Onko sinulle paljastunut, että "kuollut" sukulainen onkin elossa!

Siia eikö kukaan ole joutunut käsittelemään tällaista asiaa? Jotenkin tajuaisin, jos eno olisi itse halunnut kadota, mutta voi hitto, että mulle on valehdeltu koko elämäni.

yx hailee

Eno on ollut elossa koko ajan? Oletko varma ettei kuitenkin olisi hetkeksi kuollut välissä?

On tapahtunut. Ei siinä ihmeempiä. Tutustuttiin uudelleen ja sillon tällöin soitellaan.

Ilmeisesti on nyt kuivilla aineista ja muutenkin skarpannut? Mielenkiinnolla tapaisin, jos olisin sinä.

Tottakai tutustut häneen. Jos on oikeasti juoppo tai otti suhun yhteyttä vain hyväksikäyttö mielessä, unohda hänet. Jos on ihan normaali, niin ihanan se on tutustua häneen.

Vaikutti aika hauraalta, elämäntapansa kuluttamalta mieheltä, oli jotenkin häpeilevä. Mutta eniten tässä ihmettelen äitiäni. Siis miten joku voi valehdella omalle lapselleen tällaisesta, ja isä ollut samassa juonessa koko ajan! On semmoinen olo, etten tiedä, keiden lapsi oikein olen. Mistä kaikesta vanhempani ovat valehdelleet mulle, jos näin suuresta asiasta voidaan valehdella vuosikaudet. Tämä on mielestäni sairasta, ja minua kuvottaa ja itkettää, mitä enemmän ajattelen, että äitini on valehdellut oman veljensä kuolleen.

Äitisi halusi suojella sinua narkkarilta eikä halunnut sinua sellaisen seuraan. Ei äitisi sentään murhaa tehnyt. Herää hieman.

Äitisi ei osannut käsitellä asiaa, vaan unohti koko homman.

Mutta olisihan äiti voinut vaikka sanoa, että niillä on välit poikki jostain muusta syystä kuin narkomanian vuoksi. Lapsena mulle olisi kelvannut se selitys, että eno asuu kaukana ulkomailla. Ja teininä kanssani olisi voinut puhua huumeongelmastakin. Oman veljensä kuolleeksi väittäminen.... miten tätä tunnetta voisi edes kuvailla. Oma äitini on kykeneväinen valehtelemaan, että hänen oma veljensä on kuollut. Siis kuollut! Ja isä on kuin mikäkin lammas, valehtelussa mukana.

Veljelläni on tästä aika samat fiilikset. Riehui juuri tänään äidille puhelimessa, että tämän jälkeen kiinnostaa olla enemmän väleissä jopa narkkarienoni kuin noin järkyttävän valehtelijan kanssa. Itse en ole vielä saanut purettua tunteitani äidille. En vain saa ruokaa alas, on ihan epätodellinen olo koko ajan.

Vaikuttaa provolta. Kuka on noin raivoisan sukurakas? Itselleni eivät vanhempieni sisarukset ole koskaan olleet tärkeitä ihmisiä, ja jos nyt ajattelen asiaa, niin eivät näytä miehellenikään hänen vanhempiensa sisarukset olevan mitenkään läheisiä. Hyvä jos nimet muistaa oikein. Jos itse saisin nyt tietää, että minulla on ollut tuollainen muka kuollut eno, en kyllä kävisi tuollaisilla kierroksilla :). Hämmästelisin hiukan.

Tota.... en enää tiedä, mitä tähän voi sanoa. Sori nyt, mutta mulla on aivan kamala olo ja tuntuu siltä, että omasta perheestä on jotenkin pudonnut pohja pois. Että raivokasta sukurakkautta? Voi luoja, anteeksi nyt kun yritin selvittää täällä ajatuksiani!

-ap

Ap sinuna suhtautuisin kuitenkin enoon hieman varauksella. Hän on täysin vieras ihminen sinulle, etkä oikeastaan tiedä välttämättä hänestä mitään.

Voisiko olla mahdollista, että hänen elossaolon salailun takana voisi olla jokin muukin syy kuin huumeongelma? Yleensä asiat eivät ihan noin yksiselitteisiä ja mustavalkoisia ole. Joten jos olisin sinä niin yrittäisin hienovaraisesti selvittää tilannetta vanhempieni kanssa. Sinun tulee muistaa, että vanhemmillasi on ollut varmasti pätevä syy tuollaiseen ratkaisuun. Suosittelen huomioimaan heidänkin tunteet asian suhteen. Mielenkiintoinen tilanne kylläkin. Kovasti tsemppiä sinulle asian käsittelyyn!

Kiitos! Tässä oli nyt ensimmäinen kommentti, jossa tuntui olevan kiinnostusta tilannettani kohtaan eikä vain kettuilua ja vähättelyä. Se minua tässä kammoksuttaakin, että mikä on voinut olla niin kauheaa, että äitini on päätynyt tällaiseen ratkaisuun? Ja miten ihmeessä tällaista asiaa käsitellään sukulaisten kanssa?

Varmasti olisi hyvä lähteä keskustelemaan asiasta kasvokkain vanhempiesi kanssa. Kannattaa kuunnella, kysellä ja saada vastauksia, kuitenkaan syyllistämättä ja vähättelemättä heidän tunteitaan. Pahintahan olisi se, että menettäisitte sisaresi kanssa vanhempiinnekin välit riitelyn takia. Jos vanhemmilta vastauksia ette saa niin kannattaa hienovaraisesti muilta sukulaisilta kysyä. Asia varmasti vaivaa mieltä, mutta en suosittele ajautumaan riitoihin tällaisen takia kenenkään kanssa. Eli keskustelua keskustelun perään, kunnes totuus valkenee.

T.14