Lue keskustelun säännöt.
Yksinhuoltajalla toinen lapsi haaveena
16.09.2014 |
Olen yhden lapsen onnellinen äiti. Olen totaaliyksinhuoltaja, sain ihanan lapseni tuntemattoman luovuttajan avulla. Emme kuitenkaan ole kokonaan yksin, vaan meillä on sukulaisistani koostuva rakastava tukijoukko apunamme. Koko ikäni olen haaveillut useammasta lapsesta ja haluaisin nimenomaan lapseni takia yrittää vielä saada toisen. Äidin rakkauden lisäksi sisarus on mielestäni suurinta mitä voin lapselleni antaa.
Nyt sitten mietin, kannattaako, voinko ryhtyä tähän yksin? Jaksanko, kun nytkin väsyttää? Tosin niin kai kaikkia pienen lapsen vanhempia väsyttää.. Jos jaksan vaikka viisi vuotta niin elämä jo vähän helpottuisi kun molempien pikkulapsiaika olisi takana. Ikäni puolesta en valitettavasti voi odottaa, että ikäeroa lapsille olisi esim 5-6 vuotta.
Eikä sitä voi tietää onnistuisiko toista edes saamaan, mutta haluaisin yrittää.
Kysyisin teiltä, jotka olette kahden pienen vanhempia ja mahdollisesti vielä yksinhuoltajia, millaista se on? Mahdotontako vaiko elettävissä?
Kiitos rakentavista kommenteista!
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
punnitse haitat ja hyödyt. ensimmäiset vuodet voi olla raskaita, mutta sitten varmasti helpottaa.
En suosittele. Minä ja mun sisko ollaan mun äitini "haave" ja täytyy sanoa että vaikka äiti on onnellinen niin minä ja mun sisko oltais kaivattu isää meidän elämään
meillä on kolme lasta (10, 6 ja 4), ja olen joskus miettinyt, että mitenköhän yksinhuoltajat jaksavat. Yksi ilta esikoinen ja mies olivat poissa, ja syötiin iltapalaa kolmisin kahden nuorimman kanssa. He vitsailivat keskenään, kaikilla oli hyvä olla, iltatoimet oli menneet sovussa. Ajattelin, että ei tää tässä vaiheessa nyt ole oikeastaan vaikeaa yksinkään.
Viisi vuotta on pitkä aika tuhlattavaksi pikkulapsi"sumuun". Etsi elämääsi jotain muuta mielekästä sisältöä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isättömiä lapsia ei saisi tehdä enää yhtään lisää.
Kolmas lapseni oli 2 viikon ikäinen, kun ex-mieheni lähti vuosiksi omille teilleen. Olin vastasyntyneen ja 2- ja 4-vuotiaiden yksinhuoltaja. Olihan se helvetin rankkaa ja ilman läheisiäni en olisi selvinnyt mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa odottaa mahdollisimman pitkään kuitenkin. Esimerkiksi että esikoinen 3v. Ei ole iso ikäero ja lapsille reilumpaa.