Onko täällä paljon lapsettomia?

Joskus ajauduin tänne ensimmäisen raskauden aikoihin. Kesken meni. Uutta yritystä hieman yli vuosi ja taas meni kesken. Nyt oon vähän kahden vaiheilla, mitä tehdä, mutta enköhän tästä taas nouse ja yritetään uudelleen.



Valmiiksi jo vit**taa, jos taas pitää yrittää vuosi ja sitten menee taas kesken.



Tänään lääkäri, joten toivottavasti pääsen edes jonkinlaisiin perustutkimuksiin, vaikka keskenmenoja eivät tutki ennenkuin kolme on täynnä.



Adoptiota olen myös paljon ajatellut, mutta mies ei ole siihen valmis ja se on sen luokan juttu, että siihen ei pakottaakaan voi. Ei ole nyt muuta vaihtoehtoa, kun jatkaa yrityksiä.