Kuntouttava työtoiminta

Käytännössä yksikään työnantaja ei ihan vaan hyvän hyvyyttään ota työmaalle ketään, vaan taustalla on AINA tarkoitus hyötyä työpanoksesta.

Väittäköön kukkahatut ja maailmaparantajat mitä haluaa, mutta näin se reaalimaailmassa etenee.

Kuntouttavan työtoiminnan sisältö

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa henkilön elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin.

Työ- ja toimintakyky sekä osaaminen määrittävät sisältöä

Kuntouttava työtoiminta on sovitettava henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla edistäisi hänen elämänhallintaansa ja toimintakykyään. Koska kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien toimintakyky voi vaihdella suuresti, on tärkeää, että kuntouttava työtoiminta räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan.

Osalle asiakkaista kuntouttava työtoiminta sisältää selkeitä, jopa vastuullisia työtehtäviä. Toisten osalta kuntouttavan työtoiminnan sisältö voi olla totuttautumista säännönmukaiseen päivärytmiin ja ohjattuun toimintaan.

Kuntouttava työtoiminta ei saa loukata asiakkaan uskonnollista tai muuta eettistä vakaumusta.

Kuntouttava työtoiminta suunnitellaan vaiheittaiseksi prosessiksi

Kuntouttava työtoiminta on mahdollista suunnitella vaiheittaisena prosessina, jolloin työtehtävien vaatimustaso vähitellen kasvaa.

Tässä käytännön suunnittelutyössä voidaan käyttää apuna kunnan omien tai palveluntuottajien kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien/yksilövalmentajien asiantuntemusta. Tällä tavoin tehdään mahdolliseksi toiminnan sisällön räätälöinti yksilökohtaisesti ja tavoitteellisesti.

Rajoitukset

Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas ei siis voi korvata kuntouttavan työtoiminnan toimipaikan työntekijää tai toimia hänen sijaisenaan.

Toimipaikka ei saa olla riippuvainen asiakkaiden työpanoksesta

Sijoitettaessa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita esimerkiksi alihankintatöihin tai kunnan toimipaikkoihin on aina mietittävä, ovatko työtehtävät sellaisia, että niillä mahdollisesti korvataan palkkasuhteista työtä. Yleissääntönä voidaan todeta, että tuotannollisen työn tai kunnan palvelun ollessa kyseessä ne eivät saa olla riippuvaisia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanoksesta.

Vaatimustaso huomioidaan työtehtävissä ja sijoittamisessa

Työtehtäviä valittaessa ja asiakasta sijoitettaessa erilaisiin työtehtäviin on huomioitava eri tehtävien vaatimukset.

Jos työtehtäviin vaaditaan hygieniapassi, on myös kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalla oltava sellainen. Työturvallisuus- ja/tai tulityökortti ovat vapaaehtoisia kortteja ja toimipiste itse määrittelee vaaditaanko kuntouttavan työtoiminnan asiakkailta sellainen.

Jos asiakas sijoitetaan kuntouttavassa työtoiminnassa työskentelemään kunnassa lasten ja nuorten kanssa, ei häneltä vaadita lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain  mukaista rikosrekisteriotetta. Kunnalla on kuitenkin tarvittaessa oikeus pyytää rikosrekisteri nähtäväkseen silloin, kun asiakas on intensiivisesti, pitkäkestoisesti ja kokonaisvaltaisesti lasten tai nuorten kanssa tekemisissä kuntouttavan työtoiminnan aikana.

Kuntouttavan työtoiminnan toiminta-aika

Kuntouttavan työtoiminnan vähimmäiskesto on neljä(4) tuntia ja enimmäiskesto kahdeksan (8) tuntia päivässä. Toimintaan sovelletaan työaikalain  yleissäännöstä säännöllisestä työajasta, jonka mukaan työtoimintaa voidaan järjestää enintään kahdeksan tuntia päivässä.

Päivittäiseen kestoon ei lasketa sitä aikaa, mikä asiakkailta kuluu kotinsa ja kuntouttavan työtoiminnan suorituspaikan väliseen matkustamiseen.

Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalla tulee olla samanlainen oikeus työtoimintapäivän aikaisiin lepotaukoihin kuin organisaatiossa vastaavaa työtä tekevillä työsuhteisilla henkilöillä.

Toimintaa järjestetään 1-5 päivänä viikossa enintään 40 tuntia

Kuntouttavaa työtoimintaa on järjestettävä vähintään yhtenä ja enintään viitenä päivänä viikossa. Viikossa kuntouttavan työtoiminnan tunteja saa olla enintään 40.

Kuntouttavan työtoiminnan päivittäinen ja viikoittainen kesto voi vaihdella kuntouttavan työtoiminnan jakson aikana. Vaihtelusta on sovittava selkeästi ja konkreettisesti aktivointisuunnitelmassa.

Kesto voidaan aktivointisuunnitelmassa porrastaa

Kuntouttavan työtoiminnan kesto voidaan porrastaa aktivointisuunnitelmassa siten, että alkuvaiheessa työtoiminnan päiviä on vähemmän ja muita tarvittavia palveluja enemmän. Asiakkaan valmiuksien parantuessa työtoiminnan päiviä voidaan lisätä.

Asiakkaan kanssa sovitut, toiminta-aikaa koskevat tiedot on kirjattava aktivointisuunnitelmaan. Kunnan on tiedotettava TE-toimistolle mahdollisista kuntouttavan työtoiminnan toiminta-ajan muutoksista valtion korvauksen hakemisen yhteydessä.

Humanistiset paskanjauhannat sikseen, tuossapa esimerkiksi Turun kaupungin Sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirja: http://www05.turku.fi/ah/sosterla/2013/0612006x/2927792.htm

Loppuyhteenvedossa se näkyy selvästi, että näillä toimenpiteillä, mm. kuntouttavalla työtoiminnalla, on aivan selvä fiskaalinenkin tarkoitus:

"Yhteenvetona voidaan lopuksi todeta, että edellä kuvatuilla toimenpiteillä yritetään kaikin keinoin katkaista työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusnousua kuluvana vuonna ja tuleviakin vuosia silmällä pitäen. Edellä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi tarvitaan kaupunkitasoisia toimenpiteitä muun muassa työllisyysnäkökulman terävöitymiseksi kaupunkistrategiassa, uusien työpaikkojen luomisessa sekä kaupunkikonsernin toimijoiden keskinäisen työnjaon sopimisessa pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa ja pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvien lieveilmiöiden vaikutusten minimoimiseksi."