Olenko vuosituhannen huonoin viettelijä vai onko vika muussa?
Kun kosken miestäni, hän vetäytyy kuoreensa ja kertoo, että toivoisin minun ensin antavan jotakin vinkkiä asiasta sanallisesti. Viikon päästä yritän vihjailla sanallisesti hellyystuokiosta ja saan vastaukseksi, että mies ei lämpene sanoista vaan tarvittaisiin kosketus. Teen aina väärin ja alan olla aivan solmussa yritysteni kanssa. Mitä tekisit tilanteessani?
Kommentit (13)
Mitä et ymmärrä? Selitän kyllä. Liittomme on edelleen rakkausliitto, mutta ilmeisesti minä vain osan tuhota aina seksuaalisen tunnelman.
ap
Onko teillä kuitenkin seksiä miehen aloitteesta?
Miehesi kannattaisi hakea apua haluttomuuteen.
Miten teillä muuten menee? Onko miehellä stressiä? Onko riitoja tai muita pulmia parisuhteessa?
[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 08:38"]
On silloin kun hän haluaa.
ap
[/quote]
Seuraavalla kerralla kun miehesi osoittaa omatoimista kiinnostusta seksiin,otat tämän aiheen puheeksi ja kerrot ihan suoraan, mikä tilanne on. Kerro, että sinä olet pettynyt jatkuvaan torjutuksi tulemiseen ja että jatkossa ei seksiä voi harrastaa vai miehen halujen mukaan. Jos tämäkään ei auta, otat samat jutut käyttöön kuin mitä miehelläsi on: annat takaisin samalla mitalla ja sanot, että nyt olisit halunnut etukäteen sanallisen tiedon tai että nyt olisit voinut kyllä ensin vähän helliä.
Ihmeellinen "rakkausliitto" tuollainen, jossa seksiä harrastetaan vain toisen kiinnostuksen mukaan ja asioista ei voi suoraan puhua.
[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 08:34"]
Mitä et ymmärrä? Selitän kyllä. Liittomme on edelleen rakkausliitto, mutta ilmeisesti minä vain osan tuhota aina seksuaalisen tunnelman.
ap
[/quote] Missä kohtaa kerroit ekassa kirjoituksessa tässä teidän maan mainiosta rakkausliitostanne? Et missään. Kirjoituksessa sai kuvan, että hiplaat jos miestäsi ja tämä karkaa muualle, jos teet muuta, tämä karkaa kauemmaksi. Selitäpä seuraavalla kerralla niin, että muutkin kuin itse asian ymmärrät. Tosin tässä Se teidän ongelma varmaan onkin, annat niin epäselviä vihjeitä, että niitä ei ymmärrä kukaan, ei edes miehesi. Opettelepa siis vähän selvemmin ilmaisemaan itseäsi, se saattaisi auttaa. Jätä myös täältä neuvojen kysely vähemmälle ja keskity mieheesi, sekin saattaisi auttaa.
[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 08:38"]
On silloin kun hän haluaa.
ap
[/quote]
Tuo on melko kurjasti sanottu kumppanista, hänen puoleltaan sinä vonkaat siis liian usein. Asioilla kun on puolensa. ;)
Seksuaalisuus ja aktiivisuus on jokaisella omat ja on naurettavaa että vielä 2013 joku jaksaa olla loukkaantunut siitä että oma kumppani tahtoo seksiä useammin/harvemmin kuin itse.
Miksi pitää olla katse omassa navassa? Minä, minä ja minä.. Jos kumppanisi valittaisi sinun liiallisista vonkauksista niin siitähän te riidan keittäisitte.
Ei himoista ja haluista voi riidelllä. Ja sinun halut ei ole yhtään sen isompi juttu kuin miehesi halut. Ne eroaa toisistaan ja vaikka sinä et nyt tätä näekään mutta 20 vuoden päästä saattaa tilanne olla kääntynyt toisinpäin.
Sinä et taas tahtoisi niin usein tai sellaisia mitä miehesi taas tahtoo. Ja taas pitäisi sen kanssa pystyä elämään.
Teidän parisuhde voisi paljon paremmin jos koittaisitte selvittää teille sopivat tavat.
Jos ei sponttaania seksiä voi suorittaa ja sitten ei ole kaavaa miten tahtoo seksin aloittaa niin te olette selvästi ongelmissa. Ei varmaan enää voi puhua siitä että "olisi seksi ollut OK jos sen olisi toisella tavalla koittanut saada" ja tuo tapa sitten vaihtelee miehesi päänmukaan. Hän on hyvin epäreilu. Ongelma on ettei häntä kiinnostanut seksi, ei se että SINÄ teit aloitteen väärin. Ikäänkuin pitäisi osata valita pitääkö puristaa tänään oikeaa pakaraa vai vasenta sittenkin -jos puristaa väärästä niin ei saa seksiä.
Seksi ei ole mikään ase. Jos hän ei anna, niin se on hänen asia. Ei hänen kuulu vaan panna jos sinua panettaa. Teillä on molemmilla ongelmat kun toinen vonkaa ja toinen ei anna.
Mutta jos hän sanoo että olisit saanut jos olisit tehnyt noin tai näin niin hän tekee väärin, et sinä. Tuosta kannattaa puhua. Ja ihan reippaasti miettiä omaa kantaa: mikä loukkaa ja tuntuu pahalta ja kun puhutte niin kuuntelet toisen mielipiteitä ja sitten kannattaa vaikka jättää asia hetkeksi odottamaan ja puhutte taas lisää aiheesta niin hänkin saa hetken miettiä sitä sinun puoleltasi.
Mutta omaa mielipidettään ei saa nostaa korkeammalle ongelmaksi kuin mikä toisella on ongelmana. Saadaan kaksi tyytymätöntä ihmistä vaan saman katon alle, jauhaamaan omasta pahasta olosta eikä hitustakaan edes yritystä nähdä tilannetta toisen kannalta. Miksi silloin enää ollaan yhdessä jos elämä yhdessä on oman edun tavoittelua?
Ei tässä sen enempää. :)
Kiitos kolmetoista kirjoituksestasi! Sain ajateltavaa siitä.
Joskus minua hämmästyttää täällä palstalla se, että asioista pitäisi keskustella ja kun kysyy jotain mieltään askarruttavaa, niin joku vaivautuu vain keljuilemaan ja kirjoittamaan ikävää kommenttia.
Minun kirjoitelmani ydinajatus oli se, että voiko joku tosiaan vain olla niin kömpelö ja avuton seksin aloittamisessa, että saa aina vastapuolen takajaloilleen vai pitäisikö minun huolestua miehestäni? Miltä se haluttomuus tuntuu? Onko se juuri tuollaista, että keksimällä keksii aina tekosyyn, että miksi se ei nyt tällä(kään) kerralla nappaa....
ap
Anna olla. Jos mies ei osoita mitään kiinnostuksen merkkejä, ei katseellaan, eleillään, ei millään, niin anna olla koko juttu. Olisi varmaan parempi molempien olla omissaan kuin tunnekylmässä suhteessa.