Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vasten tahtoaan Vela
24.09.2014 |
Minulla on tällainen omituinen ongelma. Haluaisin haluta lapsia. Olen vähän yli kolmekymppinen nainen, jolla on ihana lapsia haluava ja -rakasta avomies. Hän toivoisi niin meille jälkikasvua ja minäkin niin kovasti haluaisin sitä hänelle antaa. Mutta kun ei, en haluakaan! Odotan koko ajan, että biologinen kello pirahtaisi ja äitiys alkaisi tuntua tavoittelemisen arvoiselta. Turhaan. Mistä voisin saada helposti vauvakuumetarttunan?
Ja painotan vielä heti kättelyssä, että mies ei todellakaan painosta raskautumaan. Kyse on vaan oman pääni sisällä tapahtuvasta ristiriidasta.
Kommentit (17)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.10.2014 klo 03:35"]
Kyllä se on sen arvoista ;)
[/quote] Siitä ei ole takeita. Moni vanhempi hylkää perheensä tai jää lapsilleen etäiseksi. Ennuste on vielä huonompi, jos ei alunperinkään halunnut lapsia. -14
[quote author="Vierailija" time="05.10.2014 klo 03:42"]
[quote author="Vierailija" time="05.10.2014 klo 03:35"]
Kyllä se on sen arvoista ;)
[/quote] Siitä ei ole takeita. Moni vanhempi hylkää perheensä tai jää lapsilleen etäiseksi. Ennuste on vielä huonompi, jos ei alunperinkään halunnut lapsia. -14
[/quote]
Kun se on oma niin se on ihan eri juttu ;)
[quote author="Vierailija" time="05.10.2014 klo 03:44"]
Kun se on oma niin se on ihan eri juttu ;)
[/quote]
Keiden lapsia e hylätyt, kaltoin kohdellut ja etäiseksi jätetyt lapset sitten ovat jos eivät vanhempiensa? -14
vasten tahtoaan vapaaehtoisesti lapseton??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et mistään. Eroa miehestä jotta hän saa toteuttaa unelmansa äidiksi haluavan naisen kanssa ja etsi itsellesi velamies. ÄLÄ TEE LASTA miehen mieliksi.
Aloituksessa kiteytyy viisaus, että kärsimys syntyy haluamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 16:55"]vasten tahtoaan vapaaehtoisesti lapseton??
[/quote]
Minä ihmettelin samaa otsikon luettuani, mutta viesti sentään vähän selvensi tuota ristiriitaisuutta...
siis haluat lapsia mutta odotat jotain suurta vauvakuumeen puhkemista? ihan turha odottaa jotain tiettyä tunnetilaa, ei sitä vauvaa muutenkaan minkään vauvakuumeen takia hankita, vaan järkeä pitää käyttää myös. jos haluat lapsia miehesi kanssa, niin tee, ei siihen sen kummempaa tunnemyrskyä tarvita.
Vai onko kyse siitä, että äitiys tuntuu sinusta kuitenkin loppupeleissä vastenmieliseltä ja vaikealta, ja näet siinä enemmän kielteisiä kuin mukavia asioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 17:14"]
siis haluat lapsia mutta odotat jotain suurta vauvakuumeen puhkemista? ihan turha odottaa jotain tiettyä tunnetilaa, ei sitä vauvaa muutenkaan minkään vauvakuumeen takia hankita, vaan järkeä pitää käyttää myös. jos haluat lapsia miehesi kanssa, niin tee, ei siihen sen kummempaa tunnemyrskyä tarvita.
Vai onko kyse siitä, että äitiys tuntuu sinusta kuitenkin loppupeleissä vastenmieliseltä ja vaikealta, ja näet siinä enemmän kielteisiä kuin mukavia asioita?
[/quote]
En halua. Haluaisin haluta.
Mulla vähän samankaltainen ongelma. Haluaisin tykätä raejuustosta, kun se olisi hyvä proteiininlähde, mutta en vaan pysty syömään sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typerää. Minä haluisin haluta omakotitalon, mutta kun en vain halua. Mies haluisi omakotitaloon asumaan, koska on lapsuudessaan asunut sellaisessa. Hän ei kuitenkaan painosta meitä muuttamaan, koska aidosti nautin helposta ja edullisesta yhteiselämästämme kertostalossa. Omakotitalo voisi silti olla soma
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 17:16"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 17:14"]
siis haluat lapsia mutta odotat jotain suurta vauvakuumeen puhkemista? ihan turha odottaa jotain tiettyä tunnetilaa, ei sitä vauvaa muutenkaan minkään vauvakuumeen takia hankita, vaan järkeä pitää käyttää myös. jos haluat lapsia miehesi kanssa, niin tee, ei siihen sen kummempaa tunnemyrskyä tarvita.
Vai onko kyse siitä, että äitiys tuntuu sinusta kuitenkin loppupeleissä vastenmieliseltä ja vaikealta, ja näet siinä enemmän kielteisiä kuin mukavia asioita?
[/quote]
En halua. Haluaisin haluta.
[/quote]
Mulla ihan sama ongelma.
Haluaisin haluta lapsen mieheni kanssa mutta kun en vaan halua lasta. Vauvakuume hoi, täällä mä olisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas haluan lapsia. Mutta mies ei. (Minä meistä se, joka muutti mielensä.) Minä haluaisin olla rakastamatta miestä niin paljon, että voisin kuvitella jakavani elämäni ja hankkivani lapsia jonkun muun kanssa. Mutta aloin haluta lapsia vasta tämän miehen kanssa, tämän rakkauden takia. Vaihtoehtoisesti olisi mainiota, jos minäkään vaan en haluaisi ikinä lapsia. Sekään ei tule kuitenkaan toteutumaan — tiedän, ettei tämä tunne lähde pois.
En siis osaa auttaa. Helppoa ratkaisua ei ole, ainoastaan vaikeita valintoja, joihin voit päätyä arvojasi tarkastelemalla. Jos ette ole kovin vanhoja, voi asialle myös vielä antaa hetken aikaa (miehellä kuitenkin enemmän aikaa hankkia lapsia vielä jonkun toisenkin kanssa kuin naisella).
Ei mullakaan ollut vauvakuumetta, päätettiin vain hankkia ne lapset!
Ei mullakaan ollut vauvakuumetta. Päätin vaan ottaa riskin, kun mies halusi lapsen. Vielä viimeisillään raskaanakin mietin, että mitä tuli tehtyä. Mutta nyt kun vauva on tässä, niin päivääkään en vaihtaisi pois. Hän on rakas, ihana ja kaikkea mitä en osannut edes odottaa. Haluan toisen, vaikka edelleenkään minulla ei ole vauvakuumetta. En siis aktiivisesti halua raskaaksi, mutta olen tavallaan avoin ajatukselle vielä kerran.
Raskausajasta en nauttinut, vaikka raskaus ja synnytys olivat helppoja. Raskaana oleminen ei ollut ns. mun juttu. Mutta aika lapsen kanssa on sitäkin enemmän.
Itse asiassa aika moni on sanonut ettei koskaan ole kokenut vauvakuumetta. Lapsi on vaan tehty ja häntä on silti rakastettu.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 18:18"]
Ei mullakaan ollut vauvakuumetta. Päätin vaan ottaa riskin, kun mies halusi lapsen. Vielä viimeisillään raskaanakin mietin, että mitä tuli tehtyä. Mutta nyt kun vauva on tässä, niin päivääkään en vaihtaisi pois. Hän on rakas, ihana ja kaikkea mitä en osannut edes odottaa. Haluan toisen, vaikka edelleenkään minulla ei ole vauvakuumetta. En siis aktiivisesti halua raskaaksi, mutta olen tavallaan avoin ajatukselle vielä kerran.
Raskausajasta en nauttinut, vaikka raskaus ja synnytys olivat helppoja. Raskaana oleminen ei ollut ns. mun juttu. Mutta aika lapsen kanssa on sitäkin enemmän.
Itse asiassa aika moni on sanonut ettei koskaan ole kokenut vauvakuumetta. Lapsi on vaan tehty ja häntä on silti rakastettu.
[/quote]
Sinä olet kuitenkin halunnut lapsen.
Aloittaja ei halua lasta.
Siinä on valtava ero.