Lue keskustelun säännöt.
Moku-suhteessa eläviä? En tajunnut kuinka rankkaa tämä onkaan?
21.09.2013 |
Mieheni puhuu ja ymmärtää hyvin suomea, asunut jo 7 vuotta täällä. Ollaan naimisissa ja yksi lapsi. Mies on asunut ennen yhteenmuuttoamme yksin parisen vuotta joten on itse joutunut hoitamaan raha-asiansa yms. itsenäisesti.
Nyt muutaman vuoden yhdessäasumisen jälkeen huomaan olevani yksin vastuussa kaikesta taloudenpidosta, raha-asioista, jos pitää hoitaa jotain asioita pankissa, Kelassa, liiton asioissa, you name it, niin yksin saan soitella ja täytellä paperit, miehen puolesta. Jossain vaiheessa miehen kaveritkin (maahanmuuttajia hekin siis) kantoivat papereitansa mulle tulkattavaksi / täytettäväksi, kunnes lopulta opin sanomaan EI.
Rahat meillä on miehen kanssa yhteiset eli siitä se ei ole kiinni, vastuu on vaan tuntuu kamalan suurelta, tuntuu kuin mulla olisi kaksi lasta. :( Miehelle olen puhunut asiasta, hän taas kärsii suunnattomasti pitkittyneestä työttömyydestään, kun kaikkia ennakkoluuloja vastaan hän kovasti etsii töitä mutta ei pääse edes haastatteluun asti. Tyhjänpäiväisiin koulutuksiin ja harjoitteluihin yksi ylimääräinen käsipari otetaan toki, mutta niistä ei itselle jää mitään käteen.
Ja mielelläni mä noi raha-asiatkin hoidan niin pysyy langat yksissä käsissä ja oon kartalla mitkä laskut on maksettu, mutta se vastuu ja se että jos jotain yllättävää (suurta) tapahtuu, kuinka me pärjätään?! Pieni puskurirahasto meillä jo onkin, mutta ei niin suuri että voisin helposti hengittää.
Eikä kyse siis vielä kerran, olen rahasta, vaan siitä tunteesta että yksin kannattelee meidän perhettä vaikka tässä kaksi aikuista onkin. Tuntuu että tuttavilla ja kavereilla, joissa perheessä siis kaksi suomalaista aikuista ihmistä, ei tälläisiä huolia ole. Tuntuu siis että mulla ei ole tukipilaria johon huonolla hetkellä voin turvautua? Mitä jos menetän tämän taakan alla mielenterveyteni (siihen ollaan siis hyvää vauhtia menossa jo!!), mitä sitten meidän asioille tapahtuu? Elämälle, lapselle?
Onko nämä ihan hulluja hullun ajatuksia vai mistä moinen? Kohtalotovereita? Vai olenko vain hölmö?
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on sama tilanne ihan suomalaisen miehen kanssa, on ollut jo monta vuotta. Meillä on vielä niin, että mies keksi perustaa yrityksen, joten mitään liiton rahoja ei tule, ainoastaan tuloja satunnaisista keikoista (jotka minä laskutan). Siirrän sitten miehen tilille rahaa omalta tililtäni, jos näyttää että hänen rahansa eivät riitä, näin on joka kuukausi. Sama juttu, että ei se raha sinänsä ole tärkeä, mutta se vastuun määrä. Äh, ei pitäisi edes kirjoittaa - alkaa niin ottaa päähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tuollaista se meilläkin oli, minun huolekseni jäi kaikkien käytännön asioiden hoitaminen. 18 vuotta jaksoin kaiken kaikkiaan suhdetta, lapsen synnyttyä minulle kaatui sitten kaikki lapseenkin liittyvät asiat. Sen jälkeen jaksoin vielä 6 vuotta, kunnes totesin että elämä on minulle helpompaa yksinhuoltajana.
Ex-mies jäi asumaan Suomeen, ei osannyt 18 vuoden jälkeen edes kieltä kunnolla. Kaverit ja kaverien vaimot auttoivat häntä aika pitkään kaikkien paperiasioiden hoidossa, nykyisin hänellä taitaa olla tyttöystävä niissä auttamassa.
kaikenlaisten aivovammasten kanssa meette yhteen ja lapsiakin teette
oma vika. Älä valita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10, kuulostaa tutulta tuo että kaikki lapseenkin liittyvät asiat kaatuu mun niskaan... aina ihan vaippojen ostosta niiden vaihtoon. :( Hitto, kissa pöydälle sit varmaan kunnolla ja jos ei se auta niin ehkä jopa ulkopuolista apua.. :(( Kiitos sulle myös 9, ei tää välttämättä mikään pelkän moku-suhteen kompastuskivi ole! ap
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 21:26"]
Ex-mies jäi asumaan Suomeen, ei osannyt 18 vuoden jälkeen edes kieltä kunnolla.
[/quote]
En käsitä miten tämä on mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se, että täytät lomakkeet, vaikuttaa vastuuseen? Täytän minäkin veroilmoitukset ym. suomalaisen mieheni puolesta, mutta kyllä hän raha-asioistaan täyden vastuun ottaa. Olet ap nyt sairastunut vahvuuteen. Anna vastuu takaisin miehellesi ja anna hänen tarvittaessa oppia yrityksen ja erehdyksen kautta.
Miksi vastuu siitä, mitä tehdään, jos jotakin sattuu, olisi yksin sinulla? Eikö teillä ole yhteistä kieltä, jolla kommunikoida? Vastuu kannetaan yhteisellä päätöksenteolla.
Luuletko itse että koska miehesi ei ole yhtä hyvä täyttämään lomaketta, hän on myös tyhmempi?
No vähän kuulostaa tutulta, mutta en ole kokenut asiaa raskaaksi. Ehkä minun mies ei sitten niin paljon minun harteille asioita laita...tai voi olla omasta luonteestakin kiinni, olen aina tykännyt olla perillä asioista itse. Mutta kyllä meilläkin menee niin, että minä selvitän asioita ja esim. luen pankkipaperien lakitekstit, neuvottelen vakuutukset, selvittelen asioita esim. talonrakennuksen suhteen jne. Moniosaajaksi on kyllä tullut monissa miehisissäkin asioissa...ainoa asia, jota en ole edes yrittänyt ymmärtää on autonkorjaus. Mies on asunut Suomessa 15 vuotta ja puhuu kyllä erittäin hyvää suomea ja on ollut valmistumisestaan saakka töissä (opiskeli Suomessa suomenkielellä), mutta silti on paljon sanoja jotka ovat hänelle vieraita ja tottakai esim. suomenkielinen lakiteksti on raskasta luettavaa, vaikka kuinka puhuisi hyvin kieltä... On se silti vieras kieli, toisin kuin minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä maalainen se mies nyt siis oikein on? Miten tapasitte ja päädyitte yhteen?
Niin ja lisään vielä kun luin tekstisi uudelleen, että kyllä meillä siitä huolimatta, että minä näennäisesti hoidan asiat, otetaan yhdessä vastuu kaikesta. Minä luen ja selvitän, mutta sitten selitän asian miehelle vähän helpommin sanankääntein ja yhdessä mietitään ratkaisu ja tehdään päätökset. En suostuisi kyllä siihen, että mies olisi joku vapaamatkustaja meidän elämässä, joka saisi vain röhnöttää sohvalla ja luottaa siihen, että elämä kantaa kun eukko hoitaa. Ei se niin saa mennä. Vastuu on jaettava - sinä voit hoitaa suomenkielellä hoidettavat hankalat asiat, kun se on kerran sinulle helpompaa ja miehen täytyy sitten ottaa vetovastuu jostain muusta asiasta.
Yleensä naiset hoitaa tälläset asiat, koska nehän sitä rahaa käyttää, eikö? Ei se kansalaisuus mitään muuta. Ja sitäpaitsi kaikki lomakkeet on enemmän taivähemmän hankalia, ni se täyttää joka paremmin osaa. En ymmärrä mitä ap täs ny oikeesti meuhkaa.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 21:39"]
Miten se, että täytät lomakkeet, vaikuttaa vastuuseen? Täytän minäkin veroilmoitukset ym. suomalaisen mieheni puolesta, mutta kyllä hän raha-asioistaan täyden vastuun ottaa. Olet ap nyt sairastunut vahvuuteen. Anna vastuu takaisin miehellesi ja anna hänen tarvittaessa oppia yrityksen ja erehdyksen kautta.
Miksi vastuu siitä, mitä tehdään, jos jotakin sattuu, olisi yksin sinulla? Eikö teillä ole yhteistä kieltä, jolla kommunikoida? Vastuu kannetaan yhteisellä päätöksenteolla.
Luuletko itse että koska miehesi ei ole yhtä hyvä täyttämään lomaketta, hän on myös tyhmempi?
[/quote]
No kirjoitan tähän joitakin esimerkkejä:
Muutettiin vastikään, kaikki sähkösopimukset, osoitteenmuutokset, nimenvaihdot oviin, isännöitsijäilmoitus, kaikki muuttoon liittyvät asiat hoidin minä. Koska minä sen nopsemmin teen kun on yhteinen kieli. Minä soitan ja varaan ajan lääkäriin, minä soitan ja kyselen saunavuoroista, nää saattaa kuulostaa pikkuasioilta, mutta mieskään ei ymmärrä että kun mulla on sata asiaa päässä ja sitten hän sanoo että voisitko vilaista näitä "AhmedMuhamedin" papereita kun ei oikein ymmärretä näitä. No tätä jälkimmäistä en onneksi enää tee... Se ois niin ihanaa että olisi tasavertainen kumppani siinä vieressä joka pystyis huoletta ottaa sen puhelimen käteensä ja soittaa lääkäriin ajan pojallemme. Ja toki voikin mutta sitten tulee väärinymmäryksiä ajasta tai paikasta tai syystä miksi poika edes tarvitsee lääkäriä.
ap
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 21:52"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 21:39"]
Miten se, että täytät lomakkeet, vaikuttaa vastuuseen? Täytän minäkin veroilmoitukset ym. suomalaisen mieheni puolesta, mutta kyllä hän raha-asioistaan täyden vastuun ottaa. Olet ap nyt sairastunut vahvuuteen. Anna vastuu takaisin miehellesi ja anna hänen tarvittaessa oppia yrityksen ja erehdyksen kautta.
Miksi vastuu siitä, mitä tehdään, jos jotakin sattuu, olisi yksin sinulla? Eikö teillä ole yhteistä kieltä, jolla kommunikoida? Vastuu kannetaan yhteisellä päätöksenteolla.
Luuletko itse että koska miehesi ei ole yhtä hyvä täyttämään lomaketta, hän on myös tyhmempi?
[/quote]
No kirjoitan tähän joitakin esimerkkejä:
Muutettiin vastikään, kaikki sähkösopimukset, osoitteenmuutokset, nimenvaihdot oviin, isännöitsijäilmoitus, kaikki muuttoon liittyvät asiat hoidin minä. Koska minä sen nopsemmin teen kun on yhteinen kieli. Minä soitan ja varaan ajan lääkäriin, minä soitan ja kyselen saunavuoroista, nää saattaa kuulostaa pikkuasioilta, mutta mieskään ei ymmärrä että kun mulla on sata asiaa päässä ja sitten hän sanoo että voisitko vilaista näitä "AhmedMuhamedin" papereita kun ei oikein ymmärretä näitä. No tätä jälkimmäistä en onneksi enää tee... Se ois niin ihanaa että olisi tasavertainen kumppani siinä vieressä joka pystyis huoletta ottaa sen puhelimen käteensä ja soittaa lääkäriin ajan pojallemme. Ja toki voikin mutta sitten tulee väärinymmäryksiä ajasta tai paikasta tai syystä miksi poika edes tarvitsee lääkäriä.
ap
[/quote]
No anteeksi vain, mutta minusta nuo oikeasti kuulostavat hyvin pieniltä ongelmilta. Kuten moni on jo tässä sanonut, nuo asiat hoitaa monet äidit ihan suomalaisessakin parisuhteessa. Ei se nyt ihan äärettömän raskasta pitäisi olla. Eikö miehesi tee jotain muuta sitten? Onko siinä se perimmäinen ongelma, että hän on laiska tekemään yhtään mitään vai? Koska muuten en oikein ymmärrä. Varsinkin kun nykyään suurin osa asioista hoituu netin kautta mihin vuorokauden aikaan tahansa... Lisäksi aika myöhään heräät murehtimaan "tasa-arvoista parisuhdetta" kun teillä on jo lapsikin kuvioissa. Minulle ainakin oli itsestäänselvyys ihan alusta saakka kun mieheni tänne omaan kotimaahani "raahasin", että joudun hänen puolestaan monia asioista hoitamaan. Minusta se on ihan luonnollinen asia ja osa tätä elämää, jonka itselleni valitsin. Hän puolestaan hoitaa sitten monia asioista minun puolestani kun olemme hänen kotimaassaan. Siellä tosin vain lomailemme.
Meillä sama tilanne. Tosi paljon joudun miehen puolesta soittelemaan ja muutenkin asioita hoitamaan. Aargh, että se lomakkeiden täyttäminen on rasittavaa! Kun ei riitä että omansa hoitaa, pitää vielä kääntää miehelle sen paperit ja täyttää ne ym. Onneksi miehellä on nykyään Suomen kansalaisuus, niin ei tarvii enää niiden oleskelulupahakemusten kanssa tuhrata.
Ja yksin olen pitkään hoitanut kaikki kotityöt ja hoitanut lapsen.
Ja kuinkas sitten kävikään? Sairastuin vaikeaan masennukseen. Tosi huonoon kuntoon piti mennä, ennen kuin mies tajusi, että tarttis vissiin tehdä jotain.
Nyt olen toipunut hyvin, mutta odotan toista lasta, eikä tämä raskaus suju nyt ihan suunnitellusti: minut määrättiin vuodelepoon supistusten ja ennenaikaisen synnytyksen riskin vuoksi. Saan nousta vain vessaan ja suihkuun. Ja NYT mies on todella ryhdistäytynyt:) Vuosien treenailun jälkeen nyt tuntuu, että tässä perheessä on kaksi aikuista. :)
Minkämaalainen miehesi on?