Lue keskustelun säännöt.
Päiväkoti kiusaamineni!!
08.12.2013 |
4v tyttöni on todella herkkä ja kiltti lapsi, hän on aika itsekriittinen ja vaatii itseltään jo tässä iässä paljon,epäonnistumiset vaikeita. Tarhassa hänellä monia hyviä kavereita ollut 2v ajan samat, mutta kokoajan on olut kiusaamista,sellaista pientä kränää,kielen näyttöä,valehtelua (mä meen kertoo susta että sä tönit mua,vaikka tyttö ei ole töninyt ketään) ilkeitä sanoja, jopa tönimistä ja potkimista ajoittain. Tyttöni ottaa nuo kielten näytöt ja mä en leiki sun kanssa kommentit hyvin vakavasti ja itkee usein sitten kotona miten se teki sitä ja että hän ei halua "maijaa" meille leikkimään kun se aina kiusaa mua. Tiedän että lapset kränää aina jotain,mutta musta se raja menee siinä että jos lapsesta se pienikin tuntuu pahalle niin siihen olisi puututtava...pk:ssa ollaan vaan nimenomaan sillä kannalla että ei ole vakavaa. Meille se on arkipäivää että tyttö puhuu JOKA PÄIVÄ kotona että kun se taas teki sitä ja tätä,syliki,jätti vessaan ja laittoi ovet kiinni,lällätteli,kiusasis jne jne.alan kyllästyä ja olen aika ahdistunut tästä. Kuinka pienestä iästä lähtien joutuu kiusaamista nykyisin sietämään??
Kommentit (4)
Vaihda päiväkotia jos mahdollista. Toki pitäis laittaa kiusaajat kuriin, mutta jos toi on päiväkodin asenne, niin vaikeaa on. Kouluissa on kivasysteemi eli kiusaamista vastaan. Sama päiväkotiin. Mun pojalla oli eka luokalla hankalaa yhdenpojan kanssa ja hankaluuksia on aina välillä ollut vaikka välillä ei, onneksi puolen vuoden päästä loppuu yhteinen koulutaival. Eli kokemuksesta sanon, että parempi olisi päästä erilleen. Toisaalta on hyvä, jos tyttösi myös oppisi tomerasti sanomaan, lopeta, toi on tyhmää, ei noin saa tehdä eli antaisi kovan palautteen vastaan. Ehkä se auttaisi toista ymmärtämään oman käytöksen hölmöyden. Tukea hän kyllä tarvitsisi ja jos pk:n työntekijät eivät sitä anna, eiks kantsis vaihtaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhuuko se omakaan lapsi aina totta ja ovatko tapahtumat saman päivän aikana tapahtuneita vai kertaako aikaisempia tapauksia "uusina"? Tietysti lapsesta voi tuntua pahalta, jos hän kokee tulevansa kiusatuksi, mutta onko hän itse puhdas pulmunen tilanteessa, joka ei koskaan aiheuta pahaa mieltä toisille? Päiväkodin henkilökunnan taholta vähättely ei ole hyvä menetelmä, selvitetäänkö selkeät kiusaamiset potkiminen, töniminen jne. heti vai millainen tapa talossa on suhtautua näihin? Vaadi keskustelua asiasta, jos epäilyttää etteivät ota kiusaamista tosissaan. Vaikka lapset eivät välttämättä tahallaan kiusaisi, niin päiväkodissa sattuu ja tapahtuu joka päivä monenlaista, ja nämä on yleensä tapana käsitellä samantien ja pyytää anteeksi, kun on syytä. Jos näin ei toimita, niin se jää mietityttämään lasta, hän jää siinä vaille aikuisten tukea.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2013 klo 19:34"]
Vuonna 2005 päiväkodin henkilökunta selitti minulle, ettei päiväkoti-ikäiset vielä kiusaa...
Laittaisin selostuksen tlanteesta sähköpostitse lastentarhaopettajalle ja jos mitään ei tahdu, sama viesti päiväkodin johtajalle.
[/quote]
Meilläkin oli nimittelyä ym. päiväkodissa ja sinne oli tosi kurja lapsen mennä ja tietenkin vanhemman viedä. Otin joka ikinen kerta puheeksi kiusaamisen hoitohenkilökunnan kanssa. Ja aina kun joku yritti vähäänkään olankohauksella ohittaa tyyliin "lapset nyt vain välillä on semmoisia..", niin siihen vain napakka toteamus, että kenenkään ei tarvitse tulla päivähoitoon(/kouluun/työpaikalle) pelätäkseen kiusaamista, haukuttavaksi ym. Välillä se tuntui todella turhauttavalta, kun mitään ei tuntunut tapahtuvan. Nyt syksyllä tilanne on muuttunut (en osaa sanoa mistä se johtuu) ja lapseni on alkanut viihtyä siellä. Jopa puhuu iloisesti päiväkotikaveristaan, jonka kanssa on niin kiva leikkiä ym.
Minusta tuo on hyvä, mitä yllä neuvotaan eli kirjoitat sähköpostilla havaintosi ryhmän vastuuhenkilölle ja jos siitä ei apua niin ylemmälle taholle jne.. Itse kirjasin kaikki keskustelut ylös mitä kävin henkilökunnan kanssa, jo ihan sen takia, että on jotain dokumentaatiota muistin tueksi, jos sellaista tarvitaan.
Ja kun esität asian minä-muodossa huolenasi lapsesi hyvinvointi, niin sellainen on helpompi ottaa vastaan kuin syyttävään sävyyn asioiden esiintuominen (saattaa ajoittain olla vaikeaa, kun kuitenkin aika tunnepitoinen asia kyseessä ja turhauttavaa, kun tuntuu ettei mitään tapahdu).
Minulla on sellainen tunne, että meidän lapsen päiväkodissa ollaan todella avuttomia tilanteissa missä lasta syrjitään, haukutaan, katsotaan ilkeästi, jätetään leikin ulkopuolelle yms. todella kurjaa. Ja taas "panostus" on enemmänkin siinä, että lapsi osaa leikata saksilla, värittää valmiita kuvia jne.. joita normi lapsi saa tehdä kotonakin.
Vuonna 2005 päiväkodin henkilökunta selitti minulle, ettei päiväkoti-ikäiset vielä kiusaa...
Laittaisin selostuksen tlanteesta sähköpostitse lastentarhaopettajalle ja jos mitään ei tahdu, sama viesti päiväkodin johtajalle.