Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää anoppi!
19.12.2006 |
Mieheni on ollut kihloissa kerran ennen minua, minulle kihlaus on ensimmäinen. Ensimmäisissä kihlauksessaan mies ja ex saivat paljon lahjoja ja muistamisia (tiestysti), meitä taas ei muistanut kukaan juuri mitenkään.
Mies ei erotessaan halunnut pitää mitään lahjoja, joten anoppi otti miehelleni jääneet lahjat. Nyt hän on " sisustanut" niillä kotiaan: tauluja seinillä, maljakoita hyllykössä, astiat kattaa meille eteen, jos satumme esim. syömään heillä. Olenko liian herkkä, kun tuollainen ottaa aivoon. Siinäpä pitää rojut jos niin haluaa, mutta minusta on jotenkin kurjaa, että itse joudun syömään mieheni ja exän kihla-astiastosta.
Mies on jopa anopille asiasta vihjaissut ja käskenyt heittää romut mäelle, mutta anoppi tunkee tavaraa nenämme eteen sitä sinnikkäämmin.
Kommentit (21)
Minun anoppini on mitä kultaisin mummu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua riepoo oma anoppini niin, että ei mitään määrää. Hän käyttäytyy tosi tylysti ja kylmästi aina vieraillessamme ja kun hänellä on enemmän omaisuutta kuin kenelläkään meillä muilla, on hänellä valta mahtailla siitä, kenelle omaisuutensa jättää. Sen tiedämme mieheni kanssa, että meille on tulossa vähiten, jos nyt mitään.
Anoppini kehuu mieheni entisiä tyttöystäviä ja mainitsee lähes jokaisella käynnillä, kuinka " siitäkin tuli sitä ja tätä" (minusta kun ei tullut kuin kotiäiti, hoidan omia pikkuisiani kotona). Hän kehuu muita lapsiaan, kuinka paljon he ovat tehneet hänen hyväkseen ja kuinka " eräät" eivät saa edes omia asioitaan kuntoon (meillä on kyllä kaikki ihan suht´koht´hyvin).
Jouluksi emme ole tervetulleita, hän antoi sen selvästi ymmärtää kertomalla, että hänellä on koko päiväksi menoa. Sanoin kyllä miehelleni, ettei anoppini ilkeä olla poissa koko päivää ja että mennään " uhallakin hänen riesakseen" .
Miten parhaiten tällaiselle kylmälle anopille saisi kostettua?
miehen edellisistä kihlauksista (2) jääneet rojut enkä edes tiedä mitkä on kihlalahjoja ja mitkä ei.. syön varmaan päivittäin kihlalahjaastioista ruokani ja katselen koristeita tietämättä että ne on kihlalahjoja.. Tämä on vaan pakko, kun en todellakaan tiedä eikä mies ikinä kertoisi.. Noh.. on meillä kyllä minunkin kihlalahjani esillä.. Eli ei kannata välittää jos nyt joskus niitä joutuu näkemään..
Ajattelee ehkä, ettei käyttökelpoista astiastoa kannata pois heittää.
Mistä ylipäänsä tiedät, mikä se astiasto on? Koeta suhtautua asiaan hällä-väluä -meiningillä. Kyllä se anoppi sinuunkin tottuu ajan kanssa.
entisiä suhteita, vaan tahdomme keskittyä tähän nykyiseen. Minusta asia tuntuu pahalta, hienoa, että joku toinen tykää käyttää miehensä ja exän kihlalahjoja!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä en ole mitään.. puhelinmuistiossakin on exän numero eikä minun vaikka yhdessä ollaan oltu monta vuotta.. Kaikki meidän omaisuus on yksin miehen, minä olen kuin ilmaa.. " Sinun talo, sinun auto" -miehelle puhuessaan.. Arvostelee taitojani naisena.. " kukkapenkki on laittamatta" jne..
Onneksi tiedän miten kostan.. Miehen suvussa on ollut pitkään perinteenä että anopit muuttaa sitten samaan taloon kun tulevat vanhoiksi ja heitä hyysätään, laitetaan ruoat, siivotaan, katsotaan lääkkeet.. Kun tuo aika koitaa niin turha kuvitellakaan että minulta heltiäisi mitään apua tai että meille tarvisi kenenkään muuttaa.. En rikkaa ristiiin aina, en kertaakaan siivoa enkä laita ruokaa.. Soittakoon silloin sille helvetin exälle kun se niin hyvä oli..
toinen vaihtoehto on hakea tavarat takaisin ja heittää itse menemään. ei ainakaan tarvitse enää nähdä. Tavarathan on miehen joten takaisin ottamisessa ei ole ongelmaa vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hänellä on niin " viisas, ahkera, työtäpelkäämätön, kaikentietävä tytär" , joka pitää kaikessa anoppini puolta niin, että jos meillä mieheni kanssa on jotain " sanottavaa" anopille, niin vastaus tulee sitten tältä hänen tyttäreltään, mieheni siskolta. Tämä tytär (naimisissa, kaksi lähes aikuista lasta) inhoaa minua ja antaa sen myös käytöksellään ymmärtää. Hän oli silloin " ystävä" kun otin hänet esikoisemme kummiksi, nyt hän ei mitenkään muista, että lapsi on edes olemassa. Anoppini on asiaa valittaessamme heti tyttärensä puolella: mites se niitten töittensä lomassa nyt vielä sitä asiaa muistais..." Hyi hitto!
ei tuolla pitäisi olla mitään merkitystä Ne ovat kuitenkin vain tavaroita ja jokaisella meistä on menneisyytemme. Vaikka ne tavarat vanhojen suhteiden ajoilta hävitettäisiin ja siivottaisiin komeron pohjille, niin menneisyys on muokannut meistä sen mitä nyt olemme.
Pakko sanoa vaikka kuinka nyt ap ärsyyntyisi, niin taidat olla vielä aika nuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljonko väliä, miltä lautaselta anoppilassa syöt??
en tajua...
mutta muista nyt naputtaa ja nalkuttaa asiasta, ehkäpä sinäkin sit saat liittyä tähän ex-joukkoon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten kuitenkin ihmetyttää ap:n mies: eikö hän tiedä, miltä ap:sta tuntuu vai eikö vain välitä? Miksi tavarat ylipäänsä on annettu anopille? Itse olisin varmaan nakannut kirpparille tai uffille tai mihin tahansa pois silmistä. Miehen tehtävä olisi laittaa äitinsä " kuriin" , ettei ap:n tarvitsisi olla " pahan miniän" roolissa.
Vierailija:
Oikeasti ei tuolla pitäisi olla mitään merkitystä Ne ovat kuitenkin vain tavaroita ja jokaisella meistä on menneisyytemme. Vaikka ne tavarat vanhojen suhteiden ajoilta hävitettäisiin ja siivottaisiin komeron pohjille, niin menneisyys on muokannut meistä sen mitä nyt olemme.
Pakko sanoa vaikka kuinka nyt ap ärsyyntyisi, niin taidat olla vielä aika nuori.
Omaa pienuuttaanhan se anoppi todistaa tuommoisilla jutuilla. (jos siis muistuttelee exästä tahallaan, voihan sitä tapahtua vahingossakin)
Eri juttu sitten , jos oikein myrkyllinen ihminen sattuu sukuun, mutta nämä jutut mitä tässä on ollut ovat aika kevyttä kauraa moneen muuhun verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
perille. Turhaa riitaakaan emme tahtoisi haastaa, vaikka anoppi selkeästi kiusallaan tätä tekeekin. Tavara on tosiaan vain tavaraa, mutta jos ihminen, jolla on kaapit täynnä astioita, kattaa sinun kylään tullessasi eteesi aina miehesi ja tämän exän kihlajaisastiaston, on siinä selkeää kiusanteon makua. Etenkin, kun aterian jälkeen laitetaan pyörimään kotivideot, jossa anoppi ylistää miehen exää ja nämä istuvat vielä rakastuneina sohvalla. Ja aina mies ei siis ole ollut edes mukana, silloin kun on, on kyllä myös äidilleen asiasta sanonut.
Ehkä tosiaan sitten vain olen turhan herkkis. Jotenkin vain tuntuu, ettei teillä, jotka ette asiaa kerta kaikkiaan voi ymmärtää, kenties ole tällaista väheksyvää ja ilkeää anoppia. =(
ap
Minä olen se joka sanoi, että tavaroilla ei pitäisi olla merkitystä ja taidat olla nuori.
No ap taitaa olla samaa ikäluokkaa kuin minä eli 30+. Kyllä minäkin olen anopin puheistä ottanut nokkiini, mutta voi kertoa, että tehokkainta lääkettä on ottaa sitä etäisyyttä anoppiin. Kyllä minullekin anoppi on sanonut, että itki miehensä kanssa viikon, kun mieheni erosi pitkäaikaisesta tyttöystävästään:) Minä myös tiedän olevani itse mieheni valinta, joten anoppi saa olla minusta sitä mieltä kuin haluaa. Toimeen kyllä tulemme nykyään ihan hyvin, mutta on tässä välejäkin hiottu 10 vuotta. Itseäni helpotti aikoinaan eniten se, kun mies sanoi, että hän valitsee kumppaninsa, jonka kanssa haluaa olla elämänsä jakaa ja jos vanhempansa eivät tätä hyväksy, hän ei aio olla heidän kanssaan sitten tekemisissä. Miehen vanhemmat tietävät tämän.
Minulla on hyvä vahva mies.
heidän häälahja-astiastonsa. Ei se minua häiritse, nehän ovat vain tavaroita. Ymmärän kyllä, että ap:tä arsyttää, jos anoppi tarkoituksella tekee kiusaa tuolla tavalla.
Antakaa anoppien olla, te ette pysty heitä miksikään muuttamaan. Ainoa minkä voitte muuttaa on oma asenteenne. Miettikää, mikä on teidän itsenne kannalta paras vaihtoehto, eli se mikä tuottaa teille henkisesti hyvän olon ja mielen rauhan: lapsellinen kiistely ja kostoasetelma, jatkuva piikittely ja nokitus vai yhteisymmärrys ja anteeksianto.
Jos anoppi on ääliö tai ilkimys, antakaa hänen sitä olla ja antakaa se hänelle anteeksi: hän ei parempaan pysty. Jos itse alennutte samalle tasolle, ette ole yhtään anoppianne parempi ihminen...
Sitten myytte ne kirpparilla ja ostatte tilalle jotakin teille mieluista ja anopillekin jotakin.
TAi sitten unohdatte nuo rojut ja annatte tavaroiden olla tavaroita.
Aika kauhealta kyllä ap kuulostaa tuo anoppisi, jos ilkeyttään teille kaikkea tekee. Ymmärrän. Ne kotivideot vielä..
Älä sinä kuitenkaan alennu samalle tasolle. Kostamaan ei ylipäätään kannata lähteä. Siinä myrkyttää vain itsensä ja tekee sekä itsensä että miehensä että lapsensa onnettomiksi!
Yritä selvittää itsellesi, miksi anoppi toimii kuten toimii. Käyttäydy itse ystävällisesti ja asiallisesti häntä kohtaan. Vähennä tapaamisia, jos ne ovat sinulle noin ikäviä.
En osaa sanoa, kannattaisiko asiaa kysyä suoraan anopiltasi: että miksi ei hyväksy sinua. Ja kertoa, että tuntuu sinusta pahalta. Juttele miehesi kanssa, kannattaisiko jutella suoraan anopin kanssa. Joskus kyllä on parempi olla sohimatta liikaa muurahaispesää ja pitää se kulissimainenkin yhteydenpito yllä.
Anopin kanssa ei tarvitse olla sydänystävä. Vähempikin riittää!
Yksi asia mikä minua on aina ihmetyttänyt on se miksi hän aina mielellään kertoo minulle mieheni ex-tyttöystävistä, viimeksi hän kertoi miten oli viemässä ruokaa mieheni kämpille ja eteisessä olikin naisten kengät ja blaa blaa, antoi siis ymmärtää että mieheni oli sillä hetkellä kuksimassa silloista tyttöystäväänsä. Näitä juttuja on monia, ja minä vaan en tajua että miksi niitä pitää minulle kertoa.
Niiden kirjahyllyllä on vieläkin miehen ex:n kuvia ja minusta ei ole yhtään kuvaa! Tiedän, anoppi oli tosi pettynyt kun minä astuin kuvioihn!