Lue keskustelun säännöt.
Luteiden saastuttamia tavaroita oli tarjolla kierrättäjille
16.11.2013 |
Fleminginkadulla Helsingissä tyhjennettiin keskiviikkona aamupäivällä asunto, jossa on ollut lutikoita. Asunnon tavarat kipattiin talon eteen tuodulle jätelavalle. Myrkytetyt ja muovilla suojatut tavarat olivat lavalla pari tuntia vartioimatta, eikä niissä ollut varoitusta lutikoista.
Hyväkuntoisen näköiset huonekalut ja vaatteet houkuttelivat paikalle kierrätyksestä innostuneita ihmisiä, kertoi asiasta huolestunut talon asukas.
– Katsoin sitten parhaaksi jäädä siihen paikalle varoittamaan itse ihmisiä. Seisoin lavan vieressä parin tunnin ajan, ja sinä aikana monta ihmistä olisi halunnut ottaa lavalta tavaroita. Eräs ulkomaalaistaustainen mies pyysi minua kertomaan englanniksi, mitä lutikka tarkoittaa. Kun kerroin sen hänelle, hän perääntyi ja lähti inhon ilme kasvoillaan pois, asukas kertoo.
Asunnon tyhjentämisestä vastanneen Lassila-Tikanojan viestintäpäällikön Hanne Mäkelän mukaan yhtiön työntekijöiden olisi pitänyt jäädä paikalle siihen saakka, kunnes lava olisi viety pois. Tyhjentämisen suorittaneet työntekijät olivat lähtiessään luulleet, että lava haetaan pois pikapuoliin.
– En osaa sanoa, miksei sitä ole noudettu niin nopeasti kun on kuviteltu, Mäkelä sanoo.
Mäkelän mukaan jätelavan olisi lisäksi pitänyt olla kannellinen.
– Toivoisin, että ihmiset ymmärtäisivät, että kun tavarat on suojattu teipillä ja muovilla, niin niihin ei pidä koskea. Jätelavalla oleva tavara on jätettä, Mäkelä sanoo.
Kuusikerroksinen talo on Y-säätiön vuokratalo, jossa on painittu ludeongelmien kanssa useita kuukausia. Kuinka monessa asunnossa lutikoita on tavattu, sitä asumispalvelupäällikkö Maria Degerman ei osaa sanoa. Parhaimmillaan koko talo on myrkytetty viisi kertaa peräkkäin.
– Jos myrkytettäisiin vain yksi asunto, niin ne voivat mennä naapuriasuntoon, Degerman sanoo.
Myrkyttämisen lisäksi asukkaille on tuotu talon alakertaan pakastin, johon on voinut viedä esimerkiksi vaatteita. Nyt myös tuholaistorjuntaa suorittanut yhtiö on vaihdettu. Degermanin mukaan asukkaita on valistettu tuholaisten torjunnasta kiertämällä asunnoissa.
– Tämä on erittäin harmillista sekä asukkaille että meille, Degerman sanoo.
Metrolle ongelmasta kertonut asukas on kärsinyt lutikoista itsekin.
– Omassakin asunnossani niitä on ollut. Huomasin asian, kun kahdesta kissastani nuorempi alkoi jahdata jotain pieniä ötököitä lattioilla. Tajusin, että se saalisti luteita. Olen luopunut melkein kaikesta irtaimistostani luteiden takia. Olen nukkunut jo kuukausia lattialla patjalla.
Asukas uskoo, että koko talo kärsii luteista, vaikka osa naapureista on sanonut, ettei ole havainnut niitä huoneistossaan. Hän on huolissaan siitä, etteivät talon mahdolliset uudet asukkaat tiedä luteista ja levittävät niitä eteenpäin tahattomasti.
– Luteista pitäisi puhua paljon enemmän ja avoimemmin. Niiden leviämistä ei voi estää, jos asioista ei kerrota.
Lutikoista eli luteista johtuneet yhteydenotot ovat lisääntyneet Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa vuosina 2010-2013 verrattuna viiteen aikaisempaan vuoteen. Lutikat elävät esimerkiksi vaatteissa sekä ihmisten ja eläinten iholla. Jos asukas havaitsee asunnossa luteita, hänen tulisi ottaa välittömästi yhteyttä talon isännöitsijään myrkytyksen tilaamiseksi, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta muistutetaan.
Kommentit (3)
Lude on yhä useamman suomalaisen riesa. Suomalaiset kantavat luteita asuntoonsa useimmiten ulkomailta. Luteita siirtyy asunnosta toiseen myös käytettyjen huonekalujen ja vaatteiden mukana.
– On olemassa sukupolvi, joka ei ole koskaan nähnyt lutikoita. Heillä ehkä myös kestää kauemmin tajuta, mitä ne ovat, jos niitä tulee asuntoon, tuholaistorjuntafirma Rentokilin tekninen päällikkö Jouni Siltala epäilee.
– Noin kuusi vuotta sitten meillä oli vain muutama keikka vuodessa, nyt niitä on satoja, Siltala kertoo.
Espoonkruunussa asuva Tom Gostowski sai omakohtaisen kokemuksen luteista, kun niitä ilmaantui yllättäen hänen asuntoonsa.
– Ihmettelin, että mistä ihmeestä lakanoihin tulee mustia viivoja, kertoo Gostowski.
Sitten hän huomasi, että myös katonrajassa oli mustia pisteitä.
– Luulin niitä ensin pieniksi banaanikärpäsiksi.
Kun Gostowski tajusi, mistä on kyse, hän soitti välittömästi huoltoyhtiöön ja isännöitsijälle.
– Isännöitsijän asenne oli törkeä, hän alkoi huutaa minulle, että kävisit suihkussa ja siivoaisit. Loukkaannuin, koska täällä on siistiä ja käyn itse suihkussa usein.
Gostowski ei ollut käynyt matkoilla, joten luteet eivät tulleet ulkomailta.
– Epäilen että luteet ovat voineet tulla kierrätyskeskuksesta ostamani sohvan mukana. Niitä oli ilmastointihormin ympärillä katonrajassa, joten ne ovat voineet tulla myös sieltä.
Isännöitsijä käski hävittää kaikki huonekalut ja lupasi tilata tavaroille lavan.
– Olin todella hämmästynyt, ei kai kukaan heitä kaikkia tavaroitaan pois, ihmettelee Gostowski.
Gostowski vei ulos sohvansa, sänkynsä ja kaappinsa. Hän nukkuu nyt lattialla, sillä uutta sänkyä ei kannata hankkia ennen kuin kaikki myrkytykset on tehty. Asunto on nyt myrkytetty kaksi kertaa ja ainakin kolmas kerta on tulossa. Ikävintä asiassa on se, että kukaan ei korvaa pilalle menneitä tavaroita.
Isännöitsijän lupaamaa lavaa ei ole näkynyt, vaikka soitosta on jo kaksi viikkoa. Osa tavaroista on kannettu jonkun muun kotiin.
– Laitoimme tavaroihin varoituslapun luteista, mutta rankkasade vei sen, ja nyt joku muu kärsii pian samasta ongelmasta.
Gostowskin mukaan taloyhtiön ilmoitustaululle ei ole laitettu ilmoitusta siitä, että talosta on löytynyt luteita.
Espoonkruunun kiinteistöjohtaja Jaakko Kammosen mukaan yhteistyöyritys lähettää talon asukkaille tiedotteen, jossa he kehottavat tarkkailemaan asuntoa.
Espoonkruunun hallinnollinen isännöintiharjoittelija Maarit Lindström ei voi kommentoida yksittäistapauksia, mutta sanoo, että yleisesti heillä ei kukaan huuda asukkaille.
– Joskus ihmiset saattavat olla paniikissa, kun saavat tietää, että heillä on luteita, eikä mikään tieto mene läpi, jos ihminen on hysteerinen.
Lavan järjestää paikalle joko isännöitsijä tai tuholaisfirma.
– Joskus asiakas saattaa kieltäytyä lavasta, ja sille emme voi mitään, sanoo Lindström.
Hän tähdentää, että nopea toiminta on ensiarvoisen tärkeää.
– Asiaa ei pidä hävetä, vaan isännöitsijälle pitää mahdollisimman nopeasti ilmoittaa tuholaisista.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/120494-luteet-lisaantyneet-kodeissa-rajahdysmaisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SYÖPÄLÄISET JA MUUT VERENIMIJÄT,
LUTEET (Heteroptera)
Lutikat (Cimicidae), Bed bugs
Lutikka l. lude (Cimex lectularius), Bedbug ,Vägglus
Aikuinen: Lude, n. 5 mm pitkä, vaalea, tummanruskea tai aterian jälkeen tummanpunainen, siivetön, pahanhajuinen. Imevät suuosat.
Toukka: Aikuisen kaltainen, pienempi. Luovat nahkansa 5 kertaa ja joka vaiheessa niiden on saatava veriateria.
Esiintyminen: Alkuaan lepakon loinen, joka levisi Pohjoismaihin 1800-luvun alussa, jolloin asunnot olivat riittävän lämpimiä luteille. Hygienian parannuttua lutikat ovat katoamassa, mutta lisäystä tulee turistien mukana ulkomailta. Luteiden esiintymisen voi huomata tummista ulosteläikistä. Naaras munii 4-5 munaa päivässä, kaikkiaan n. 200 kpl esim. seinäpapereiden halkeamiin, huonekaluihin, vuoteisiin. Aikuinen lude voi imeä 10 minuutissa jopa 7 kertaa oman painonsa verta. Viileässä lutikka voi sietää paastoa jopa 8 kuukautta. Alle -15 oC lämpötiloja luteet sietävät vain muutaman tunnin. Ludehavaintoja on 2000-luvulla tullut mm. muutamilta kesämökeiltä, joissa luteet ne ilmeisesti talvehtivat lepakon pesissä. Mahdollisesti mökeissä pidettävä peruslämpö ja läpenevät talvet eivät tapa luteita kuten aiemmin täysin kylmillään olevissa kesäasunnoissa tapahtui. Myös kerrostalohavaintoja on tehty. Lähteenä voi olla ulkomailta matkatavaroiden kulkeutunut populaatio (Laine ym. 2008). Luteiden torjunta-aineresistensin kehittymisen seurauksena, luteista on tullut 2010-luvun alussa säännöllinen vaiva suurkaupungeissa. Suomessakin luteiden yleistymisen ihmisasumuksissa on johtanut jopa kerrostalokohtaisiin torjuntatoimiin.
Haitat: Imentäjäljet ovat kutisevia näppylöitä, rakkuloita tai laajempia punaisia läiskiä riippuen henkilön herkkyydestä imennälle. Lutikat imemässä yöllä ja oireita ei aina osata yhdistää näihin piilotteleviin hyönteisiin ennen kuin asunnosta löydetään esim. kuollut lutikka. Suomessa lutikat eivät toimi tautienlevittäjänä.
Torjunta: Huolellisen hygienian avulla lutikoista yleensä päästään eroon, mutta esim. matkatavaroiden mukana kulkeutuneista lutikoista voi kehittyä uusi kanta. Luteiden piilopaikat käsitellään insektisideillä, mutta munien tuhoamiseksi vaaditaan lämpökäsittely yli 50 oC lämpötilassa. Torjunta on kuitenkin parasta antaa ammattilaisten hoidettavaksi, jotta mahdolliset piilopaikat tulevat kunnolla käsitellyiksi ja torjunta voidaan hoitaa tehokailla torjunta-aineilla.
Lude eli lutikka
Lude on noin 8 mm pitkä, leveä ja litteä ja pahanhajuinen hyönteinen. Se on tavallisesti ruskea, mutta kauan ravinnotta olleet yksilöt ovat vaaleampia.
Lude ei elä ihmisessä loisena, mutta lude ja sen toukkavaiheet imevät ihmisestä verta yöllä. Jotkut saattavat saada imemäkohtaan kutinaa, kirvelyä, turvotusta ja paukamia.
Lude oleskelee päivisin vuoteissa, tapetin halkeamissa, taulujen ja ryijyjen takana, listojen raoissa ja muissa sopivissa piilopaikoissa. Sen huomaa parhaiten tummista ulosteläikistä olinpaikkojen lähistöllä