Lue keskustelun säännöt.
Mitä tässä tilanteessa tekisit? Jatkaisitko harrastusta
08.09.2014 |
pienemmän lapsen kanssa vai unohtaisitko koko homman?
Aloitetiin tässä 2 viikkoa sitten muskari ja sen alkamisaika on iltapäivällä (15:30 alkaen). Ekalla kerralla ei isompi vielä kotiin taksilla kerennyt, kun jo lähdin pienemmän kanssa muskariin. Tosin isä oli silloin kotona.
Mutta nyt jos / kun jatkan muskarissa käymistä, niin isomman pitäisi tulla yksinään kotiin. Kun ei isä halua noin ajoissa tietenkään töistä kotiin tulla.
Isompi on vielä erityislapsi (ADHD), mutta on hän tässä kotipihalla aiemminkin tuollaisia lyhyitä pätkiä ollut yksikseen - eikä vielä ainakaan ole mitään ikävyyksiä sattunut.
Kun olisi vain niin mukavaa pienemmän kanssa jotain harrastaa ja kun tuollainen mahdollisuus on täällä kotikylällä, niin mielellään siellä jatkossakin kävisi. Vaan tietysti siinä aina kulkee mukana huoli isommasta, että kaikki menisi hänelläkin mukavasti täällä kotona. Yritin kyllä hänelle ehdottaa, että lähde kanssa muskariin mukaan. Vaan hän ei mielellään uusiin tilanteisiin / paikkoihin halua lähteä. Häntä ujostuttaa ja jännittää. Enkä halua isompaa väkipakollakaan mukaan ottaa.
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 13:10"]
Melkein 10v
[/quote]
Jatkaisin ehdottomasti harrastusta, kun isompi jonka pitäisi olla yksin kotona kerran on noin iso jo. Vaikea kyllä ymmärtää näitä kun itse on 1970-luvun avainlapsi joka oli ekalta luokalta alkaen aina yksin kotona siitä asti kun koulu loppui siihen kun vanhemmat 17-18 välillä tuli kotiin - ja minä vielä nautin siitä yksinolosta.
Kun olitkin ns. tavislapsi. Erityislapsi, vaikka vaikuttaakin ajoittain täyspäiseltä ja fiksulta, saattaakin tehdä jonkin "töllintyön". Noiden takia jännitän hirmuisesti hänen yksin jättämistä, mutta kun hän siis ujostelee uusia tilanteita / paikkoja, en halua häntä väkisinkään mukanani rahdata.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 13:25"]
Kun olitkin ns. tavislapsi. Erityislapsi, vaikka vaikuttaakin ajoittain täyspäiseltä ja fiksulta, saattaakin tehdä jonkin "töllintyön". Noiden takia jännitän hirmuisesti hänen yksin jättämistä, mutta kun hän siis ujostelee uusia tilanteita / paikkoja, en halua häntä väkisinkään mukanani rahdata.
[/quote]
Mitä tämä lapsi itse miettii ajatuksesta että olisi yksin kotona tuon ajan? Jos jotenkin jännittää ja pelkää sitä ja inhoaa ajatusta, silloin minusta ei kannata jättää, voi olla tosiaan riski että turhautuneena siellä tekee jotain pahojaan. Mutta jos itse pitää ihan ok:na olla kotona, niin luulisi että voisi alkaa tuolla tavalla pieniä aikoja opetella jo itsekseen olemistakin. Minkä tapaisia "töllintöitä" käytännössä pelkäät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse hän on sanonut haluavansa olla mielellään kotipihalla. Hän on tässä tehnyt välillä yhtä sun toista. Esim, laittoi joku kesä sitten viemäriputkeen (ulkona) pikkukiviä. Nyt onneksi tuo putkenpää on jo peitetty piiloon. Tänä kesänä rikkoi urakalla omia muovisia pihaleluja. Tänä kesänä teki itselleen majaa ja laittoi majan "kattoon" sellaisia rakennusmateriaaleja mitä ei olisi saanut laittaa - niitä vielä täällä tarvitaan. Kerran sotki kuravedellä kuistin ikkunan. Kaikkea pientä, mutta ei silti kovin kivaa juttua.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 13:36"]
No itse hän on sanonut haluavansa olla mielellään kotipihalla. Hän on tässä tehnyt välillä yhtä sun toista. Esim, laittoi joku kesä sitten viemäriputkeen (ulkona) pikkukiviä. Nyt onneksi tuo putkenpää on jo peitetty piiloon. Tänä kesänä rikkoi urakalla omia muovisia pihaleluja. Tänä kesänä teki itselleen majaa ja laittoi majan "kattoon" sellaisia rakennusmateriaaleja mitä ei olisi saanut laittaa - niitä vielä täällä tarvitaan. Kerran sotki kuravedellä kuistin ikkunan. Kaikkea pientä, mutta ei silti kovin kivaa juttua.
[/quote]
Minusta nuo on kyllä aika harmittomia, ei ole vaarantanut itseään eikä ketään muita sentään. Ei ole maailmanloppu jos tuollaista tapahtuu ja niistä voidaan sitten keskustella jos jotain tapahtuu, miettiä tarvittaessa jotain rangaistustakin tai ainakin tarkentaa sitä mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Ja jutella siitä miksi teki minkä teki, ottiko joku asia päähän, kyllästyttikö vai mitä, ja mi ettiä miten voisi sallitusti ja rakentavammin purkaa sellaisia tunteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisko teillä lähellä joku naapuri tai tuttu, joka voisi vaikka olla tarvittaessa tavoitettavissa? Toki lapselle kännykkä niin, että saa sinut tai isän kiinni, mutta jos vaikka olisi naapurin kanssa sopimus että lapsi voi tarvittaessa käydä ovella ja naapuri vaikka vilkaisisi välillä ikkunasta? Minulla on tällainen sopimus naapurini kanssa, koska hoidan omia lapsia kotona, katson parina päivänä viikossa tunnin-pari samalla naapureiden lapsia. Eli vilkaisen välillä ikkunasta että ovat pihassa ja lapset voi tulla ovelle jos on jotain asiaa. Tosin esim sadepäivinä lapset on ihan täällä sisällä meidän muiden kanssa, ja halutessaan muutenkin. Tämä toimii niinkin päin, että tarvittaessa joku naapuri katsoo minun lapsia :)
Lapsen ikä olisi aika oleellinen tieto.