Kuka muu inhoaa isänpäivää??!

Olen 30-vuotias, täysin kunnollinen ja kristillinen ihminen, mutta olen inhonnut jo vuosikaudet äitien-ja isäinpäiviä. Ja nyt, kun meillä on omia lapsia, inho päivää kohtaan on kasvanut. Käsittämätöntä! Päivähän olisi ihan ok, jos sitä saisi viettää rauhassa oman perheen kesken. Ja okei, omien vanhempieni kanssa. Mutta mikä hemmetin järki on siinä, että tästäkin päivästä olen kuluttanut ehkä n.3 tuntia appiukon, ja appiukkopuolen lahjojen hankintaan ja korttien tekemiseen??!!! Samalla, kun mies, isänsä poika siis, oli jossain ihan muualla!

Okei, onhan mieheni isä lasteni pappa, mutta.... Suoraan sanoen vituttaa paskarrella ihmisille, jotka eivät ole minulle mitään sukua. Kyllähän sitten, jos ei olisi mitään muuta kuin aikaa... Mutta kun olisi muutakin tekemistä viikonloppuisin.

Joka kevät ja syksy vannon, että valmistaudun äitien-ja isänpäivään vähintään kuukausi etukäteen. Mutta EI, joka ikinen kerta edellisenä iltana hiki hatussa keksitään jotain muistamista isovanhemmille.

Lapset itse tekevät onneksi lahjat hoidossa omalle isälleen. Joka kyllä maailman paras isä onkin. Ja omalle isälleni on helppo lahja keksiä, koska tiedän mistä hän ilahtuu.. Mutta anoppi ja appi kaikkine lisukkeineen... Huoh.