Miksi pk:ssa ei koksaan sanota mitään positiivista lapsesta?:((

Minkä ikäinen lapsi? Meidän 2-vuotiaasta kerrotaan ainakin vielä tosi kivoja juttuja. Joskus siinä samalla sanotaan, että joutui jäähylle kaverin kanssa, kun tönivät muita tai otti leluja kädestä.

Edellisessä päiväkodissa ei postiivista palautetta tullut, koska henkilöstö oli elämäänsä kyllästynyttä ja kyynistä porukkaa. Kaikki lämpimät ja selvästi lapsirakkaat hoitajat olivat lähteneet ko työpaikasta pois. Onneksi niistäkin sai iloita monta vuotta.

Seuraavassa päiväkodissa taas positiivistakin palautetta on tullut ja se tuntuu mukavalta. Siinä edellisessä hoitopaikassa oli aika raskasta pitkän työpäivän jälkeen mennä hakemaan ja aina saada valitusryöppy päälle, joka johtui esim siitä että HE eivät viitsineet ulkoilla riittävästi lasten kanssa -> jotta ne eivät olisi niin levottomia.

Riippuu siis ihan siitä, millaisia ihmisiä siellä on töissä.. Kuuluisi kyllä ihan perusjuttuihin jo ammattitaidonkin kannalta, että lapsista tuodaan esiin myös positiviisia asioita. Niitä negatiivisiakin juttuja kun kanssa välillä tulee :)

Minusta niillä, jotka eivät ikinä osaa/ viitsi/ halua/ muista tuoda mitään positiivista lapsista esiin, ovat sellaisia ihmisiä, että heillä on omassa elämässään jotain vaikeuksia.

sano niille asiasta! Meillä oli sama juttu kunnes sanoin että en voi mitenkään vaikuttaa päivän aikana sattuviin ikäviin asioihin, joten olisi mukava kuulla välillä jotain hyvääkin. Sitäpaitsi jos nuo negatiiviset asiat sanotaan lapsen kuullen, se vaikuttaa lapsen minäkuvaan tosi ikävästi.

Enemmän kerrotaan positiivisista asioista, sivulauseessa voidaan mainita, jos kaverit on kovasti tapelleet keskenään tai "olis pyykkipussi, tuothan uudet varavaatteet". Koskaan ei ole sanottu, että taas riehuivat ja häiriköivät ruokailussa ja maidot levisivät pitkin vaatteita ja lattioita.

Yleensäkin kaikki negatiiviset asiat on jo valmiiksi käsitelty päiväkodissa, tuolla on tapana hoitaa tilanne loppuun asti heti eikä aleta vääntämään asioista sitten, kun vanhemmat tulevat hakemaan. Eihän lapset edes muista aamupäivän tapahtumia enää siinä vaiheessa.

Kaikki positiivinen sanotaan lapsen kuullen ja lapsiin suhtaudutaan muutenkin yksilöinä ja ihmisinä.

Luulisi, että vanhemmille edes sanottaisiin niitä positiivisia asioitakin. Siivoan työkseni ja monessa eri päiväkodissa olen ollut ja kuullut kuinka hoitajat ja opettajat palavereissaan puhuvat pahaa lapsista ja erityisesti heidän vanhemmistaan. Ihme päätelmiä tekevät asioista ja lapsen sanomisista. Tuntuu, että nykyään pitää hakemalla hakea niitä ongelmia lapsissa mihin puuttua. Ennen ei ollut niin paljon henkilökohtaisia avustajia, ei päiväkodiissa käyneet psykologista lähtien eri auttavia tahoja.

Onneksi omat lapset on jo koulussa ja saivat olla rauhassa päiväkodissa.