Sinä, joka seurustelit varatun miehen kanssa, miten kestit

Me ei seurusteltu, kunhan tapailtiin mahdollisuuksien mukaan useamman vuoden ajan. Eikä mua mitenkään ikinä ahdistanut ajatus, että mies harrastaa seksiä vaimonsa kanssa, aika tavallista puuhaa.

ällötti ajatus ihan älyttömästi...vaikka ainakin mulle on sanottu(mies sekä vaimo),että seksiä ollut tosi vähän.

1 v ja 5 kk oltu yhdessä ja muutama kk sitten muutti mies pois kotoaan ...

ei mikään helpoin mahdollinen reitti...

Mitä kestämistä siinä on? Olisi harvinaisen tekopyhää odottaa miehen rakastelevan vain minun kanssa, kun hän on naimisissa vaimonsa kanssa. En ole muutenkaan mustasukkaista tyyppiä. Seksi on kivaa, eivätkä värkit panemalla kulu. Miehen seksi muiden kanssa ei ole minun tarpeistani pois.

Ei sitä pidä ajatella. 

oon miettiny samaa. Kuin paljon tää kakkos nainen rakastaa miestä kun kestää ajatuksen, että mies on kaikista rakkain ja tärkein jollekin toiselle ja kuinka sinisilmäinen pitää olla, että pystyy luottamaan täysin. Monet miehet eivät edes eroa vaimoistaan

En ajatellut sitä, sillä en kokenut että naimisissa oleva mies voi seurustella. Treffailimme ja harrastimme seksiä. Tätä kesti 5 kuukautta + 6kk ennen kuin avioero oli virallista. Ankeaa aikaa oli. Nyt kuitenkin kaikki onnellisesti.

Mitä kestämistä siinä on? En koskaan ajatellut asiaa, hölmöähän se olisi. Ajatteletko sinä ap yleensäkin ihmisiä harrastamasta seksiä jonkun kanssa??

Mies otti eron kolmen vuoden jälkeen.

No ei mun mielestä seurustelusta voi puhua tossa tilanteessa mutta mulla itsellä oli siihen aikaan (kun mieheni oli vanhassa suhteessaan siis) paljon merkityksetöntä seksiä, ns. yhden illan juttuja. Tavallaan mitätöin seksin/läheisyyden merkitystä itselleni ja luulen että se oli mulle osittain myös keino kestää miehen "toinen elämä". En kai kokenut olevani niin haavoittuvassa asemassa kun mies ei myöskään ollut mulle ainoa. Vähän niin kuin tasapeli. No jossain vaiheessa sitten kyllä lopetin irtosuhteet koska en saanut niistä enää mitään muuta kuin pahaa mieltä, ja ei siinä mennyt sitten kuin parisen kuukautta kun mieskin erosi silloisesta tyttöystävästään. Oli meillä ollutkin siinä vaiheessa jo muutaman vuoden ajan salasuhde.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 18:01"]

oon miettiny samaa. Kuin paljon tää kakkos nainen rakastaa miestä kun kestää ajatuksen, että mies on kaikista rakkain ja tärkein jollekin toiselle ja kuinka sinisilmäinen pitää olla, että pystyy luottamaan täysin. Monet miehet eivät edes eroa vaimoistaan

[/quote]

Enemmän kuin mitään muuta. Käytännössä jopa enemmän kuin itseään. Ja silloin haluaa että se toinen on onnellinen. Kyllä siinä joutuu kamppailemaan itsekunnioituksensa kanssa aika ajoin.

Me oltiin molemmat varattuja. Minä erosin, mutta mies ei. Kusetti mua yhteensä 6 v.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 18:01"]

oon miettiny samaa. Kuin paljon tää kakkos nainen rakastaa miestä kun kestää ajatuksen, että mies on kaikista rakkain ja tärkein jollekin toiselle ja kuinka sinisilmäinen pitää olla, että pystyy luottamaan täysin. Monet miehet eivät edes eroa vaimoistaan

[/quote]

Miks pitäis olettaa että se mies on sille ykkösnaiselle oikeasti kaikkein rakkain ja tärkein? Tiedän paljon parisuhteita joissa tilanne ei ole se. Sitten taas jos ykkösnainen olisi miehelle oikeasti kaikkein rakkain ja tärkein, mies varmaan kohtelisi tätä hyvin eikä pettäisi.