Jos ostaa asunnon yhdessä omien vanhempien kanssa
niin onko siinä jotain huonoja puolia? Siis että äitini sijoittaisi rahoja asuntoon, ja omistaisi siitä siis jonkun osan, ja minä loput. Mitä asioita voi jatkossa tulla vastaan?
Kommentit (9)
Edellisessä hyviä pointteja, lisäisin vielä nämä:
-Joskus joskus äitisi/ ei enää pärjää omillaan, tai joku sukulainen tarvtsee majoitusta ko. paikkakunnalta niin alkaako äitisi vaatia että hän saa tulla asuntoosi asumaan (mikä ei toki välttämättä haittaa sinua) tai että tottai kai jani-petteri saa kesätöidensä ajan asua sinun kodissasi.
-Jos on sisaruksia, niin miten he näkevät asian? Tiedän myös tapauksen jossa vanhemmat ostivat asunnon sairaalle lapselleen (joka pikkuhiljaa rapautti tätä) tarkoituksensa että saa siellä asua ns. loppuun saakka. Kun vanhemmat kuolivat, kaksi sisarusta vaati että tuo kyseinen asunto pitää myydä ja laittaa ns. jakoon siinä missä vanhempienkin talo, vaikka KAIKKI tiesivät että kyseessä oli vanhempien tahto antaa sen yhden asua asunnossa jotta loppuelämänsä olisi hieman helpompaa. Sisarukset olivat hyvissä töissä, kse oli vain sairaasta ahneudesta, se asunnossa asuvan työkyvyn oli sairaus vienyt nelikymppisenä, sitä aiemmin oli töissä.
Kiitos näistä, mikä on lakiosa äidin osuudesta asuntoon? Siis millä kaavalla se lasketaan???
Vielä kokemuksia lisää kiitos!!
Asiaa voi ehkä verrata siihen etät asuisin vanhempiesi kanssa? Vaikka fyysisesti olette eri asunnoissa, niin heillä saattaa olla mielipiteitä "kuinka tuollaisen tapetin laitoit" "eihän tuo telkkari tuolle seinälle sovi" ja muuta vastaavaa. Tai ehkä eroat miehestä josta he pitävät, tai alat seurustelemaan miehen kanssa josta he eivät pidä, miten tuossa tilanteessa tapahtuu.. Eivät halua että Matti muuttaa asunnosta pois vaan että sinä etsin uuden asunnon, tai kieltävät ettei Mikko saa muuttaa asumaan heidän omistamaan asuntoon...
Jos olet ainoa lapsi, eikä äidilläsi ole testamenttia, perit hänen koko omaisuutensa.
Jos sinulla on sisaruksia, eikä äidillänne ole testamenttia, peritte hänet tasan.
Jos äitisi on testamentannut omaisuutensa siskollesi Pirkolle tai kodittomien kissojen hoivasäätiölle, omaisuudesta puolet on silti ns. lakiosaa. Jos olet ainoa lapsi, niin kodittomien kissojen säätiö saa puolet omaisuudesta ja sinä lakiosasi, eli puolet. Jos taas siskosi Pirkko on testamentin edunsaaja, hän saa puolet omaisuudesta sekä lakiosansa, eli yhteensä 75% omaisuudesta. Tällöin sinä saat 25%.
Jos äitisi on testamentannut omaisuutensa kodittomille kissoille ja siskosi Pirkko on olemassa, niin kodittomat kissat saavat 50 % ja sinä ja Pirkko kumpikin 25%. Jos teillä on vielä Einari-velikin, kodittomat kissat saavat 50%, ja sinä, Pirkko ja Einari kukin 16,6666% (=50:3)
Jos on sisaruksia, viimeistään perinnönjaossa tulee ongelmia. Silloin ruvetaan myös vääntämään siitä, mitä kaikkea lasketaan ennakkoperinnöksi.
Jos ajateltaisiin, että äitisi auttaisi sinua saamaan lainaa ja pikkuhiljaa maksaisit äitisi ulos asunnostasi, siinä en näkisi mitään ongelmaa, ellei äitisi ehtisi kuolla kesken kaiken. Jos taas oletetaan, että äidilläsi on osuus asunnosta ja hän saa osaltaan päättää siihen liittyvistä asioista kuten asumisoikeudesta, myymisestä tms., niin sitten ongelmia voisi tulla, jos ette pääsisi yhteisymmärrykseen. Jos on sisaruksia, he voisivat kokea asunnon ennakkoperinnöksi.
Sitä että äiti tulee avaimilla asuntoon sisään kun sun hoito tulee suhun sisään.
Jos asunto myöhemmin myydään sinun siitä poismuuttaessasi ja asunnon arvo on noussut, niin äitisi joutuu maksamaan omasta (voitto-)osuudestaan isot verot jos/kun hän ei ole itse asunut asunnossa väh. 2 vuotta. Tosin voittoahan se on pienikin voitto.
Jos riitaannut äitisi kanssa, asunnosta voi tulla ongelmia.
Jos äitisi taloudellinen tilanne muuttuu niin että asunto on myytävä, sinulta menee koti.
Jos äitisi kuolee, sinä perit vähintään lakiosasi äitisi osuudesta asuntoon, mutta joudut maksamaan siitä perintöveron.