Jos tyttäresi olisikin poikasi
Sisaresi olisi veljesi. Tyttöystäväsi olisikin.. jotain muuta. Miten suhtautuisit? Tulenko kaapista vai teenkö lopun taivalluksestani. Kumpi olisi pahempi?
Kommentit (16)
Tervetuloa kaapista veljeni tai poikani :) Kahvia?
Nykyaikana ollaan jo onneksi tietoisia ja suvaitsevaisia monenlaisen erilaisuuden suhteen. Joten älä ainakaan taivallustasi päätä. Paljon löytyy vertaistukea ja ymmärrystä!
Ainoa murhe tuossa tilanteessa olisi se, että lapseni joutuisi syrjityksi erilaisuutensa vuoksi. Rakastaisin häntä vain entistäkin lujemmin.
Kiitos vastauksista. Itsemurhaa olen miettinyt vakavasti nyt puolentoista vuoden ajan. En vain näe muuta ratkaisua, se olisi helpointa kaikille. En halua aiheuttaa häpeää.
Siellä kaapissa oleva luulee, että muut ei tiedä. Kyllä ne tietää, eivät vain arvaa mennä sanomaan, että oletko itse huomannut.
Ap, itsemurha ei ole ratkaisu. Ilmeisesti pelkäät perheesi suhtautumista?
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:11"]Kiitos vastauksista. Itsemurhaa olen miettinyt vakavasti nyt puolentoista vuoden ajan. En vain näe muuta ratkaisua, se olisi helpointa kaikille. En halua aiheuttaa häpeää.
[/quote]
Älä tee itsaria :(
Otan aina asian kerrallaan. Olishan tuollainen varmaan ensiksi (jos ei järkytys niin ainakin suuri) yllätys. Päiviä ja ehkä viikkoja asiaa mietittyäni varmasti tottuisin ajatukseen. Haluaisin, että lapseni paras toteutuu. Jos hänen vääräksi kokema sukupuolensa olisi hänelle tuollainen asia en tietenkään voisi vastustaa sitä. Päinvastoin, äidin pitäisi hyväksyä ja ennen kaikkea tukea.
Kukaan ei vain "päätä" haluavansa olla toista sukupuolta. Kyllä siihen jotain paljon suurempaa liittyy.
No minulle nyt on ihan sama mikä lapseni sukupuoli on. Hän on Lapseni, rakas ja täydellinen juuri sellaisena kuin on. Tiedän hänen ajatustensa olevan samanlaisia kuin sinun. Ollaan haettu yhdessä apua. Tiedän, että sinun on vaikea hyväksyä itsesi. Äitisi ei ole vaikea hyväksyä sinua- hän hyväksyy sinut Juuri Sellaisena Kuin Olet. Niin minäkin hyväksyn oman lapseni.
Ap, älä tee sitä. Älä tapa itseäsi. Olen samassa veneessä kuin sinä, väärässä kehossa. Kyllä kaikki vielä järjestyy.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:18"]
No minulle nyt on ihan sama mikä lapseni sukupuoli on. Hän on Lapseni, rakas ja täydellinen juuri sellaisena kuin on. Tiedän hänen ajatustensa olevan samanlaisia kuin sinun. Ollaan haettu yhdessä apua. Tiedän, että sinun on vaikea hyväksyä itsesi. Äitisi ei ole vaikea hyväksyä sinua- hän hyväksyy sinut Juuri Sellaisena Kuin Olet. Niin minäkin hyväksyn oman lapseni.
[/quote]
Tunnen syyllisyyttä siitä että haluan eri nimen kuin vanhempieni antama. Tunnen että olen huono ihminen ja huono lapsi.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:21"]
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:18"]
No minulle nyt on ihan sama mikä lapseni sukupuoli on. Hän on Lapseni, rakas ja täydellinen juuri sellaisena kuin on. Tiedän hänen ajatustensa olevan samanlaisia kuin sinun. Ollaan haettu yhdessä apua. Tiedän, että sinun on vaikea hyväksyä itsesi. Äitisi ei ole vaikea hyväksyä sinua- hän hyväksyy sinut Juuri Sellaisena Kuin Olet. Niin minäkin hyväksyn oman lapseni.
[/quote]
Tunnen syyllisyyttä siitä että haluan eri nimen kuin vanhempieni antama. Tunnen että olen huono ihminen ja huono lapsi.
[/quote]
Et ole huono lapsi. Minäkin haluan eri nimen kuin vanhempani ovat tarkoittaneet. Ei siinä ole mitään hävettävää, kenenkään ei pidä joutua häpeämään omia tunteitaan.
Se häpeä on vain kuvitelma. Oikeasti kaikki lähimmät ihmiset toivovat että olet vain onnellinen. Olitpa sitten mitä sukupuolta tahansa. Se on ihan luontevaa toivoa toisen onnea, ellet nyt elä psykopaattiperheessä. Ei ole syytä päättää päiviään.
Ajattele vaikka Marja-Sisko Aaltoa. Miten paljon olisimme menettäneet, jos hän olisi tehnytkin itsarin sen sijaan että uskalsi toteuttaa sen joksi hänet oli tarkoitettu. Tie ei ole helppo, mutta tukea ja apua on saatavilla. Et ole yksin. Oletko hakeutunut keskusteluavun piiriin? Yksin miettimällä asia tuntuu ehkä ylitsepääsemättömältä, mutta kun saat jutella ja tapaat muita samassa tilanteessa olleita, huomaat että kaikesta selviää ja että elämä ja oma olotila voivat muuttua parempaan suuntaan.
Älä tee itsaria. On parempi, että tulet kaapista, yleensä läheiset tietävät enemmän mitä antavat ymmärtää.
t. Erään äidin poika, joka syntyi vahingossa väärässä kehossa
Rakas Lapseni hän silti olisi.