Olen 39, raskaus ei ole onnistunut. onko toivoa vielä?
Tuntuu pahalta ja kaduttaa, että en yrittänyt aiemmin. Yksi keskenmeno takana. Onko mitään toivoa, että saisin vielä lapsen? Mitään erityistä syytä ei ole löytynyt, mutta asiaa ei ole vielä tutkittu kovin tarkasti. En haluaisi hedelmöityshoitoja, pelkään gynekologisia tutkimuksia.
Mitä lääkärit voisivat tehdä "kevyimpänä" toimenpiteenä?
Kommentit (22)
Minulla auttoi rentoutuminen...kävin aromaterapia-hieronnassa.
Lihotin itseni 48 kilosta 52 kiloon.
Ja seksin jälkeen jalat ja peppu ylös että mömmöt ;) varmasti pysyy sisällä.
Kuule 7, tästä on ihan lääketieteellisiä tutkimuksia, että stressillä ei ole vaikutusta raskautumiseen. Toi on just tollasta aivan sairaan ärsyttävää lässytystä sellaiselta, joka ei koskaan ole joutunut yrittämään lasta ja kärsimään sitä pelkoa, että lasta ei tulekaan.
AP:lle sanoisin, että jatka yrittämistä ja käy varoiksi tutkituttamassa miehen simpat, että on riittävä määrä. Suun kautta annettavista lääkkeistä Femara ja Clomifen auttaa voimistamaan ovulaatiota, voidaan käyttää, vaikka ovuloisit itsekin. Ovulaatiotikkujen käyttö ei mahdollisuuksiasi vähennä. Ymmärrän, että on mahdoton pyyntö tässä vaiheessa "olla stressaamatta" ja ajatella "tulee jos on tullakseen". Mutta koita harrastaa liikuntaa ja rentoutua muilla keinoin. Toivoa vielä on.
Aina on toivoa, itse olen juuri 39 v, ylipainoa on reilusti ja muutama krooninen sairauskin. Vaan niin sitä raskaaksi tultiin ja kaikki on mennyt ihan loistavasti, voin paremmin kuin koskaan aikaisemmin elämässäni. Neuvoksi voin sanoa vain seuraavaa: tee elämässä tilaa raskaaksi tulemiselle, syö terveellisesti, liiku ja vältä stressiä. Älä ajattele että ei tämä onnistu vaan ajattele että onnistuu!
On toivoa. Yksi keskenmeno, sen jälkeen kävin gynellä keskustelemassa ja sanoi että kun spontaani raskaus on alkanut, mahdollisuudet on hyvät ja sovittiin, että puolen vuoden yrittämisen jälkeen tulen uudelleen ja aletaan miettiä hoitovaihtoehtoja. Ei tarvinnut, ovulaatiotikuilla viidennestä kierrosta keskenmenon jälkeen spontaani raskaus. Täytin 40 vuotta muutama viikko ennen ensimmäisen lapseni syntymää...
kun tuota ikää on niin miehen siittiöt kannattaisi ehkä tutkia, jos niitä on huonosti niin inseminaatio saattaisi auttaa. Ei voi olettaa että vika olisi pelkästää naisessa vaikka nainen on 'vanha'
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 16:53"]
Kuule 7, tästä on ihan lääketieteellisiä tutkimuksia, että stressillä ei ole vaikutusta raskautumiseen. Toi on just tollasta aivan sairaan ärsyttävää lässytystä sellaiselta, joka ei koskaan ole joutunut yrittämään lasta ja kärsimään sitä pelkoa, että lasta ei tulekaan.
AP:lle sanoisin, että jatka yrittämistä ja käy varoiksi tutkituttamassa miehen simpat, että on riittävä määrä. Suun kautta annettavista lääkkeistä Femara ja Clomifen auttaa voimistamaan ovulaatiota, voidaan käyttää, vaikka ovuloisit itsekin. Ovulaatiotikkujen käyttö ei mahdollisuuksiasi vähennä. Ymmärrän, että on mahdoton pyyntö tässä vaiheessa "olla stressaamatta" ja ajatella "tulee jos on tullakseen". Mutta koita harrastaa liikuntaa ja rentoutua muilla keinoin. Toivoa vielä on.
[/quote]
kiitos tästä viestistä, niin totta! Jos stressillä todella olisi merkittävä vaikutus hedelmällisyyteen, niin lapsia ei syntyisi insestin tai raiskauksen seurauksena, monesta teiniäidistä puhumattakaan. Tai sotien keskelle, pakolais- tai keskitysleireille.... Ja tuo väite siitä, että "pilvin pimein" olisi pariskuntia, joille adoption jälkeen onkin tullut "yllätysluomulapsi", on niin hirveää tuubaa ettei tosikaan. nämä ovat juuri sitä urbaanilegenda-/ naistenlehtiosastoa, samoin kuin 45-vuotiaana kerrasta raskautuneet! Eli tosi harvinaisia poikkeuksia, eivät normeja.
sori että harhauduin aiheesta, vuosien tahattoman lapsettomuuden ja lisääntymisongelmien jälkeen (nyt kahden äiti) edelleen viiltää tuollaisten ajattelemattomien (seiska) ihmisten typerät luulot ja olettamukset.
tsemppiä aloittajalle, hyviä vastauksia ja neuvoja olet saanut.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 17:23"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 16:53"]
Ovulaatiotikkujen käyttö ei mahdollisuuksiasi vähennä. Ymmärrän, että on mahdoton pyyntö tässä vaiheessa "olla stressaamatta" ja ajatella "tulee jos on tullakseen". Mutta koita harrastaa liikuntaa ja rentoutua muilla keinoin. Toivoa vielä on.
[/quote]
kiitos tästä viestistä, niin totta! Jos stressillä todella olisi merkittävä vaikutus hedelmällisyyteen, niin lapsia ei syntyisi insestin tai raiskauksen seurauksena, monesta teiniäidistä puhumattakaan. Tai sotien keskelle, pakolais- tai keskitysleireille.... Ja tuo väite siitä, että "pilvin pimein" olisi pariskuntia, joille adoption jälkeen onkin tullut "yllätysluomulapsi", on niin hirveää tuubaa ettei tosikaan. nämä ovat juuri sitä urbaanilegenda-/ naistenlehtiosastoa, samoin kuin 45-vuotiaana kerrasta raskautuneet! Eli tosi harvinaisia poikkeuksia, eivät normeja.
sori että harhauduin aiheesta, vuosien tahattoman lapsettomuuden ja lisääntymisongelmien jälkeen (nyt kahden äiti) edelleen viiltää tuollaisten ajattelemattomien (seiska) ihmisten typerät luulot ja olettamukset.
tsemppiä aloittajalle, hyviä vastauksia ja neuvoja olet saanut.
[/quote]
Tämä on hyvä paikka tulla valistetuksi. On sellainen aihe, josta en haluaisi/kokisin todella kiusalliseksi livenä keskustella.
Totta, olen naistenlehtien ja tv-ohjelmien uhri tässä asiassa. Ja kun omaa kokemusta ei ole, tietty otan nämä annettuina. Tehiksessä muistan että ammoisina aikoina oli lapsettomuudesta kärsivä pariskunta ja oli aikamoista tuskallisen oloista suorittamista niiden toiminta.
- 7
Tsemppiä, mukavaa syksyä ja hyvää lapsilykkyä kaikille
Eräs tuttu pariskunta yritti lasta 20 vuotta, ottivat adoptiolapsenkin. Lopulta heillä tärppäsi, kun nainen oli juuri täyttänyt 43 v. Ja ihan luomuna.
Totta kai on toivoa, serkkuni on saanut lapsensa 44 ja 47 vuotiaana, ilman hedelmöityshoitoja, keskenmenoja kylläkin oli useampia ennen kuin tärppäsi. Naapurissa 52 vuotias raouva sai lapsen luomusti.
Minäkin toivon raskautta ja ikää on nyt 47v
On tottakai! Elätkö terveellisesti? Se vaikuttaa myös asiaan.. Käytätkö alkoholia, poltatko, harrastatko liikuntaa..?
On paljon toivoa! Itse söin sokerihillottua inkivääriä, orionin raskaus ja imetysvitamiinia, sänkyhommien jälkeen makailin jalat hieman kohollaan, ja hopsista nappas 44 vuotiaana. Niin ja suurinpiirtein oikea ajoitus.
Voiko taustalla olla kilpirauhasen vajaatoiminta? Onko sulla niitä sen oireita, mitään? Oireet ovat tärkeämmässä asemassa, kuin laboratorioarvot, lisäksi TSH saisi olla 1-2 jotta olisi ookoo. Ei ainakaan yli 2,5! Tätä ei suurin osa lääkäreistäkään ymmärrä.
Kilpirauhasen vajaatoiminta on oleellinen lapsettomuuden ja keskenmenojen aiheuttaja ja on ihan yleistä, ettei sitä osata diagnosoida, jos arvot on viiterajoissa.
kiitos vastauksista! kiva kuulla kokemuksista siitä, että muille on onnistunut. aiomme yrittää yhden kierron vielä ja jos ei tärppää menemme selvittämään hoitoja. kilpirauhasjutut on ok, elämäntavat terveelliset ja akupunktiota kokeiltu. seuravaaksi kokeilen myös nuo raskausvitamiinit ja ehkä jopa hillotun inviväärin, niin erikoiselta kuin kuulostaakin. :)
t. ap
Siis 52-vuotias raskaaksi? 47-vuotias raskaaksi? Mitä järkeä???? Viettää omia seitsemänkymppisiäsi, kun lapsi on lukiossa. Huhhuh.....
Mäkin tunnen yhden, joka odottaa ekaa. 45 ja takana monta,monta vuotta turhaa yritystä. Sitten vaan se yhtäkkiä onnistui eikä kukaan tiedä miksi. Nää jutut on tällaisia, tuurikauppaa. Toivon sullekin onnea!
Onnea yritykseen! Mahdollisuus on :)
Pahoitteluni menetyksesi johdosta! On vielä toivoa, jos hormonikierto kunnossa! Ehkä gynellä kannattaisi tutkia tai tikuilla, että ovuloitko ja, jos se asia ei ole kunnossa, niin ainakin lääkkeillä avustaa sitä! Kun ikää tulee, niin hedelmällisyys laskee, mutta jotkut ongelmat voivat olla pienellä autettuna! Itsellä kans keskenmenoja takana, mutta luomusti raskaaksi 44 vuotiaana ja raskaus meni todella hyvin! Tiedän tuon pelon km jälkeen, kun ei uskalla luottaa, että onnistuisi enää Mut nyt nopeesti lapsettomuutta hoitavan gynen luo vaikkapa yksityispuolelle ja kyselemään, että mitä selvittelyjä kannattais tehdä! Onnea matkaan!
Oletan, että keskenmenosta on aikaa nyt vain vähän. Se on surullinen kokemus, mutta hyvä merkki! Voit siis tulla raskaaksi! On niitä keskenmenoja nuoremmillakin naisilla. Aika iso alkuraskauksista päättyy aina keskenmenoon, ne kuuluvat elämään. Surullistahan se on, varsinkin, jos on ehtinyt jo kärsiä paahsta olosta, nähdä sykkeen jne. Tiedän kokemuksesta.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 16:25"]
ei ole oikein seksihurjastelutunnelmat, kun koko ajan tuntuu yrittämiseltä. kiva kuulla, että muut ovat onnistuneet vähän vanhempina. tuntuu pahalta myös miehen puolesta, tiedän, että hän haluaisi kovasti isäksi.
onko jotain hyviä vinkkejä yrittämiseen? ovulaatiotikut on ja gynekologin mukaan munasoluja irtoaa normaalisti.
t. ap
[/quote]
Jos ei ole seksihurjastelutuulella, niin sitten pitää pyrkiä sinne.
Stressaamalla ja ovulaatiotikuttamalla vähentää mahdollisuuksia. Ei elämän pidä sellaista olla.
Näitä tapauksia, joissa on lapsettomuuden takia ensin adoptoitu lapsi ja sitten onkin (yli-)yrittämisen loputtua tärpännyt, on pilvin pimein.
Seksin pitää olla kivaa eikä jonkun tikkupissan perusteella tapahtuvaa suorittamista.
Itse sain lapset 35- ja 36-vuotiaana. Olin ajatellut jo etukäteen että jos ei tärppää, niin olkoot. Eka tärppäsi 2. kierrosta ja toinen oli 'hole-in-one'. Myös meillä mies toivoi lapsia kovasti.