ap

Asperger?

Meillä erikoisuus myös. Mieli liikkuu kuin ilma ja äly leikkaa kuin partaveitsi. Mielleyhtymät ja assosiaatiot ovat kerrassaan kummallisia ja samalla nerokkaita. Luokan muut pojat ovat niitä tyypillisiä lätkäjunnuja ja ajatusmaailmat ovat ... No, sanotaanko valovuosien päässä toisistaan! Poikaa ei häiritse tämä, vaan hengailee yhden tai kahden kaverin kanssa ja enemmin tyttöjen kanssa. On hyvin periksiantamaton ja pohdiskelee asioita paljon. Opettajan mukaan on pikku filosofi. Ei assipiirteitä. Poika vaan ei ole häntäheikki.
Ole ylpeä lapsestasi, jos osaa ajatella itse!

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 16:29"]

Mihin pariin asiaan 3:n lapsi on kiintynyt? -ap

[/quote]

Tällä hetkellä erääseen pehmoeläimeensä, se on ollut pop ja in jo muutaman kuukauden. Sitä ennen, ja edelleenkin, linnut. Tunnistaa aikamäärän kotimaista lintulajistoa.

-3-

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 16:41"]Meillä erikoisuus myös. Mieli liikkuu kuin ilma ja äly leikkaa kuin partaveitsi. Mielleyhtymät ja assosiaatiot ovat kerrassaan kummallisia ja samalla nerokkaita. Luokan muut pojat ovat niitä tyypillisiä lätkäjunnuja ja ajatusmaailmat ovat ... No, sanotaanko valovuosien päässä toisistaan! Poikaa ei häiritse tämä, vaan hengailee yhden tai kahden kaverin kanssa ja enemmin tyttöjen kanssa. On hyvin periksiantamaton ja pohdiskelee asioita paljon. Opettajan mukaan on pikku filosofi. Ei assipiirteitä. Poika vaan ei ole häntäheikki.
Ole ylpeä lapsestasi, jos osaa ajatella itse!
[/quote]
Tiedätkö sanan häntäheikki tarkoituksen? Käytät sitä väärin...

7: onko poikasi testattu aspergerin tunnistamiseksi?
Luin asperger-kuvauksen. Ehkä jotkut piirteet osuvat, mutta aika lievästi, sanoisin.
Yritän olla ylpeä, ja olenkin, mutta olen samalla vähän ahdistunut (ja kun ahdistun, minulla on taipumus ärsyyntyä), miten hän tulee pärjäämään elämässä. Oma veljeni toimii varoittavana esimerkkinä. Minun kirjoissani äly tuo elämään hankaluutta, vaikeutta ottaa asiat sellaisina kuin ne ovat.

3: omalla pojallani on sänky täynnä pehmoja. Niitä on valehtelematta noin 50, omia ja omittuja. Poika tykkää kaivautua niiden muodostamaan koloon ja nukkua siellä. Pienenä kiinnosti kivet ja kepit, nykyäänkin kaikki kepit.

-ap

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 16:15"]Poikani on aina ollut hyvin omanlaisensa, vauvasta saakka haasteellinen. Ja saa ollakin, mutta mietin, miten äitinä voisin parhaiten tukea häntä. Yritän olla ymmärtäväinen, mutta usein käytöksestäni ja puheestani paistaa ärtymys.

Poika on akateemisesti lahjakas, mutta sosiaalisesti kömpelö. Koulussa kuitenkin pärjäilee tutussa porukassa opettajien mukaan ihan sujuvasti. Kotona kavereita ei ole (lapsi ei ole lähikoulussa), aika kuluu pitkälti koneella, joskin illat on rauhoitettu pelaamiselta, ulkoilemaan patistamme päivittäin. Harrastuksia on kerran viikossa, sekin aika "nörttimäinen". Viihtyy ok, mutta sinnekin pitää silti patistaa. Liikunnalliset harrastukset eivät iske.

Käytös on erikoista. Iän myötä ei hirveästi juttele ja kun juttelee, puhe on samojen sanojen tai lauseiden toistoa. Hän ikäänkuin leikittelee kielellä (on kielellisesti oikein lahjakas), keksii esim. englanninkielisiä lauseita, joita sanoo mahdollisimman monta sanaa kieliopillisesti väärin. Joskus kun yrittää pyynnöstä kertoa päivän tapahtumista, ulkoinen anti ei tunnu pysyvän ajatusten nopeudessa. Pikkusiskon virheisiin puuttuminen ja niiden esiin nostaminen on tavallista.

En ole tässä mitään diagnoosia tekemässä. Äidin vaistoni sanoo, että hän on vain hyvin omalaatuinen, ja vähän vastaavia tapauksia on lähisuvussa, esim. veljeni, joka on huippuälykäs ja sen myötä aika hukassa.

Yritämme elää normaalia elämää, kannustaa, tukea ja antaa vinkkejä, mutta jotain puuttuu. Miten tällaiselle lapselle saisi parhaiten annettua hyvän itsetunnon.

Kommentteja? Onko kellään vastaavaa?
[/quote]

Saahan jaot älypuhelimellakin.

Kirjoitus

Enter + 2 väliä

Enter

Terveisin puhelimella kirjoittava

Juu

Rivinvaihto ja kaksi välilyöntiä

Ja taas rivinvaihto

Tätä jauhettu palstalla saatanasti!

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 16:57"]

7: onko poikasi testattu aspergerin tunnistamiseksi? Luin asperger-kuvauksen. Ehkä jotkut piirteet osuvat, mutta aika lievästi, sanoisin. Yritän olla ylpeä, ja olenkin, mutta olen samalla vähän ahdistunut (ja kun ahdistun, minulla on taipumus ärsyyntyä), miten hän tulee pärjäämään elämässä. Oma veljeni toimii varoittavana esimerkkinä. Minun kirjoissani äly tuo elämään hankaluutta, vaikeutta ottaa asiat sellaisina kuin ne ovat. 3: omalla pojallani on sänky täynnä pehmoja. Niitä on valehtelematta noin 50, omia ja omittuja. Poika tykkää kaivautua niiden muodostamaan koloon ja nukkua siellä. Pienenä kiinnosti kivet ja kepit, nykyäänkin kaikki kepit. -ap

[/quote]

ei testattu. Ei ole ollut mitään tarvetta. Poika on erikoinen kyllä, mutta EI antisosiaalinen tai jumittaja. Opettaja kehuu poikaani usein luokan kantavaksi voimaksi. Ei kiusaa itse ja puolustaa aina muita. Ajattelee omilla aivoillaan ja jos joku on hänestä hölmöä, ei lähde ryhmän painostuksesta mukaan. On todella riippumaton ja omaehtoinenkin. Ei kuitenkaan elä vain päänsä sisällä. Ei omituisuus vaadi heti jotain diagnoosia! 

Niin, aloituksessa jo kirjoitin, etten olekaan mitään diagnoosia hakemassa. En usko sellaista olevan.

Omituiset pojat ovat ihania! 

Normaali lapsi, jolla on jonkun verran asperger piirteitä. Ne hälvenevät iän myötä. Kannattaa vaan yrittää niitä harrastuksia ja viedä paikkoihin, joissa on sosiaalisia tapahtumia. Oma poika oli aika samanlainen, mutta nykyään aika perusteekkari ja paljon kavereita. Kaveriporukka on kyllä valikoitunut sellaisesta nörttiporukasta, mutta tkk:lla heitä riittää. Hyviäkin puolia on ollut, esim. poika ei koskaan valehtele. Kaikki hänen kanssaan töitä tehneet sanoivat, että jos oli jotain epäselvää, meidän pojalta saattoi kysyä ja sieltä tuli aina totuus, myös silloin, jos hän itse oli "syytettyjen penkillä". Meillä pojan päiväkotiporukka halusi aikanaan tutkimuksiin ja neurologi antoi tuollaisen diagnoosin - kyllä, meillä päin siihen aikaan diagnoosin sai neurologilta. Ei se tarpeen ollut, mutta kävi muutaman kerran ennen koulun alkua terapiassa opettelemassa sosiaalisia taitoja ja se auttoi. Tautofoniaa oli pienenä paljon, mutta se hävisi jossain vaiheessa täysin. 

7: kysyin siis vain sen vuoksi, että kirjoitit, ettei omalla pojallasi ole assipiirteitä ja luulin, että se on arvoitu. Jos olisi, seuraava kysymykseni olisi ollut, mitkä seikat saivat teidät menemään testiin. Mutta älä siis tulkitse minua väärin

Kuulostaa hieman samanlaista kuin oma 12v poikani, jolla on diagnisoitu aspergerpiirteitä. Poika on todella fiksu mutta monessa asiassa todella vaativa, esim jokainen päivä saa muistuttaa hampaiden pesusta, suihkussa käymisestä ja joka aamu saa muistuttaa että ottaa repun ja avaimet kouluun. On kovin liikunnallinen tosin. Hirveän herkkä makuaisti ja muutenkin tuntoherkkyyttä. Poikani on pienluokalla, koska on häiriöherkkä ja tarvitsee apua luokassa. Hän on myös todella empaattinen varsinkin eläimiä kohtaan. saattaa täysin murtua luettuaan eläimiin kohdistuvasta epäoikeudenmukaisuudesta ja vatvoo sitä pitkään.

Mietin ap:n lailla tulevaisuutta, nihin tässä maailmassa sijoittuu todella älykäs kaveri jolla ei kavereita ole ja tarvitsee omat rutiininsa? Hänellä myös on  jostain syystä huono itsetunto eikä ota kehuja vastaan. 

En tiedä mitä sanoa sinulle, kun en itsekään tiedä mitä tehdä, 

Ne diagnoosit on ihan humpuukia! Ei niillä tee mitään! Ihan sama mikä kirjainmerkkiyhdistelmä kyseessä, samat säännöt ja lait koskevat kumminkin.

11-vuotias akateemisesti lahjakas? Tekeekö jo väitöskirjaa vai mitä tällä tarkoitetaan?

Välillä mietin, että jokin asperger-vertaistukiryhmä (onkohan sellaista ja heillä esim. kesäleirejä?) voisi olla hyvä. Olisi ihana nähdä poika seurassa, jossa hän ei ehkä tuntisi itseään niin oudoksi. TKK:hon kun on vielä muutama vuosi aikaa - voin hyvin kuvitella, että sieltä voisi löytyä hengenheimolaisia