Lue keskustelun säännöt.
Elämä on ylläpitoa..kyllästynyt
06.09.2014 |
Ärsyttääkö teitä muita, että koko elämä tuntuu menevän erilaiseen ylläpitoon ja vahinkojen korjaamiseen? Kokoajan pitää olla hoitamassa kauneutta, siivoamassa jälkiä jne. että pysyy kontrollissa. Kulmakarvoja pitää nyppiä, alakertaa ajella, meikkisiveltimiä pestä, hiuksia värjätä, ihohuokosia puhdistaa, jalkapohjia raspata..Kun olet yhden osa-alueen saanut kuriin hetkeksi, se pian taas villiintyy. Mikään ei ole pysyvää. Sama koskee siivoamista. Lasten jälkiä saa olla kokoajan putsaamassa. Juuri eilen imuroin ja taas on hiekkaa lattialla kun koira tuli ulkoa. Sormenjälkiä peilissä. Uusia likaisia astioita. En ehdi elämään kun koko aika menee tähän. Olen ihan uupunut.
Kommentit (14)
Jätä välillä ajamatta, aina ei PIDÄ
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää oppia nauttimaan niistä. Jos et nauti, älä tee. Siivoamista tietysti ei voi lopettaa ainakaan jos on lapsia. Mutta kulmakarvojen nyppiminen, hiusten värjäys jne ei ole pakollisia.
Jos kypsyttää laske standardeja. Alapää vähän sinne päin joskus ja jouluna. Kulmakarvat kannattaa nyppiä, mut ei sekään niin ja just ole ja kainalot ajella, koska vähentää hien hajua. Sääriä ei tarte enää ajaa ennen juhannusta. Ikkunat peset seuraavaksi keväällä 2016 ja imuroinninkin jätät väliin joka toinen viikko. Hiukset käyt laittamassa kampaajalla ja yrität nauttia siitä. Meikiksi bb, ripsari ja kulmakynä. Helpottaa kummasti. :D:D
Opettele olemaan tekemättä tuollaisia asioita. Ei itseään TARVITSE olla joka hetki puunaamassa. Itse käyn päivittäin suihkussa, joskus (n. kerran puolessa vuodessa) viitsin sheivata jalat, alapään silloin tällöin, en käytä meikkiä oikeastaan koskaan (eivät mene ihohuokosetkaan tukkoon!), siivoan kerran viikossa pari tuntia... Muun ajan vain nautin elämästäni ilman jatkuvia ulkonäkö- tai siisteyspaineita. Teen vain asioita joita haluan tehdä. Rentoudu hyvä ihminen! Kuka on määrännyt että nuo mainitsemasi asiat on PAKKO suorittaa?! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pysty lopettamaan, näen kaaosta ja rappiota kaikkialla, jos hetkeksikin löysään. Pahin on ehkä painonhallinta ja urheilu, niitäkin pitää kokoajan tehdä ettei kroppa rapistu. Asioita on liikaa ja en selviä niistä kaikista. T. Ap
[quote author="Vierailija" time="06.09.2014 klo 13:08"]
En pysty lopettamaan, näen kaaosta ja rappiota kaikkialla, jos hetkeksikin löysään. Pahin on ehkä painonhallinta ja urheilu, niitäkin pitää kokoajan tehdä ettei kroppa rapistu. Asioita on liikaa ja en selviä niistä kaikista. T. Ap
[/quote]
Sun ongelma on siis korvien välissä. Kannattaisi käydä juttelemassa psykologille. Oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
http://www.tehy.fi/tehy-lehti/2013/tehy-lehti-7-2013/pakko-tehda/
"Suorittamisesta tulee ahdistuksen hallintamekanismi: kun olen touhukas ja teen kaiken tiukan aikataulun mukaan, asiat tuntuvat olevan ainakin näennäisesti hallinnassa."
"Suorittaminen menee yli, kun tekemisestä puuttuu ilo. Onnellisimmillaan ihminen on eläessään omannäköistään elämää, kun ei laita itseään mihinkään muottiin."
Hei täällä on ihan sama meininki! Elämäni on pelkkää siivoamista. Sisällä, ulkona ja töissä. Olen töissä labrassa ja mielestäni sekin työ on loppujen lopuksi siivoamista. Tavaraa tulee (näytteitä) ne analysoidaan ja hävitetään. Tarkoitus siis siivota pöydät tyhjiksi... Tätäkö oikeasti loppu elämä? Tulisi edes 100000 voitto jostain niin palkkaisin loppuelämäkseni siivoojan käymään edes kerran viikossa. Koska perheessä on lapsia ja eläimiä imuroida pitää joka päivä ja luututa joka toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten te olette antaneet elämänne mennä tuollaiseksi? :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on omista (huonoista) valinnoista kiinni. Päätin jo nuorena että:
1. Hankin koulutuksen työhön josta pidän
2. Huolin ainoastaan miehen joka osallistuu esim. kotitöihin siinä kuin minäkin
3. En tee lapsia
4. Elän mukavaa ja stressitöntä elämää
Ikää on nyt 44 vuotta ja nuo kaikki olen saanut mitä olen halunnut.:)
Tyypillisen kontrollifriikin ihmisen ongelma, jollainen siis itse olen. Juuri samoja asioita pyörittelen väliin päässäni, tosin itselläni keskittyy enemmän kotitöihin ja muihin ulkoisiin juttuihin, kuin ulkonäkö- yms. asioihin. Kyseessä liene jonkinlainen kotiäitisyndrooma, että kaiken, omaa ulkonäköä myöten pitäisi olla koko ajajn kondiksessa. Siinä ei auta muu, kuin yrittää muuttaa asennettä, hellittää otetta ja oppia sietämään enemmän kaaosta, epäjärjestytstä ja epätäydellisyyttä. Itselläni on auttanut tietyt löyhät kaavat joita koitan noudattaa, esim imurointi kerran viikossa, tiskit ja keittiön siivous viimeistään illalla, ruuanlaittoa sen verran, että lapsille on aina lämmin ruoka tarjolla jne. Ei enempää eikä vähempää. Näin arki pyörii kohtuullisesti, ei synny kaaosta muttei myöskään tarvi koko aikaansa stressata tekemättömillä töillä. Ja illalla kun on kotityöt tehty ja kämppä järjestyksessä (ei tip top) niin hetkeksi aivot narikkaan ja lösähdys sohvalle. Tai jos on reipas olo niin vaikka lenkille. :)
Tuo on tavallaan elämää, mutta kyllä elämässä pitää olla muutakin, jotain mikä todella innostaa, saa mielen kihelmöimään. Mistä olet kiinnostunut, missä haluaisit kehittyä? Itse olen alkanut yhä enemmän tekemään juuri sitä, mikä tuntuu mukavalta. Ja kuten usein on todettu, ajan käyttäminen johonkin sellaiseen, joka hyödyttää jotain muuta, ihmistä, ympäristöä jne., tuo hienoja tuntemuksia olemisesta osana jotain suurempaa kokonaisuutta.