Lue keskustelun säännöt.
Onko ketään muuta joka haluaisi eroon kaikista sukulaisista
06.09.2014 |
Olin ennen todella sukurakas. Yhteyksien säilyttäminen oli minulle todella tärkeää. Mieluiten läheisten välien saavuttaminen tai ylläpitäminen jopa. Halusin niiden olevan elämäni perusta, todellisia, elämän kestäviä ihmissuhteita.
Mutta kuinkas sitten kävikään.
En pääse tästä yli. :-(
Kommentit (20)
Suurin osa sukulaisistani on täysiä kusipäitä, en ole monenkaan kanssa missään tekemissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole yhdenkään sukulaiseni kanssa tekemisissä.
Haluaisin eroon kaikista "läheisistä" ja sukulaisista ja koko tähänastisesta elämästäni. Jos joku nyt tulisi tohon ovelle ja kysyisi haluanko kadota jälkiä jättämättä ja aloittaa uuden elämän jossain toisaalla, niin en miettisi hetkeäkään suostuisinko vai en.
5, minulla ihan sama juttu. Lapsen ja joidenkin muiden seikkojen takia se vaan on hyvin vaikeaa, lähes mahdotonta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole enää tekemisissä kenenkään muun kanssa kuin kahden siskoni. Muut sai mennä, koko suku on täys hulluja. Ei ole ollut ikävä mitään muuta, paitsi sitä että olisin alunperin syntynyt kunnon sukuun.
Masentuneet on tuollaisia, näkee kaikissa mörköjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos voittaisin euromillionississa, katoaisin jälkiäkään jättämättä toiselle puolelle maapalloa. Kaikki kamat saisi jäädä. Parit valokuvat mukaan, diplompi seinältä mukaan ja passi. Ja eikun menoksi. Oma sukuni on loukannut minua niin verisesti, että taloudellisen riippumattomuustilanteen edessä ei enää koskaan mitään yhteyksiä.
En kokisi varmaan hetkeäkään ikävää petollisia selkäänpuukottajasukulaisiani kohtaan. En piittaisi heidän kohtalosta, kuten eivät hekään ole osoittaneet mitään mielenkiintoa omille kamppailuilleni ilman suvun tukea.
Tule Jättilottovoitto.
Jeps, tosin vain isäni puoleiseen. Enkä kyllä oma-aloitteisesti olekkaan missään tekemisissä. Eikä nyt niin ole väliksi muistakaan sukulaisista, että komppaan vitosta. Varsinkin jos saisi vaihtaa KOKO elämän ja mieluiten vielä itsensä 20 vuotta nuoremmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkä ja raskas tie. En voinut enää sulkea silmiäni totuudelta. Ja aivan erilaisilta arvomaailmoilta.
Sukulaiseni ovat
- materialisteja
- ihmisillä on heille välinearvo, ei muuta
- piittaamattomia
- teeskentelijöitä
- pinnallisia
- silmänpalvojia
- ahneita
- epärehellisiä
- eivät välitä lapsista
- kylmiä
- wannabe-luksuselämän eläjiä
- etäisinä pysytteleviä
- juoppoja
- epäluotettavia
- kaksinaamaisia
- itsekkäitä
- itsekeskeisiä
- kateellisia
- pahansuopia
Tarvitseeko vielä lisää? Unelmat kohtasivat todellisuuden. Vuosikaudet yritin valehdella itselleni ja selittää sukulaisten toimia aina parhain päin. Nyt en enää jaksa.
ap
On totta että masennus vaikuttaa ajatuksiin. Tämän kokeneena. Mutta olennaista on pureutua siihen mikä aikaansaa ja tuottaa sitä masennusta. Aika monelle tuo "lähi-"ihmisten taholta koettu vääryyden tunne on ymmärrettävästi vuosikausia jatkuessaan se mikä masennuksen syntymiseen myötävaikuttaa voimakkaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole lähisukua. Eli ei tarvi miettiä, haluaisiko eroon. En halunnut, silloin kun vielä oli ne muutama nyt jo kuollut henkilö.
Sama. En ole mitään suurta vääryyttä heidän osaltaan kokenut eikä riitojakaan ole, mutta silti en halua olla missään tekemisissä suvun tai edes lapsuudenperheeni kanssa.
Omasta mielestäni johtuu pääasiassa siitä, että vanhempani ovat erittäin kulissitietoisia ja dominoivia eivätkä sen takia antaneet munkaan olla "oma itseni" vaan jouduin esittämään sellaista mitä en oikeasti ollut. Tähän samaan rooliin palaan heidän edessään yhä aikuisenakin. Ja koska tuon näytelmän vetäminen on henkisesti kuormittavaa ja typerää eikä mun aikuisena tarvitse enää mielistellä ketään, olen poistanut heidät elämästäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.09.2014 klo 14:13"]Haluaisin eroon kaikista "läheisistä" ja sukulaisista ja koko tähänastisesta elämästäni. Jos joku nyt tulisi tohon ovelle ja kysyisi haluanko kadota jälkiä jättämättä ja aloittaa uuden elämän jossain toisaalla, niin en miettisi hetkeäkään suostuisinko vai en.
[/quote]
Mulla sama! Aivan samantien
Minullakin on paljon sukulaisia joidenka kanssa en ole ollenkaan omasta tahdostani tekemisissä eli nähdään vain suvun hautajaisissa. Edellä kerrottu ominaisuuksien lista sopii heihin oikein hyvin. Pitkään kärsin kovista päänsäryistä sen jälkeen kun olin heitä tavannut. Huomasin sitten että päänsärkyä ei ole kun en tapaa heitä. Eli elimistö kertoi että heidän seuraansa tulee välttää. Kukaan mieleltään terve ei kestä sairaiden ihmisten seuraa.
Kun nyt (tai joskus jokunen vuosi sitten...) tuo masennus otettiin esiin niin kannattaa muistaa, että
masennus ja realismi liittyvät vankasti yhteen. Masentunut/ masentuneisuuteen taipuvainen näkee teeskentelyn ja kulissien läpi, ei teeskentele eikä valehtele itse eikä jaksa sitä muidenkaan taholta. Eli toisin sanoen ei sopeudu lauman tiedostamattomaan peliin. Monelle tuo masennus on syntynytkin siitä, että koko elämän ajan "läheiset" ja ympäristö yrittävät pakottaa toimimaan hierarkisessa illuusiossa, jossa toiset hyötyvät enemmän ja toiset vähemmän. Osalle ei jää juuri mitään, mutta silti siihen rooliin yritetään joku alistaa ja pakottaa sen sijaan, että tämä voisi tiedostamattoman lauman ulkopuolella elää ihmisarvoista ja onnellista elämää.
Pitäisi perustaa joku paikka, mihin suvusta lähteneet voisivat livahtaa lepäämään ja aloittamaan uutta elämää.
Jonkinlainen turvakoti siis. Siellä saisi tukea muilta ja voisi kertoa kokemuksista kohtalotovereiden kanssa ja mikä tärkeintä: suunnitella ja valmistella tulevaa.
Jos minä voittaisin lotossa niin tuo voisi olla mun juttuni.
Suvusta olen kyllä ollut erossa jo vuosikaudet.
Vihdoin joku typisti mun ajatukset täydellisesti!! Hyvin vahva tämä!
Kuuleeko kukaan. ap