Alakoulu ja työrauha: kuinka paljon häiritsemistä yleensä on?

up

Olisko ala-asteen opet jo päässyt koneen ääreen palstailemaan?

[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 21:30"]Eli jos pojat heittelevät kumeja ja paperitolloja 5-10 minuuttia (välillä jopa 30),  useaan otteeseen päivän aikana, se on normimenoa? Kyse  9-10 -vuotiaista. 

ap 
[/quote]

On. Ihan tavallista joissakin luokissa.

Tuo kolmosen kuvaama tilanne on kyllä poikkeuksellinen. Yleensä oppitunnista menee yhteensä n. 15 minuuttia rauhoitteluun ja kurinpitoon. Joillakin luokilla ei yhtään, joissakin on yksi tai kaksi pipipäätä, joita pitää ohjeistaa, rauhoitella ja huomioida lähes koko tunti, muuten kiitetään kaapin päälle, hakataan kilttejä tyttöjä, tms.

Olen alakoulussa enkunopena, opetan siis kaikkia koulun luokkia 2h/vko paitsi ykköskakkosia. Luokan rauhattomuus on varsin riippumatonta siitä, mitä minä teen, jotkut luokat on rauhallisia jo valmiiksi, tämä tosi harvinaista. Joissakin pitää joka tunti vähän kokeilla, antaisiko ope enemmän liekaa, nämä rauhoittuu kyllä, kun "komentaa" tai osoittaa, että säännöt pätee yhä, eipä rettelöidä. Sitten on ne pari luokkaa, jossa on 1-3 todella hankalaa oppilasta ja joita ei saa pysymään rauhallisena millään.

Enkunope lisää vielä, että ne hankalat oppilaat ei yleensä ole hankalia silkkaa pahuuttaan. Jollain voi olla esim äidin raskauden aikaisesta huumeiden käytöstä johtuva lievä aivojen toimintahäiriö. Jollain on niin kamalat kotiolot, että oireilevat niitä, jne. Onko tällaisen lapsen paikka tavallisessa luokassa tai miksei hänen hätäänsä vastata esim pysyvällä huostaanotolla on sitten toinen kysymys.

Alakoulun ope täällä (ei luokanope tosin), ja komppaan mitä suurin osa täällä sanonut. Häirintä ja levottomuus ovat todella yleisiä. Moni ei jaksa keskittyä tehtäviin ja pitäisi vieressä istua koko ajan. Heti kun lähdet, häröily jatkuu. Osalla auttaa kotiin laitettava viesti, osalla ei koska vanhemmat eivät joko itsekään saa lapsia kuriin tai eivät välitä tai usko että oma Kalleverneri sillä lailla häiritsee. Tietysti onhan niitäkin luokkia, joissa työrauha tulee ikään kuin luonnostaan, mutta nämä rauhalliset lapset ovat vähemmistönä. Esim. puheenvuoron pyytäminen viittaamalla on mahdotonta todella monille, yleensä vain huudetaan suoraan paikalta. Aikuisten kunnioittaminen on minimissä.

Itse aion vaihtaa alaa. En kestä enää jatkuvaa hälinää ja levottomuutta. Toimistotyö kuulostaa taivaalliselta.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 17:20"]Alakoulun ope täällä (ei luokanope tosin), ja komppaan mitä suurin osa täällä sanonut. Häirintä ja levottomuus ovat todella yleisiä. Moni ei jaksa keskittyä tehtäviin ja pitäisi vieressä istua koko ajan. Heti kun lähdet, häröily jatkuu. Osalla auttaa kotiin laitettava viesti, osalla ei koska vanhemmat eivät joko itsekään saa lapsia kuriin tai eivät välitä tai usko että oma Kalleverneri sillä lailla häiritsee. Tietysti onhan niitäkin luokkia, joissa työrauha tulee ikään kuin luonnostaan, mutta nämä rauhalliset lapset ovat vähemmistönä. Esim. puheenvuoron pyytäminen viittaamalla on mahdotonta todella monille, yleensä vain huudetaan suoraan paikalta. Aikuisten kunnioittaminen on minimissä.

Itse aion vaihtaa alaa. En kestä enää jatkuvaa hälinää ja levottomuutta. Toimistotyö kuulostaa taivaalliselta.
[/quote]

Niin totta! Monessa luokassa itse asioiden oppiminen on jo sivuseikka, kun kotona on jäänyt opettamatta toisten ihmisten ihmisarvon kunnioitus ja se, että maailma ei pyöri arvon prinssin/prinsessan navan ympärillä.

Riippuu tosi paljon luokasta. Sekä luokka itsessään voi olla rauhallinen tai levoton ja sitten siihen vaikuttaa se, miten opettaja osaa luoda luokkaan työrauhan. Tiedän opettajia, jotka vuodesta toiseen purnaavat, kuinka vaikea luokka heillä on ja uuden luokan tullessa he yllättäen taas saavat sen kaikista kauheimman ja levottomimman luokan. Totuus on se, ettei kyseiset opettajat vaan saa rakennettua hyvää työrauhaa luokkaan, usein näissä lapset eivät myöskään ryhmäydy keskenään ja seurauksena on jatkuvia riitoja ja taisteluita koko ala-asteajan. Itselläni on pienryhmä ja tällähetkellä rauhallinen sellainen, mutta aina ei todellakaan ole ollut niin. Jos luokassa levottomia lapsia, he helposti saavat muutkin vedettyä samaan soppaan mukaan ja silloin on haastavaa saada työrauha luokkaan.

terv. Erityisluokanope

Luokanope tässä. Luokat ovat tosiaan melko levottomia. Jotkut ryhmistä on aivan ihanan rauhallisia, mutta suurimmassa osassa on jonkinlaista älämölöä jatkuvasti. Oma kutosluokkani jaksaa esimerkiksi neljän tunnin päivästä pari tuntia olla ihan rauhassa ja työskennellä hyvin, mutta viimeistään iltapäivällä alkaa olla jo levotonta. On myös tosi yleistä tuo, ettei malteta viitata vaan huudetaan vastaus, kun se mieleen tulee. Opettajaa oppilaat kuuntelevat hyvin ja osallistuvat innokkaasti tuntikeskusteluihin ja opetukseen, mutta välillä kaikki tahtoisivat huutaa sen oman vastauksensa just sillä samalla minuutilla. On myös yleistä, että on ne n. 5 oppilasta jotka jatkuvasti ovat äänessä/häiritsevät työrauhaa ja jos jostain syystä nämä oppilaat eivät ole paikalla on luokassa todella rauhallista. Päivästä riippuen siis työrauhan saavuttamiseen voi mennä alle minuutti tai sitten lähes koko tunti.

Olen 4. luokan ope. Tuunnista menee n.10-15min työrauhan rakentamiseen. Joka tunnista, ja tunti on 45min. Pidän kuria ja vaadin työrauhaa, mutta luokalla on 5 lasta, jotka eivät vaan pysty olemaan hälisemättä. Harmi niiiden puolesta, jotka osaavat käyttäytyä. Nämä viisi pyörivät, vaeltavat luokassa, juttelevat kaverin kanssa, huutelevat vastauksia viittaamatta, heittelevät tavaroita, naputtavat pöytää, pompottavat palloa ja käpälöivät kovaäänisesti kaikkea tavaraa, joka sattuu olemaan ulottuvilla.

Nämä eivät saa esm. matikankirjoja esiin ellen mene viereen seisomaan, eivätkä tee tehtäviä ellen vahdi vieressä. Ryhmätöissä ovat aina vapaamatkustajia ellen laita kaikkia heitä samaan ryhmään, jolloin työskentelystä ei tule mitään.

Rangaistukset ei autA eikä kotoa reagoida. Onneksi lopit vajaa 20 käyttäytyy hyvin.

nostan, kiinnostavaa

No, omien lasten luokilla on ollut lähes koko ajan jotain älämölöä. Joskus opettajaa uskotaan, joskus ei. Kun pahimmat päästetään reksin luo, lopputunti yleensä on erittäin rauhallista, mutta se ei jatku ainakaan päiviä, korkeintaan sen loppupäivän.

Mulla on nykykoulusta kokemusta vain äitinä, eli kommentoin omien lasteni kertomusten perusteella. Ns perusrauhallisessakin luokassa hälinä ja vierustoverin häirintä on päivittäistä ja jatkuvaa. Ns. kiltit tytöt laitetaan istumaan pahimpien häirikköjen viereen, joten jos lapsesi on hyvä koulussa, hän todennäköiseesti saa huonoiten työrauhaa koko luokasta. Opettajasta riippuu paljon. Mun isomman tytön luokalla 11-vuotiaista yhdet käyttää aikansa lähinnä ripsivärin laittamiseen, toiset ei  kestä pienintäkään vastoinkäymistä ilman ääneen huutamista ja osa ei pysty olemaan hilljaa paikoillaan viittä minuuttia.

Eli jos pojat heittelevät kumeja ja paperitolloja 5-10 minuuttia (välillä jopa 30),  useaan otteeseen päivän aikana, se on normimenoa? Kyse  9-10 -vuotiaista. 

ap 

Ei kai näiden nykypäivän työrauhaongelmien pitäisi olla mikään yllätys?

Jotkut oppilaat häiritsevät muita tavalla tai toisella suurimman osan tuntia. On myös hyvin tavallista, ettei lapsi heti tottele opettajaa. Häiriötä on siedettävä todella paljon, sillä nykyisistäkin erityisluokista tullaan pari sataa lakkauttamaan. Mitään muuta paikkaa ei tule levottomalle oppilaalle olemaan.

Riippuu porukasta. Voin kertoa vain omalta osaltani. Opetan alkuopetuksessa. Tällä hetkellä luokkani on hyvin rauhallinen. Kumeja ei heitellä, ei vaellella (tämä on poikkeuksellista ekalla!), ei vängätä vastaan, ei huudella jne. Komentamiseen menee tunnista hyvin vähän. Yleensä viimeinen tunti iltapäivällä on hälinäaltis eli hiukankin vapaampi tilanne johtaa sellaiseen pulinaan, supsutukseen, kiehnäämiseen ja sellaiseen yleiseen rauhattomuuteen. Ei siis mitään sellaista meteliä, että kuuluisi edes käytävään, mutta kuitenkin levoton tunnelma tulee helposti. Itse saan luokan hiljaiseksi joko lopettamalla puheen tai sitten suoraan napauttamalla levottomat nimeltä. Paras keino kuitenkin rauhoittamiseen on, että työtä on tarpeeksi jokaisella. Ei saa tulla luppoaikoja ja kaikilla pitää olla selvää, mitä pitää tehdä. Jos se on satuhetki, niin samalla voi piirtää, virkata tai mitä on vaihtoehdoiksi tarjottukin. Jotkut kuuntelee vaan.

Jos pitää arvioida, niin ryhmän rauhoittamiseen menee tunnista 2-3 minuuttia, jossa on mukana tunnin alussa tapahtuva järjestäytyminen.

Olen opettanut myös yläkoulussa. Siellä kurinpito on paljon isompi osa tuntia. Alaluokilla kuitenkin selkeillä säännöillä pääsee pitkälle. Sellaisella perusjämäkkyydellä ja ennustettavuudella. En huuda oikeastaan koskaan. Esimerkiksi nyt ykkösille en ole korottanut kertaakaan ääntäni kunnolla saati raivostunut. Edellisen kerran taisin oikeasti karjaista juuri yläkouluikäisille kolme vuotta sitten, kun olin siellä töissä. Ei noita pieniä saakaan liikaa pelotella, kun helpommallakin pärjää.