MITEN HANKIN ELÄMÄN? ov.
Moi!
Mä oon se joka on helvetin masentunut siitä kaverin menettämisestä ja muutenkin.. Kaikki vaan sanoo, että aikuisenakin on mahdollista saada ystäviä... Aloin ajattelemaan, että tahtoisin tosiaan sen kuuluisan oman elämän! Pysyvämmän uuden asuinpaikan, kaveripiirin, tuttuja, harrastuksia ja elämän! En tahtoisi olla aina surullinen.
Mietin, että mitäpä jos muuttaisimme ensi vuoden aikana Helsinkiin tai pääkaupunkiseudulle miehen kanssa. Olemme kuitenkin vasta 25 ja 28v. Kummallakin ammatit. Jos myisimme asunnon, hakisimme pk-seudulta töitä.. Nykyinen asuinpaikkamme väliaikainen ja paljon reissaamista. Siellä pk-seudulla olisi pari kivaa sukulaistamme, meille kivoja työpaikkoja, varmasti menoa ja meininkiä? Lisää ajatuksia tästä...
Kommentit (11)
Niin muuttakaa toki!
Tollanen tuo piristystä elämään...
Toisaalta sitten taas uudessa kaupungissa joutuu etsimään tyyliin koko kaveripiirin uudestaan, mutta jos on itse aktiivinen, niin tuskin siitäkään ongelmaa tulee... :) Töissähän ihmisiä tapaa, samoin kuin harrastuksissa.
Juttele miehesi kanssa ja pohtikaa miltä tuntuu... :)
Mutta jos sinulla ei ole lapsia niin sitten se varmaan onnistuu, harrastusten tms. kautta.
Lapsellisen todella paljon helpompi tutustua toisiin lapsellisiin... kuin siis lapsettoman toiseen lapsettomaan :)
Mutta mikä ettei kumpikin voisi löytää uusia kavereita.
Töistä voi saada ystäviä, tai harrastusten parista. Mutta älä ala liian iilimadoksi ja ripustaudu liikaa, se ahdistaa.
Onhan sulla sentään mies, et ihan yksin ole :)
siis sellaisia joita tapaan puistoissa tai kerhoissa lasten kanssa. Mutta tapaamiset ei ole ennalta sovittuja ja kaikki pyörii lasten ympärillä.
t. 5
Täällä on enemmän ihmisiä mutta enemmän yksinäisyyttä.
Hakeudu oman paikkakuntasi kerhoihin, toimintaan mukaan.
Täällä on hauskaa ja tapaa kyllä uusia ihmisiä :)