Lue keskustelun säännöt.
Opitko virheistäsi teininä?
23.11.2013 |
En nyt kysele mitään isoja juttuja kuten rikoksia tai kovia huumeita, vaan ihan sellaisia perus"mokia" joita teit nuorena.
Otitko opiksesi?
Itse en. Ensimmäinen krapula ei ollenkaan vaikuttanut ryyppäämiseen, lintsaus sai koulunumerot putoamaan mutta oli silti mukavampaa ajanvietettä kuin tunnollinen koulunkäynti kun läpi pääsin kuitenkin.... Ensimmäistä idioottipoikakaveria seurasi kahta kauheampi... jne jne..
:)
Kommentit (5)
En oppinut silloin teininä, opin vasta teini-iän jälkeen. Sikäli mua on harmittanutkin, ettei mulla ollut teininä juuri minkäänlaista kuria, sain lähes tehdä mitä tykkäsin. Ei ollut edes kotiintuloaikoja, kysyttiin vaan koska tulen kotiin. Jos sanoin että sitten kun tulen, se riitti. Jos mulla olisi kuri eikä olisi annettu tehdä lähes mitä vaan, ei olisi tarvinnut hakeakaan niitä rajoja typeröimällä. Vaikkei niitä kyllä silläkään lailla tullut.
Omille teineilleni olen laittanut selvät rajat ja säännöt, muttei ne säännötkään saa olla ihan joustamattomat ja liian tiukat. Keskusteluyhteys pitää säilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oppinut. Ekat kännit 16-vuotiaana ja sitten biletys karkasikin ihan käsistä. Lukion loppupuoli meni pieleen, kirjoitin keskinkertaisesti. Liikuin huonossa seurassa ja tunsin kyseenlalaista porukkaa. Seurustelukumppanit olivat aluksi kunnon poikia, mutta pahiksien jälkeen tuli lisää pahiksia. Pilasin maineenikin.
Rauhotuin vasta ensimmäisen lapsen ja opiskelun myötä. Äitiys ja työpaikka tekivät minusta aikuisenj a vastuullisen. Omien vanhempien kanssa välit rupesivät lämpenemään uudelleen noin 22-23-vuotiaana.
Mä opin kyllä aina jotain. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisin voinut oppia enemmän kin, mutta onhan se hyvä, että edes jotain jo silloin.
Mullekaan ei muuten kotoa asetettu mitään rajoja, vaan just kysyttiin, ettäm illoin tulen kotiin. Mutta en mä niitä silti typeröimällä hakenut. Mut oli kasvatettu niin, että jo teininä tiesin oikean ja väärän, enkä siksi halunnut typeröidä näissä tavanomaisiissa merkeissä. Sen sijaan nämä oppimiskokemukset ja oppimattajäämiset liittyvät lähinnä ihmissuhteisiin ja sosiaaliseen toimintaan/hiearkiaan jne. Päädyin kiusatuksi vaikka jos olisin ollut viisaampi niin ei olisi tarvinnut käydä. Kunnioitin opettajia ihmisinä ja sen takia selvisin pitkälle ja käyttäydyin pääsääntöisesti ihan hyvin, mutta en koskaan tajunnut kunnioittaa heitä auktoriteetteina, koska jo teininä olin aineenopettajia syvemmällä jokseenkin kaikissa aineissa. Tämän vuoksi törmäys joustamattomampien hierarkioiden kanssa myöhemmin oli aika kovaääninen.
Olen ja niiden kautta löysin itseni, sekä tajusin asioita mitkä eivät itselleni sovi. Koin kyllä ikäisekseni aivan liikaa niinä aikoina.
En mä silloin uskaltanut tehdä mitään, joten en tehnyt virheitäkään, joten en oppinut niistä. Mutta tästä seuraa, että tein paljon 30-vuotiaana, tein virheitä, opin, mutta liian myöhään.