Näen lapsia vain iltaisin
Miltä tuntuu lähteä töihin aamuisin ennen kuin lapset heräävät? Töistä kotona puoli viiden aikaan. Ja ennenkaikkea, miltä tämä tuntuu lapsista?
Kommentit (10)
Vielä nostan tätä, josko saisin lisää kokemuksia aiheesta. Kiitos <3
Mä lähden töihin ennenkuin muut heräävät. Mies on siis hoitanut aina normaalisti aamut, vienyt lapset hoitoon yms. Nyt ovat jo koululaisia ja mies vie kasin aamuina, muuten menevät itsekseen. Jos mies on ollut työmatkalla, mä olen vienyt lapset aamulla, mutta kohtuullisen harvoin niin. Nykyään tokaluokkalainen kuopus jää jopa yksin kotiin nukkumaan, kun muut ovat jo lähteneen kouluun/töihin. Hän herää kelloon itsekseen ja lähtee sitten ajallaan kouluun. Ei mun mielestä mikään ongelma, eikä lapsetkaan ole osanneet mitenkään kärsiä, onhan isä ollut aamulla kotona. Ja näin on hoitopäivätkin pysyneet max. 8 tunnissa. Isä tulee sitten yleensä myöhemmin töistä kotiin.
Minä olen kotona vasta klo 18.
Onneksi on viikonloput aikaa kasvattaa lasta. Tuntuisi kasvavan ihan kieroon päiväkodissa, mutta onneksi olen mies ja miehen sanaa tottelee myös nainen. Kertaakaan ei ole voimakeinoja tarvinnut käyttää. Korotan vain ääntäni ja katsot silmät vihaa leiskuen niin johan hommat alkavat rullaamaan.
Pahinta on että lapsi oppii leväperäistä käytöstä päivähoidossa muilta lapsilta, vaikka ovat ns. paremman osaston lapsia. Maksan vähän lisää että lapsi oppii kokoomuslaisten metkut niin ei tule myöhemmin yllätyksenä millaisia kettuja ovatkaan. Sitä varten tässä töissä käydään että maksellaan paremmasta hoitopaikasta.
Kiitos kommenteista. Senpä takia tämä juuri näin tehdään, ettei päivät veny pitkiksi. Taidan olla se äiti, joka soittelee aamulla lapsille työpaikalta :D
Jos yhtään lohduttaa, niin eroperheissä, joissa yhteishuoltajuus, monet äidit näkevät lapsiaan puolet ajasta kuvaamallasi tavalla ja puolet ajasta ei lainkaan.
Hyvältä tuntuu! Minulla on liukuva työaika, mutta menen töihin mahdollisimman aikaisin. Lapseni nukkuuvat vielä tunnin jopa pari lähtöni jälkeen, ja sitten kun pääsen aikasin kotiin, meillä on pitkä ilta yhdessä.
Huomattavasti parempi vaihtoehto kuin omassa entisessä työssäni. Näin lastani aamulla hetken ennen kouluun lähtöä. Itse pääsin töistä klo 19 tai myöhemmin. Tähän kun lisää matkat, niin lapsi oli nukkumassa ennen kuin olin kotona. Jos vuorot meni tosi pahasti, niin näin lastani aamulla hetken ennen koulun alkua ja seuraavan päivän iltana noin kolme tuntia ennen lapsen nukkumaan menoa.
Lapsi tästä kyllä selkeästi kärsi. Totesi, että äiti on aina töissä. Varsinkin kun töitä piti tehdä myös viikonloppuisin. Jos viikolla oli vapaata, niin eipä siitä ollut paljon iloa lapsen kannalta, kun koulussa piti olla päivät.
Lapset kärsivät jo nyt todella monessa perheessä em. syystä.
Ja silti yhteiskunnassamme tehdään koko ajan lisää päätöksiä, jotka entisestään vähentävät perheen yhteistä aikaa.
Äänestyskopissa tavataan!
Mä olen ikionnellinen että pääsen lähtemään töihin ennenkuin muu perhe herää. 2 koululaista ja 1 tarhalainen. Mies hoitaa sen aamurumban. Joskus kun olen niitä joutunut kouluun ja tarhaan patistamaan niin hermo meinaa mennä kun on sitä ja tätä hukassa ja bussi lähetee ja lippua ei löydy yms yms.. Ihan kamalaa. Mä en tiedä miten mies siitä selviää. todennäkösesti se ei stressaa niinkuin minä vaan antaa niiden isompien pärjätä omillaan ja aina ovat kouluun selviytyneet. Ehkä se on vaan äiti jolle marmatetaan asioista :)
Nuorimmainen aluksi protestoi järjestelyä vastaan ja vaatimalla vaati että herätän sen ennenkuin lähden mutta nykyään totetaa että nähdään äiti iltapäivällä kun haet mut tarhasta niin mä jään isin kanssa aamulla nukkumaan. Myös isä on lapsen vanhempi, ei se kaikkeen äitiä tarvitse !! Ja tällä järjestelyllä lapsen tarhapäivät jäävät 8 h:n pitusiksi eikä siellä tartte olla 9 tai 10 tuntia niinkuin jotkut.
Aamurumbaakin hoitaneena eihän sitä touhotusta varmasti ikävä tule. Tai sitten tulee. Ajatus pelkästä "iltaäitiydestä" tuntuu jotenkin kamalalta!
ap