yliopisto-opinnot Suomi versus muu Eurooppa

Yleensä bachelor (kandi) kestää 3 vuotta ja master (maisteri) 2 vuotta eli 5 vuoden opiskeluaika taitaa ainakin Euroopassa olla aika vakio alasta riippumatta.

Riippuu alasta. Arkkitehti 7 v, joista 2 harjoittelua Englannissa, tosin en tiedä vaihteleeko koulusta riippuen. 

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 00:23"]

kertokaa Suomessa oikiksessa opiskelevat kuinka monta vuotta teillä menee keskimäärin opiskeluun? Tuossa Espanja keskustelussa kun joku sanoi että Suomessa ainoastaan peruskoulu on laadukas tai jotain sinne päin..

Siksi kyselen, koska olen kuullut, että esim. Englannissa lakia opiskelevat valmistuvat 3,5 vuodessa ja tästä on noin 9kk harjoittelua. Ja ekana vuonna opiskelua on vain ma-ke ja loppuviikko vapaata. Ja jos Suomessa käy muutaman tentin on tutkinto pätevä myös Suomessa. (Tämän kertoi lakia enkkuihin opiskelemaan lähtevä tuore yo.)
Eräs tuttu lähti opiskelijavaihtoon yliopistosta, luki biologiaa. Sanoi että kohdemaassa (UK) opiskelu vastasi Suomen lukion vastaava.

Kertokaa te, ulkomailla opiskelleet onko tosiaan näin? Sen tiedän, että esim. fysioterapeutit valmistuvat UK:ssa yliopistosta (vastaa varmaan meidän AMK-tutkintoa).

Onko muuallakin Euroopassa tuo sama tilanne? Eli siis että yliopistosta valmitutaan noin neljässä vuodessa?

[/quote] Miten lakitutkinto voisi olla pateva Suomessa vain vahaisella lisaopiskelulla kun systeemit ovat aivan erilaiset? Sama kuin USAsta tulisi jonkun kuolemantuomio-osavaltion lakimies jakelemaan tuomioita Suomeen. Ei toimi!

Eron tekee se, että Suomessa perustutkinto on perinteisesti ollut ylempi korkeakoulututkinto eli maisterintutkinto. (Master-degree, esimerkiksi humanistisilla aloilla Master of Arts). Keski-Euroopassa taas perustutkinto on jo alempi korkeakoulututkinto, brittiläisittäin Bachelor of (humanistisilla aloilla) Arts, luonnontieteellisillä aloilla Science.  

Brittiläinen oikeustieteellinen tutkinto ei voi tulla päteväksi Suomessa, koska EU:sta huolimatta Suomessa on edelleen voimassa suuri määrä kansallista lainsäädäntöä. Lainsäädännön lisäksi brittiläinen tuomioistuinjärjestelmä ja sen historia poikkeavat suomalaisesta niin paljon, että täydennyskoulutusta varmasti tarvitaan enemmän kuin muutaman tentin verran.

Tämä kaikki kuuluu lukiotasoiseen yleissivistykseen, ja siksi kysymys kuulostaa yllättävältä.

Britanniassa on valtavasti eri tasoisia yliopistoja. On vanhoja AMK:ja, jotka nykyään käyttävät nimeä yliopisto ja näissä opetus ei ole niin tasokasta. Kuitenkaan suomalaiset yliopistot eivät yllä laadukkuudessa hyvien britannialaisten yliopistojen tasolle. 

Luotettavat ja hyvät maailman ja Euroopan yliopistojen ranking-listat löytyy Timesin sivuilta. Tässä Euroopan yliopistot listattuna vuodelta 2013: http://www.timeshighereducation.co.uk/world-university-rankings/2012-13/world-ranking/region/europe

Minä olin vuoden vaihto-opiskelijana Itävallassa. Kurssit siellä olivat jonkin verran helpompia kuin vastaavat kurssit omassa opiskelupaikassani TKK:lla. Suoritin esim. siellä erään matematiikan kurssin parhaalla mahdollisella arvosanalla (siellä 1). Suomeen takaisin tultuani opiskelin samaa aihetta vielä selvästi lisää. Menin TKK:lla tenttiin, ja sain arvosanaksi 2 (maksimi on 5). Kurssien ohjeellisessa laajuudessa ei ollut eroa.

Itävallassa opiskeluaika (diplomi-insinööriksi / maisteriksi) on periaatteessa sama kuin Suomessa, mutta ihan samalla tavalla kuin Suomessa, siellä monet haahuilevat yliopistossa vuosikausia ja opinnot etenevät hitaasti. Paras ystäväni Itävallan ajoilta käytti tutkintonsa suorittamiseen ainakin 12 vuotta. Hän on kuitenkin sen jälkeen ollut jo vuosia menestyksellisesti työelämässä.

Olen asunut lyhyitä aikoja myös Saksassa, ja kaiken kuulemani mukaan tilanne Saksassa on aika samanlainen kuin Itävallassa. Juuri keväällä Saksassa käydessäni sikäläinen kolmen opiskelijan äiti valitti, kuinka "opiskelijat etenevät hitaasti ja vanhemmat maksavat". (Siellä opintotukea on vain pienituloisten vanhempien lapsille, joten keskituloiset joutuvat oikeasti maksamaan lastensa opiskelukustannnukset.)

Kyllä noi EU-tutkinnot on ihan päteviä täällä. Englannissa juristikoulutksen saanut voi toimia täällä tuossa hommassa vaikkei osaisi edes kieltä. 

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 10:18"]

Kyllä noi EU-tutkinnot on ihan päteviä täällä. Englannissa juristikoulutksen saanut voi toimia täällä tuossa hommassa vaikkei osaisi edes kieltä. 

[/quote]

Outoa että OKM:n sivuilla on täysin päinvastaista tietoa.

Ehkä juristina, muttei varmaan asianajajana tuomioistuimessa? Iso-Britannian oikeussysteemi on tosiaan niin erilainen Suomen vastaavaan verrattuna, että tarvitaan varmaan enemmänkin kuin muutama tentti. 

Ei riipu maasta, vaan yliopistosta. EU-maissa on jokaisessa sekä hyvä, että huonoja yliopistoja. Joku linkkasi jo ranking-listan, sieltä voi katsoa yliopistojen tason. Se, että on vaihdossa huonommassa yliopistossa maassa X, ei vielä kerro opetuksen ja tutkintojen tasosta tuossa maassa vs. Suomessa.

Olen opiskellut sekä Englannissa, että Suomessa ja Suomen kurssit olivat leikkiä Brittikurssien rinnalla. Mutta edelleen, yliopistoista riippuu.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 01:04"]

Eron tekee se, että Suomessa perustutkinto on perinteisesti ollut ylempi korkeakoulututkinto eli maisterintutkinto. (Master-degree, esimerkiksi humanistisilla aloilla Master of Arts). Keski-Euroopassa taas perustutkinto on jo alempi korkeakoulututkinto, brittiläisittäin Bachelor of (humanistisilla aloilla) Arts, luonnontieteellisillä aloilla Science.  

Brittiläinen oikeustieteellinen tutkinto ei voi tulla päteväksi Suomessa, koska EU:sta huolimatta Suomessa on edelleen voimassa suuri määrä kansallista lainsäädäntöä. Lainsäädännön lisäksi brittiläinen tuomioistuinjärjestelmä ja sen historia poikkeavat suomalaisesta niin paljon, että täydennyskoulutusta varmasti tarvitaan enemmän kuin muutaman tentin verran.

Tämä kaikki kuuluu lukiotasoiseen yleissivistykseen, ja siksi kysymys kuulostaa yllättävältä.

[/quote]

No joo, siitä on noin 20v kun itse pääsin ylioppillaksi, sen jälkeen on tullut ammattikorkeat ja kaikkea muuta muutosta. Kysyin tätä ihan mielenkiinnosta, koska meillä kesätöissä ollut yo oli lähdossä UK:hon opiskelemaan lakia ja kertoi itse nuo aikaisemmin kirjoittamani asiat. Ja sanoi tosiaan että muutamalla tentillä tutkinto on täysin vertailukelpoinen Suomen vastaavan tutkinnon kanssa. Itsekin tätä hieman ihmettelin, mutta kun omista kouluvuosista on tosiaan aikaa niin ajattelin että kaippa se sitten näin on.

ap

Hei,

Itse opiskelen economicsia Skotlannissa, valmistun ensi keväänä. Alempi KK-tutkinto kestää täällä 4v (Englannissa 3v) ja opetusta ainakin meillä on todella vähän. Minulla taitaa olla tänä vuonna n. 8h viikko (kaksi kurssia), itsenäisesti pitäisi opiskella 30h tuohon päälle. Vaatimustaso on alhaisempi, kuin Suomessa (kaveri lukee kansista Helsingissä ja on vertailtu keskenämme). 

Opinnot ei täällä pääse venymään ilman hyvää syytä. Akateemista vapautta ei tunneta. Vähän sellainen 'tulos tai ulos'- menininki siis. Opetuksen määrä on kyllä surkea, varsinkin kun on esim. matikan kursseja. Ei meillä ole mitään laskareita tms, itsekseen pitää opetella. 

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 10:39"]

Ei riipu maasta, vaan yliopistosta. EU-maissa on jokaisessa sekä hyvä, että huonoja yliopistoja. Joku linkkasi jo ranking-listan, sieltä voi katsoa yliopistojen tason. Se, että on vaihdossa huonommassa yliopistossa maassa X, ei vielä kerro opetuksen ja tutkintojen tasosta tuossa maassa vs. Suomessa.

[/quote]

Kannattaa myös huomata et ranking-lista vertaa muutakin kuin opetuksen ja tutkintojen tasoa. Yliopisto, jossa on todella hyvää tutkimusta ja esim. Nobel-voittajia töissä, ei välttämättä ole opetuksen suhteen paras mahdollinen vaikka saakin rankingiin paljon lisäpisteitä. Toki voi olla superhyvä myös opetuksessa. Toisaalta perustutkintojen oppimäärät riippuvat tosi paljon paitsi yliopistosta, myös maasta. Jos lukion oppimäärä on matalampi kuin Suomen, yliopistossa lähdetään alemmalta tasolta.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 12:37"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 10:39"]

Ei riipu maasta, vaan yliopistosta. EU-maissa on jokaisessa sekä hyvä, että huonoja yliopistoja. Joku linkkasi jo ranking-listan, sieltä voi katsoa yliopistojen tason. Se, että on vaihdossa huonommassa yliopistossa maassa X, ei vielä kerro opetuksen ja tutkintojen tasosta tuossa maassa vs. Suomessa.

[/quote]

Kannattaa myös huomata et ranking-lista vertaa muutakin kuin opetuksen ja tutkintojen tasoa. Yliopisto, jossa on todella hyvää tutkimusta ja esim. Nobel-voittajia töissä, ei välttämättä ole opetuksen suhteen paras mahdollinen vaikka saakin rankingiin paljon lisäpisteitä. Toki voi olla superhyvä myös opetuksessa. Toisaalta perustutkintojen oppimäärät riippuvat tosi paljon paitsi yliopistosta, myös maasta. Jos lukion oppimäärä on matalampi kuin Suomen, yliopistossa lähdetään alemmalta tasolta.

[/quote]

Tottakai ranking-listat perustuvat monen asian arviointiin ja siksi ovatkin luotettavia. Jokaisen yliopiston kohdalla kannattaa tietysti katsoa, että mistä pisteet koostuvat. Top 10 yltävät toki ovat huippuja yleensä kaikessa.

Our 13 performance indicators are grouped into five areas:

Teaching: the learning environment (worth 30 per cent of the overall ranking score)

Research: volume, income and reputation (worth 30 per cent)

Citations: research influence (worth 30 per cent)

Industry income: innovation (worth 2.5 per cent)

International outlook: staff, students and research (worth 7.5 per cent).

Brittien koululaitoksesta ei ole mitään hyvää sanottavaa. Muutama ns yksityinen huippuyliopisto löytyy, mutta niistäkään ei parempaa koulutusta saa. Yliopistoja vertaillaan julkaisujen perusteella ja jokaiselle on varmaan selvää, että englannin kielisestä maasta tulee kansainvälisiin julkaisuihin enemmän aineistoa kuin Suomesta. Omat lapset käy tälläkin hetkellä Englannissa koulua...

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 13:57"]

Muutama ns yksityinen huippuyliopisto löytyy [...]

[/quote]

Mitähän yliopistoja tarkoitat? Yhtä poikkeusta (University of Buckingham) lukuunottamatta Brittien yliopistot ovat kaikki julkisia.

Olin muutama vuosi sitten vaito-opiskelijana Saksassa kaksi lukukautta. Osallistuin ns. laudatur-tason kursseihin, jollaisia olin jo Suomessakin muutamia suorittanut. Seminaarityöt olivat Suomessa huomattavasti vaativampia, monet sikäläiset esitelmät olis hylätty meillä suoralta kädeltä. Muuten opetus oli samanlaista kuin meillä.

Siellä todella vanhemmat kustansivat lastensa opinnot. Kun tulin joskus maininneeksi, että olin ottanut jonkin verran opintolainaa, se herätti todella hämmästystä: "Eivätkö sinun vanhempasi kustanna sinun opintojasi?" Saksassa useimmat opiskelijat ovat varsin varakkaista ylemmän keskiluokan tai yläluokan perheistä. Karsintahan alkaa jo 10-vuotiaana, jolloin valitaan, missä koulumuodossa lapsi jatkaa opintoja.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 10:38"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 10:18"]

Kyllä noi EU-tutkinnot on ihan päteviä täällä. Englannissa juristikoulutksen saanut voi toimia täällä tuossa hommassa vaikkei osaisi edes kieltä. 

[/quote]

Outoa että OKM:n sivuilla on täysin päinvastaista tietoa.

[/quote]

Ja miten tää edes liittyy opetus- ja kulttuuriministeriöön???

Kyllä Suomessa toisen EU-maan juristi voi toimia oikeudessa. Mä tiedän useammankin tapauksen joissa noin on.

OK 15:2.5:n mukaan se, joka saa toimia asianajajana muualla EU:ssa, rinnastetaan suomalaiseen asianajajaan. Muutoin pitää ulkomailla suoritetut opinnot tunnustaa, jotta voi päästä asianajajaksi tai saada "asiamiesluvan". Tunnustamisesta päättää opetushallitus. Käytännössä pitää käydä ETA-kelpoisuuskoe oik. tiedekunnassa (tunnetaan myös nimellä epäkelpoisuuskoe).

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 13:57"]

Yliopistoja vertaillaan julkaisujen perusteella ja jokaiselle on varmaan selvää, että englannin kielisestä maasta tulee kansainvälisiin julkaisuihin enemmän aineistoa kuin Suomesta.

[/quote]

Lue ylempää, että millaisin kriteerein niitä oikein vertaillaan, äläkä selitä mututietouttasi, kiitos.