Synnytys pelottaa!

Mä vedin epiduraalilla. Kätilö sanoi, ettei ymmärrä, miksi pitää kärsiä, kun kerran lääkkeet on keksitty. Hyvä tuli vauvasta :).

Bebesinfo on netissä hyvä tietolähde, aloita siitä :) Suosittelen, että opettelet tekniikoita, joilla voit rentoutua synnytyksen aikana ja siten edistää synnytystä. Tämä auttoi itselläni suuresti, ja toinen synnytykseni olikin niin upea kokemus, ettei mitään rajaa. Kivulias toki, mutta upea. 

Mielestäni naiset liian vähän etsivät aktiivisesti tietoa siihen, miten voi edistää ja helpottaa omaa synnytystään. Pelkkiin kätiloihin ja lääkäreihin ei kannata turvautua, niitä kun on laidasta laitaan. Lääkkeet vaikuttavat aina jossain määrin vauvaan, mutta toki sekin vaikuttaa, jos äiti on pelosta kankea. Itse vasta toivon vauvaa (kolmatta) ja nimenomaan haluaisin vielä päästä synnyttämään. Se on ihanaa, upeaa, kivulisasta, mutta ainutlaatuista. Ja kun tiedän, että omalla toiminnallani ja rentoutumista harjoittelemalla voi oikeasti vaikuttaa siihen, miltä synnytys tuntuu ja miten se etenee. Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta koskaan ei ole pahaksi lukea, opiskella ja harjoitella. 

Kolmonen vastaa, että itselläni oli ensimmäisessä synnytyksessä epiduraali (silloin menin synnyttämään asenteella, että kyllä muut tietää ja kertoo... VÄÄRIN) ja se oli kamalaa, kun ei saanut liikkua, vaan oli kytkettynä antureihin ja sänkyyn.

Toisessa synnytyksessä olin ammeessa, liikuin paljon, olin muutenkin pystyasennossa. Ponnistin lopulta kyljelläni mikä oli hyvä asento, mutta ehdottomasti se oli parasta kun sai liikkua ja olla pystyssä. Auttoi vauvaa laskeutumaan ja lantiota avautumaan ja supistukset kesti kun sai liikkua eikä tarvinnut maata sängyssä.

Mä otin kaikki apukeinot käyttöön :D alkuun lämmitetty kaurapussi, siitä pallon päälle, suihkuun, synnytyssalissa ilokaasua, myös niitä vesirakkuloita (?) Koitettiin. Viimeiseksi epiduraali. Terve vauva syntyi! :)

Komppaan kyllä tuota et liikkeellä ku saa olla ni kipuja sietää paremmin. Itsellä supistukset tuntu järkyttäviltä makuuasennossa. Seistessä voi heijata ym.. se auttoi! :)

Mä olin ihan uskomattoman pitkään kotona. Olivat ihan ihmeissään synnärillä, että eka lapsiko tosiaan on, kun tää on jo 8cm auki. Yllättävän hyvin siis sieti ihan buranalla aika pitkään.

Mutta voi, mikä taivasm aukeni kun sain sen epiduraalin sitten viime vaiheessa. En kyllä ilman vetäiisi, jos toinen tulisi. 

Bebesinfon valmennus oli ihan huippu. Mä päädyin tarjontavirheen takia valitettavasti kiireelliseen sektioon mutta siihen saakka pärjäsin ilman mitään kipulääkettä. Kipujen puolesta olisin vetänyt luomuna loppuun asti mutta sektio ei ihan luomuna taida onnistua. Rentoutumisharjoitukset etukäteen auttaa paljon. Ja se, että opettelee hengittämään oikein. Mulla se hengitykseen keskittyminen vei ajatukset pois kivusta vaikka muhun kipeää kävikin. Ja yritin aina ajatella jotain muuta kuin kipua vaikka vaikeeta olikin.

Mieti kuitenkin mikä sua pelottaa eniten synnyttämisessä, kipu vai lääkkeet. Jos pelkäät kipua pyydät lääkettä. Antavat kyllä jos synnytyksen vaihe sen sallii. Ainakin hampilääkärissä ilokaasu on kiva apu, voisin kuvitella auttavan synnytyksessäkin. Jos taas pelkäät lääkkeitä ja niiden vaikutuksia otat selvää muista vaihtoehdoista. Onhan niitä lääkkeettömiä muotoja paljon: rentoutuminen, kylpy/suihku, lämpöpussit, liikkuminen, aromaterapia, akupunktio, aquarakkulat (keittosuolaliuosta), hieronta, kylmäpussit... Ota vaan selvää vielä kun sulla on aikaa. Ja jos oikein kauhistuttaa käyt kätilön luona juttelemassa peloistasi, pelkopoliksi sanotaan. Soitat nyt vaan neuvolaan ja pyydät saada sinne lähetteen niin voit jutella ammattilaisen kanssa tuntemuksistasi.

Ootteko huomanneet, että tästä aiheesta puhutaan näköjään telkkarissakin. Mun mielestä kannattaa käydä äänestämssää! mitähän mahtaa olla tuloksena?

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/17/paivan-kysymys-luomuna-vai-laakkeilla