Lue keskustelun säännöt.
Useampi lapsi & vaikea raskaus
09.09.2014 |
Meillä on yksi lapsi. Olen aina haaveillut kahdesta, ja miehenikin tykkäisi jos lapsi saisi jossain vaiheessa sisaruksen. Raskauteni oli todella haastava, ja olin petipotilaana ensimmäiset 3 kk ja lähes toimintakyvytön viimeiset pari kuukautta - eikä siinä välissäkään helppoa ollut. Silloisessa elämäntilanteessa makaaminen onnistui, mutta nyt kun on jo yksi lapsi, on hänestä huolehdittava vaikka kuinka oksentaisi, supistaisi tai sattuisi.
Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia aiheesta. Onko joku peräti jättänyt lapsiluvun yhteen vaikean raskauden vuoksi? (Minä pohdin sitä vakavissani, takana kaksi raskautta, joista toinen päättyi keskenmenoon, ja molemmat ovat olleet aivan hirveitä.)
Kommentit (3)
Minulla ei ollut aivan noin hankala, mutta hankala kuitenkin. Tehtiin toka vasta esikoisen ollessa 5 v. Esikoinen oli päiväkodissa raskausajan, joten ei ollut ongelmaa hänen hoitamisensa kanssa. Lisäksi tuossa iässä lapsi innostui isänsä seurasta paljon enemmän, joten hän pyysi itsekin usein isää leikkimään ja ulos mieluummin kuin minua, joten häntä ei näyttänyt haittaavan pahemmin, vaikka minusta oli seuraa paljon vähemmän. 5 v myös ymmärtää, kun kertoo, että äidillä on vatsassa vauva, eikä voi tehdä joitain juttuja ja pyytää vaikka tuomaan Afrikan tähden sänkyyn, jotta voidaan pelata siellä.
Jos on hankalat raskaudet, suosittelen siis hankkimaan lapset isommalla ikäerolla. Muutenkin paljon helpompaa, jos on itse synnytyksen jälkeen huonossa kunnossa pidempään tai sattuu hankalampi vauva tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemusta on, kun kolme kuukautta lopusta vuodelevossa osin sairaalassa. Ja kaksi isompaa lasta kotihoidossa eikä paikkakunnalla tukiverkkoja. Ei siinä auttanut muu kuin mummit ja kummit käyttivät kaiken vapaa-aikansa ajaen meille ja viipyen niin pitkään kuin vain voi. Hoitovuorot oli jaettu vuorotelle eri sukulaisille. Ja mies tietenkin joutui olemaan töistä pois, vaikka kuinka oli ura juuri nousussa.
Nöyrästi vaan hattu kourassa apua pyytämään.
Voisiko asiaa ajatella "projektina"? Raskaus kestää 9kk, joka on kuitenkin suht lyhyt aika elämässä. Vähän niin kuin määräaikainen paska duuni, jonka lopussa odottaa bonus? :-) Tällä keinolla voisit ehkä saada itseäsi motivoitua asiaan?