Onko normaalia ikävöidä muita miehiä?

Mä uskon että ihminen voisi ihastua ja rakastua useampaan ihmiseen. Vaikka suhteessa eläisi onnellisestikin.

Minusta parisuhde on kuin ystävyys, siihen kuuluu lisänä seksi. Joskus ihmiset elää samassa taloudessa mutta saman voisi tuntemattomat tehdä soluasunnossakin?

Mutta siis takaisin aiheeseen: Rakastuessaan tai jo ihastuessaan minusta eniten ihanaa on hormoonit, on se ihana kutina kun joku on kiinnostunut ja se on oikeasti tosi mukavaa kun tietää että jokus uusi juttu olisi mahdollinen. Että kelpaa.

Entinen parisuhde vaikka onkin hyvä. Siinä ei ole mitään vikaa niin se toimii erilailla kuin alussa sama suhde. Ja se on tavallaan sen liiton liima. Se toimii.

Mutta siitä puuttuu se kiihko tai epävarmuuskin jota oli suhteen alussa. Jostain joskus katselin dokkaria jossa sanottiin että seksiä on parisuhteen alussa enempi senkin takia että ihminen on rakennettu hässimään kun mahdollista. Jos siis suhteen alussa on vaarana että liitto loppuu, loppuu seksin saaminenkin ja tätä siis ihmien ihan sisäänrakennetun koodin takia koittaa siis saada. Sama syy minkä takia jokkut tutkijat epäilee että ihminen lihoo: kun ennen ei ollut paljon ruokaa tai sen ravintoaineet oli kehnot niin ruokaa piti vetää aina kun näki. Ja nykyään riittää että menee autolla kauppaan, vinguttaa luottokortille ties mitä roskaruokaa ja ajaa mäkkärin autokaistanläpi vielä nälkäsenä ennen kotiin menoa niin tietäähän sen miten käy.. :)

Mutta siis joo: olit ihastunut ainakin. Hullaannuttava tunne siitä että joku oli ihastunut sinuun tuntui hyvältä. Ehkä myös leikkiä ajatuksella millainen suhde olisi (tässä kannattaa muistaa se oma HYVÄ suhde, koska se on melko tuuria sitten onnistuuko kaikkien ihastuksiena kanssa elämä vaikka ollaan alussa niin ihanaa että)!

Minusta sinun kannattaa vaalia hyviä muistoja. Kunnioittaa omaa suhdetta ja iloita omasta suhteesta ja tehdä työtä että oma suhde pysyykin jatkossa myös hyvänä. Siihenkin saattaa saada lisäpontta.

Kiitos asiallisesta vastauksesta :)

Ei, en missään nimessä lähtis sotkemaan tätä nykyistä suhdetta(on lapsia, yhteinen talo jne).

Ehkä se "lopullisuuden" tunne onkin se joka pelottaa ja saa haikailemaan "entisen huolettomamman elämän" perään aina välillä.

Tuntuu kuitenkin vähän pahalta myös nykyisen miehen puolesta...tai lähinnä niin että miltä musta tuntuis jos se "haikailis toisen naisen perään" :( ähh!