Työkaverin mies kuoli, laitanko viestin?

[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 19:26"]

Tekstiviesti tässä yhteydessä on vähän kyseenalainen juttu. Toisaalta se kertoo välittämisestä, mutta toiset ihmiset tulkitsevat sen tyyliin "tuli vaan tekstiviesti". Eräs mahdollisuus on, että toimitat surutaloon kukan, johon kiinnität kortin viesteineen "osanottoni" ja nimi tms. Voit lisäksi itse päättää, ojennatko kukat henkilökohtaisesti vai jätätkö ne esim. oveen, josta vastaanottaja ne löytää.

[/quote]

Lukekaa nyt kuitenkin tuo aloitus. KUKAT ON LÄHETETTY JO!!!

[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 18:03"]

[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 18:00"]

Jos kerran laitoitte jo kukat, miksi ihmeessä sinun, juuri sinun henkilökohtaisesti vielä pitäisi laittaa joku tekstari? Jos ette ole sen kummempia ystäviä kuin muutkaan.

 Tulee väkisin mieleen, että haluat olla jotenkin erityinen ja tuntea itsesi hyväksi, empaattiseksi ihmiseksi toisen surun kustannuksella.

[/quote]

ei pidä paikkaansa. Itse surevana ihmisenä koin tärkeäksi myös juuri niiltä ei niin läheisiltö tulleet osanotot. 

[/quote]

Samaa mieltä. Kun äitini kuoli, kaikki viestit ja osanotot lämmittivät todella paljon. Sen jälkeen en ole pelännyt tehdä vastaavaa toisille, kun tiedän miten paljon sitä siinä tilanteessa arvostaa. 

Itse lähettäisin näin suurinpiirtein:

hei.

halusin kertoa osanottoni ja toivottaa jaksamista.

jos vain tarvitset kuuntelijaa, niin puhelimeni on aina auki.

t. Maija Meikäläinen

Kiitos vastaajille. Laitoin viestin. Sain siihen jo vastauksenkin. En olettanut saavani vastausta, en myöskään olisi loukkaantunut, jos en olisi sitä saanut :). Ihme jengiä täällä ;).

Moni oli oikeassa, nyt on jotenkin helpompi kohdata hänet. Ap

Tiedätkö mitä, ap. Välinpitämättömyys on pahinta. Viesti ei ole tungettelevaa, mutta hiljaisuuden voi helposti tulkita, ettei välitetä. Parempi sanoa vastaantullessa, että "en tiedä, mitä sanoisin" kuin olla hiljaa tai vaihtaa toiselle puolelle katua.

51, kyllä tiedän :). Kohtaan työtoverin töissä ensi viikolla ja tiedän, ettei minun tarvitse sanoa edes mitään. Lämmin halaus ja läsnäolo riittää. Ap

Minä kyllä sinuna laittaisin. Harvemmin kai siitä loukkaantuu, että joku muistaa kuin toisin päin.

Laita vain, ei se häntä ainakaan loukkaa.

Ehkä lähipiirin kesken ollaan noin alkupäivinä ja ystävät tärkeitä sitten kun hautajaiset ohi yms

Tää on paska juttu kun Suomessa ei ole selkeitä tapoja tähän.

Mä ehkä laittaisin tyyliin "Osanottoni. Paljon voimia."

Mä laittaisin. Kun mun lapsi kuoli, tuntui lohduttavalta kun ihmiset ottivat osaa. Eräs ei niin läheinen ystävä lähetti kukkalähetyksen. Vieläkin muistelen häntä hyvällä :)

Tätä juuri jostain syystä mietin, että enhän ole jollain tasolla loukkaava tms... Emme juuri laittele viestejä toisillemme...työkaverin suru on koskettanut minua...liikutuin lähes kyyneliin, kun kuulin asiasta... Missään nimessä en haluaisi olla tungetteleva tms. ap

Laittaisin.

Laita vaan. Kun rakas mummoni kuoli, kukaan töissä ei sanonut kaunista sanaa. Sain vaan kuulla ettei vanhoja ihmisiä saa surra. Samaan aikaan sain kuulla veljeni sairastavan syöpää.

Tämän muistan aina.

Tekstari tai kortti on hyvä. Juuri nyt työkaverisi ei varmaankaan halua puheluita kuin oman perheen jäseniltä. Mukava jos joskus myöhemmin menet vaikka muutaman kerran kahville työkaverisi kanssa. Suru ei mene ohi muutamassa viikossa, vaikka usein ulkopuoliset niin luulevat (ja toivovat).

Osanotto ja suruvalittelut kuuluvat ihan normaaliin tapakulttuuriin. Menetin lähiomaiseni keväällä. Tuntui pahalta, kun työkaverini eivät huomioineet asiaa.

Meillä esimies meinasi vastaavassa tilanteessa lähettää addressin vaikka ei kuollutta edes tuntenut. Samoin ehdotti että annetaan porukalla surunvalittelukukat työkaverin käteen kun hän palaa saikulta. Hiukan pihalla monista muistakin asioista tämä pomo.

Kyllä minä laittaisin. Perheemme sai todella monilta (jopa ei niin läheisiltä) suruvalitteluja, kun pikkuveljeni kuoli vuosi sitten. Se oikeasti lämmittää mieltä.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 17:42"]Meillä esimies meinasi vastaavassa tilanteessa lähettää addressin vaikka ei kuollutta edes tuntenut. Samoin ehdotti että annetaan porukalla surunvalittelukukat työkaverin käteen kun hän palaa saikulta. Hiukan pihalla monista muistakin asioista tämä pomo.

[/quote]

Meillä lähetetään aina vastaavassa tilanteessa surunvalittelut. T. Hr-työskentelijä

Laita viesti. Se ei missään nimessä voi loukata, että joku ottaa osaa suruun.

Muistaako joku, kun muutama viikko sitten kyselin laitanko sukulaiselle jotain viestiä, kun nuorehko mies kuoli yllättäen. No lopulta soitimme miehen kanssa yhdessä ja se oli hyvä ratkaisu. Toki leski oli surullinen ja itkuinen, mutta kuulin äidiltään, että oli arvostanut asiaa kovasti, sitä, että otimme yhteyttä.