Onko sinulla mitään suunnitelmaa elämällesi?

up

Meinasin voittaa lotossa, muuttaa sen jälkeen Ouluun ja aloittaa koko elämän ihan puhtaalta pöydältä. Jättää paska työpaikka, opiskella ja antaa lapsille kaikki se mitä en itse koskaan saanut.

No jos edes tuo muu osa kuin lottovoitto on oikeasti suunnitelmissasi, niin mitä sinä lapsillesi antaisit? Ja mitä opiskelisit? Ja miksi juuri Ouluun?

On. suunnitelmiini kuuluu tulla taas onnelliseksi ja uskaltaa elää.

Elämäni olen viettänyt elämällä toisten elämää seuratessa, nyt olen oppimassa uskaltaa elää omaanikin. =)

On ihanaa tietää mitä haluaa ja millaiseksi ihmiseksi haluaa tulla. =)

No mun suunnitelmiin kuuluu hoitaa lapsia kotona mahdollisimman pitkään. Keikkatöiden yms avulla. Ensi syksynä kenties perhepäivähoitajaksi. Kun lapset saatu kouluikäisiksi on mun aika lähteä "oikeesti" töihin, tai opiskelemaan tai mitä ikinä sitten sillon haluan. Opiskelu kiinnostaisi mutta en oikein tiedä alaa, ainakaan alaa mitä täällä olisi mahdollisuus opiskella.

Kun lapset isompia on ehkä aikaa itsekkin harrastaa jotain? Semmosta peruselämää, ei mitään suurta suunnitelmaa.

Ja tämäkin kaikki on kiinni miehen töistä, jos työt ei jatku niin suunnitelmat menee uusiksi ja töihin on lähdettävä aiemmin.

6 jatkaa, tavallaan odotan sitä aikaa kun on mun "vuoro" mutta toisaalta nautin tästä tilanteesta. Askel kerrallaan.

On mulla, sellaisia muutaman viikon suunnitelmia, vuosisuunnitelma ja tietysti myös sellainen 10 vuotissuunnitelma.  En ala yksilöimään, mutta osa kuuluu työuran piiriin, vähän poliittista myös a osa tietysti kotiasioita, esim. talonlaajennus. Perhe ei enää kasva, siihen ei liity mitään suunnitelmia kuin että haluaisin olla hyvä äiti ja vaimo.

Olen elänyt 51 vuotta. Vielä ei ole suunnitelmaa löytynyt. Olen vain ajopuu ajan virrassa.

Onhan sitä aina jotakin suunnitteilla: matkaa, asunnon vaihtamista, juhlien järjestämistä, uutta harrastusta, seuraavaa harrastelijateatterituotantoa, varainkeruuta jne. Näin 35-vuotiaana elämä on sillä lailla mallillaan, että haluaa vain jatkaa tätä nykyistä mahdollisimman rikasta elämää mahdollisimman pitkään. Todella elämännälkäinen olo. Samaa kiitos mutta enemmän ja vieläkin parempaa!

On. Pitää Suomi vaan lomailumaana n. 2-4 vkoa vuodessa ja ansaita leipänsä, selkeästi leveämmän, muualla. Suunnitelma on toiminut tähän asti hienosti.

Ei ole muita suunnitelmia kuin nuo kuvailemasi. Miksi pitäisi olla muita? Kuvailit hyvän elämän. Olen aivan tyytyväinen, jos tuo kuvio toteutuu: että saan nähdä lasteni kasvavan ja tehdä töitä ja sitten joskus jäädä eläkkeelle. Olla vielä vanhana yhdessä mieheni kanssa. Ja ehkä vielä olla siinä kunnossa, että voisin hoitaa mahdollisia lastenlapsia.

Minulla on menossa sellainen vaihe, että nimenomaan haluaisin elämääni jotain suunnitelmaa ja haluaisin oikeasti mukavaa, mielenkiintoista, tapahtumarikasta elämää, enkä vain ajelehtia arkisesti päivästä toiseen elämäni loppuun asti, kuluttaa päiväni käymällä töissä, joista en nauti, ja toipumalla sitten loppupäivän siitä paskasta työpäivästä ja masentua ajatuksesta, että huomenna on seuraava työpäivä ja viikonloput ja lomat menevät ihan liian nopeasti.

Olen jo kerran vaihtanut alaakin, että löytäisin mukavamman alan ja työpaikan, mutta eipä onnistunut!

Mietin juuri, että opiskelisinko kolmannenkin ammatin, mutta en tiedä mitä se olisi! Ne mitkä kiinnostavat, eivät työllistä, ja yrittäjyydestä minulla on "valitettavasti" liian realistinen kuva, olen parinkin yrittäjän elämää hyvin läheltä joutunut seuraamaan.

Jotain tarttis tehdä, mutta en tiedä vielä, että mitä. Tietysti kun lapset kasvavat, mahdollisuudet paranevat. Ei tarvitse jumittaa tuppukylässä. Ei tarvitse elättää perhettä.

En edes tiedä mitä haluaisin tehdä, mutta juuri nyt elämäni on lähinnä vain tylsien velvollisuuksien suorittamista. Lenkillä käyn iltaisin (silloin kun pääsen) ja kuuntelen hyvää musiikkia, ja haaveilen toisenlaisesta elämästä.

[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 21:15"]

Minulla on menossa sellainen vaihe, että nimenomaan haluaisin elämääni jotain suunnitelmaa ja haluaisin oikeasti mukavaa, mielenkiintoista, tapahtumarikasta elämää, enkä vain ajelehtia arkisesti päivästä toiseen elämäni loppuun asti, kuluttaa päiväni käymällä töissä, joista en nauti, ja toipumalla sitten loppupäivän siitä paskasta työpäivästä ja masentua ajatuksesta, että huomenna on seuraava työpäivä ja viikonloput ja lomat menevät ihan liian nopeasti.

[/quote]

Suosittelen! Helpottaa tulevia ikäkausikriisejä, kun ei koe heittäneensä elämäänsä hukkaan.

Pari tukisuunnitelmaa on: ekana kreisibailaan hurjasti, ettei sitten vanhana harmita. Sitten luen itseni lääkäriksi, saan mielenkiintoisen ammatin ja turvaan tod. näk. samalla talouteni. Samalla tottakai vietän villiä opiskelijaelämää ja nautin siitä että olen nuori, asettumaton, ja vietän mahdollisesti parhaimpia vuosia elämästä (kreisibailaan). Opintojen jälkeen hommaan sen miehen jonka kanssa menen naimisiin. Jossain vaiheessa lapsia, vähintään 4: kaksi molempaa sukupuolta. Keski-iässä aion sitten elää vähitellen tasaista arkea mutta musta ei IKINÄ tuu kalkkista. 

Oon aika nuori, en tiiä miks luen tätä palstaa vaikka oonkin nyt puolikuntoisena :)

[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 21:15"]

Minulla on menossa sellainen vaihe, että nimenomaan haluaisin elämääni jotain suunnitelmaa ja haluaisin oikeasti mukavaa, mielenkiintoista, tapahtumarikasta elämää, enkä vain ajelehtia arkisesti päivästä toiseen elämäni loppuun asti, kuluttaa päiväni käymällä töissä, joista en nauti, ja toipumalla sitten loppupäivän siitä paskasta työpäivästä ja masentua ajatuksesta, että huomenna on seuraava työpäivä ja viikonloput ja lomat menevät ihan liian nopeasti.

Olen jo kerran vaihtanut alaakin, että löytäisin mukavamman alan ja työpaikan, mutta eipä onnistunut!

Mietin juuri, että opiskelisinko kolmannenkin ammatin, mutta en tiedä mitä se olisi! Ne mitkä kiinnostavat, eivät työllistä, ja yrittäjyydestä minulla on "valitettavasti" liian realistinen kuva, olen parinkin yrittäjän elämää hyvin läheltä joutunut seuraamaan.

Jotain tarttis tehdä, mutta en tiedä vielä, että mitä. Tietysti kun lapset kasvavat, mahdollisuudet paranevat. Ei tarvitse jumittaa tuppukylässä. Ei tarvitse elättää perhettä.

En edes tiedä mitä haluaisin tehdä, mutta juuri nyt elämäni on lähinnä vain tylsien velvollisuuksien suorittamista. Lenkillä käyn iltaisin (silloin kun pääsen) ja kuuntelen hyvää musiikkia, ja haaveilen toisenlaisesta elämästä.

[/quote]

Olet tehnyt tosi paljon etsiessäsi onnea ja onnellisuutta. Olet vain unohtanut oleellisimman, Oivalluksen, että onnellisuus tulee omasta itsestä. Ei siitä mitä opiskelee, mitä tekee, miksi valmistuu, mitä hankkii, missä asuu, kenen kanssa, onko rahaa, mitä aikoo..

Numerolla 13 on aika samansuuntaiset ajatukset kuin ap:lla. Tosin minulla on suunnitelmat sen verran jo selvät, että viiden vuoden päästä karistetaan tämän maan tomut jaloistamme ja lähdetään määräämättömäksi ajaksi reissaamaan.

ap

[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 21:31"]

[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 21:15"]

Minulla on menossa sellainen vaihe, että nimenomaan haluaisin elämääni jotain suunnitelmaa ja haluaisin oikeasti mukavaa, mielenkiintoista, tapahtumarikasta elämää, enkä vain ajelehtia arkisesti päivästä toiseen elämäni loppuun asti, kuluttaa päiväni käymällä töissä, joista en nauti, ja toipumalla sitten loppupäivän siitä paskasta työpäivästä ja masentua ajatuksesta, että huomenna on seuraava työpäivä ja viikonloput ja lomat menevät ihan liian nopeasti.

Olen jo kerran vaihtanut alaakin, että löytäisin mukavamman alan ja työpaikan, mutta eipä onnistunut!

Mietin juuri, että opiskelisinko kolmannenkin ammatin, mutta en tiedä mitä se olisi! Ne mitkä kiinnostavat, eivät työllistä, ja yrittäjyydestä minulla on "valitettavasti" liian realistinen kuva, olen parinkin yrittäjän elämää hyvin läheltä joutunut seuraamaan.

Jotain tarttis tehdä, mutta en tiedä vielä, että mitä. Tietysti kun lapset kasvavat, mahdollisuudet paranevat. Ei tarvitse jumittaa tuppukylässä. Ei tarvitse elättää perhettä.

En edes tiedä mitä haluaisin tehdä, mutta juuri nyt elämäni on lähinnä vain tylsien velvollisuuksien suorittamista. Lenkillä käyn iltaisin (silloin kun pääsen) ja kuuntelen hyvää musiikkia, ja haaveilen toisenlaisesta elämästä.

[/quote]

Olet tehnyt tosi paljon etsiessäsi onnea ja onnellisuutta. Olet vain unohtanut oleellisimman, Oivalluksen, että onnellisuus tulee omasta itsestä. Ei siitä mitä opiskelee, mitä tekee, miksi valmistuu, mitä hankkii, missä asuu, kenen kanssa, onko rahaa, mitä aikoo..

[/quote]

Voi että, mua niiiin sieppaa nää kliseiset lausahdukset "Onni tulee omasta itsestä" ja toinen suosikkini "sydämessäsi tiedät"! Voisiko joku kertoa, mitä ihmettä noilla käytännössä tarkoitetaan?

Okei, mä tajuan, että onnen tulemisesta omasta itsestä tarkoitetaan omaa asennetta. Ja joo, kyllä sillä on jonkin verran merkitystä, mutta jos oikeasti on typerässä työssä, josta ei nauti, ei saa parempaa työpaikkaa vaikka on jo vaihtanut  alaa ja tietää, että se ala josta tykkäisi, ei työllistä, niin.. tiettyyn pisteeseen saakka voi yrittää psyykata itseään aamuisin "oi kuinka kivaa mennä töihin!" ja hymyillä väkisin, mutta jos se ei ole totta, ei tuo tekopositiivisuus pidemmän päälle kanna, vaikka mitä väittäisi.

Sama on muissakin asioissa.

[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 21:36"]

Numerolla 13 on aika samansuuntaiset ajatukset kuin ap:lla. Tosin minulla on suunnitelmat sen verran jo selvät, että viiden vuoden päästä karistetaan tämän maan tomut jaloistamme ja lähdetään määräämättömäksi ajaksi reissaamaan.

ap

[/quote]

Aika monia näitä suunnittelijoita olen nähnyt ja sitten se vaan jää ja/tai keksitään syy mm. pysyykö Suomen sosiaaliturvan piirissä ym. Pelkällä reissaamisella ei elä eikä saa ruokaa pöytään.

[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 21:41"]

[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 21:31"]

[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 21:15"]

Minulla on menossa sellainen vaihe, että nimenomaan haluaisin elämääni jotain suunnitelmaa ja haluaisin oikeasti mukavaa, mielenkiintoista, tapahtumarikasta elämää, enkä vain ajelehtia arkisesti päivästä toiseen elämäni loppuun asti, kuluttaa päiväni käymällä töissä, joista en nauti, ja toipumalla sitten loppupäivän siitä paskasta työpäivästä ja masentua ajatuksesta, että huomenna on seuraava työpäivä ja viikonloput ja lomat menevät ihan liian nopeasti.

Olen jo kerran vaihtanut alaakin, että löytäisin mukavamman alan ja työpaikan, mutta eipä onnistunut!

Mietin juuri, että opiskelisinko kolmannenkin ammatin, mutta en tiedä mitä se olisi! Ne mitkä kiinnostavat, eivät työllistä, ja yrittäjyydestä minulla on "valitettavasti" liian realistinen kuva, olen parinkin yrittäjän elämää hyvin läheltä joutunut seuraamaan.

Jotain tarttis tehdä, mutta en tiedä vielä, että mitä. Tietysti kun lapset kasvavat, mahdollisuudet paranevat. Ei tarvitse jumittaa tuppukylässä. Ei tarvitse elättää perhettä.

En edes tiedä mitä haluaisin tehdä, mutta juuri nyt elämäni on lähinnä vain tylsien velvollisuuksien suorittamista. Lenkillä käyn iltaisin (silloin kun pääsen) ja kuuntelen hyvää musiikkia, ja haaveilen toisenlaisesta elämästä.

[/quote]

Olet tehnyt tosi paljon etsiessäsi onnea ja onnellisuutta. Olet vain unohtanut oleellisimman, Oivalluksen, että onnellisuus tulee omasta itsestä. Ei siitä mitä opiskelee, mitä tekee, miksi valmistuu, mitä hankkii, missä asuu, kenen kanssa, onko rahaa, mitä aikoo..

[/quote]

Voi että, mua niiiin sieppaa nää kliseiset lausahdukset "Onni tulee omasta itsestä" ja toinen suosikkini "sydämessäsi tiedät"! Voisiko joku kertoa, mitä ihmettä noilla käytännössä tarkoitetaan?

Okei, mä tajuan, että onnen tulemisesta omasta itsestä tarkoitetaan omaa asennetta. Ja joo, kyllä sillä on jonkin verran merkitystä, mutta jos oikeasti on typerässä työssä, josta ei nauti, ei saa parempaa työpaikkaa vaikka on jo vaihtanut  alaa ja tietää, että se ala josta tykkäisi, ei työllistä, niin.. tiettyyn pisteeseen saakka voi yrittää psyykata itseään aamuisin "oi kuinka kivaa mennä töihin!" ja hymyillä väkisin, mutta jos se ei ole totta, ei tuo tekopositiivisuus pidemmän päälle kanna, vaikka mitä väittäisi.

Sama on muissakin asioissa.

[/quote]

No jos on typerästä työstä vaihtanut toiseen työpaikkaan ja sitten kokonaan alaa, eikä edelleenkään osaa olla tyytyväinen tai onnellinen, niin voisin sanoa, että tosiaankin on asenteessa vikaa.

Ei työ tee onnelliseksi, ei se väärä muttei välttämättä myöskään se oikea. Vaikka kouluttautuisit viiteen eri ammattiin, ei sekään välttämättä saa sinua onnelliseksi. Tai jos voittaisit lotossa rahaa niin, ettei sinun ikinä tarvitsisi tehdä töitä.

Ei tämä ole klisee edes. Sen kuin vain oivaltaa, ettei siihen ihan oikeasti tarvita muuta kuin se oma mieli =)

[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 21:44"]

[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 21:36"]

Numerolla 13 on aika samansuuntaiset ajatukset kuin ap:lla. Tosin minulla on suunnitelmat sen verran jo selvät, että viiden vuoden päästä karistetaan tämän maan tomut jaloistamme ja lähdetään määräämättömäksi ajaksi reissaamaan.

ap

[/quote]

Aika monia näitä suunnittelijoita olen nähnyt ja sitten se vaan jää ja/tai keksitään syy mm. pysyykö Suomen sosiaaliturvan piirissä ym. Pelkällä reissaamisella ei elä eikä saa ruokaa pöytään.

[/quote]

Ei minun tarvitse pysyä Suomen sosiaaliturvan piirissä. Rahat olen hankkinut/hankin tässä parhaillaan, joten minulla on kyllä varaa olla reissussa vaikka 10 vuotta. Ei tietenkään missään luksusreissussa, mutta ihan mielelläni menenkin reppureissaamaan ja kiertelemään pienellä budjetilla.

ap