Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kaveriasiaa: jos lastanne olisi kiusattu koulussa

Vierailija
15.11.2012 |

yhden oppilaan taholta aiemmin ja nyt tämä kyseinen luokkakaveri olisi muuttanut käytöstään ja haluaaisi kaveerata lapsenne kanssa, miten suhtautuisitte? Kannustaako lasta unohtamaan menneet ja aloittamaan puhtaalta pöydältä vai sanoa, ettei nyt ehkä kannata sen kanssa kaveerata? Kyse 5-luokkalaisista tytöistä.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
15.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli mikä on kiusaamista..



josko alun alkojaan tuo kiusaaja olsikin halunnut olla lapsesi kaveri, ei vaan osannut lähestyä toisin, jos on sosiaalisesti heikkotaitoinen..



eli tarvitsisin enempi tietoa..



tytöt ns kiusaa, eli jättävät yksoin, puhuvat potaskaa selän takana, kolme ei sovi kimpaaan jnejne





haluaako kiusaaja oikeesti ollakaveri ? mistä tiedät sen ?

ehkä on jälleen tapa kiusata, esittää haluavansa olla kaveri, ja sitten........



eli varauksella....

Vierailija
2/7 |
15.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen puhunut pienillekin lapsilleni että kaikkien kanssa tarttee käyttäytyä.

Jos joku toistuvasti kiusaa ja lapselle tulee siitä vaan paha mieli niin miksi pitää olla samassa paikassa yhtään kauemmin, ainakaan jos kukaan ei valvo!



Minusta on hyvä että koittaa tukea ystävyyksiä mutta yhtälailla sitä vanhempana saa keksiä lapsilleen muuta seuraa.



Jos yksi on vaikka pahis niin kuka ehdointahdoin tahtoo opettaa lapsensa hänen tavoilleen niin että kurjimmassa tapauksessa he hitsaantuu toisiinsa ja lapsestasi tulee myös kiusaaja?



Koska kyllä minusta aiheellista on myös karsia kavereista ne jotka on häiriköitä ja saattaa tulevaisuudessa olla ongelmissa.



Jos teillä on niin huonosti asiat että on vaan yksi kaveri olemassa niin vie lapsi jonnekin harrastukseen!

Lapsi ei ehkä itse uskalla mennä jos ei ole koskaan mitään harrastanuy mutta saata lapsi ovelle ja odota että se alkaa.



Omat lapset on sosiaalisia ja kavereita riittää mutta lapsien kasvaessa olen alkanut miettimään onko järkeä olla kaveri sellaiselle joka kiusaa. Koska melko varmaa on että sellaisessa piirissä muutkin kiusaa, enkä tahdo sitä lapselleni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
15.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ottaisin selville sen, ettei kyseessä ole mikään alistava kaveruussuhde, eli ettei tyttäresi hae hyväksyntää pomottavalta kaverilta.



Mikäli kaveri on todella muuttunut ja heillä on tasaväkinen kaverisuhde niin silloin juttelisin tyttäreni kanssa ja neuvoisin puhumaan kaverin kanssa kiusaamisen läpi ja jatkamaan puhtaalta pöydältä.

Vierailija
4/7 |
15.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen nähnyt omin silmin miten tämä on onnistunut. Entisestä kiusaajasta tulikin paras kaveri oikeasti.

Vierailija
5/7 |
15.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen nähnyt omin silmin miten tämä on onnistunut. Entisestä kiusaajasta tulikin paras kaveri oikeasti.

entiselle kiusaajalle, nykyään ovat kavereita, ei mitään bestiksiä kuitenkaan.

Vierailija
6/7 |
15.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

pois ns kiusaajien seurasta...

meillä on ollut kokemuksia tytöistä, jotka pomottavat, ovat kavereita ja sitten eivät olekaan, seura kelpaa ja sitten ei kelpaakaaan, kun ns parempi tulee paikalle..leikit on jätetyt siihen ja juostu ..bestis on tullut hakemaan meiltä sisältä asti kaverinsa pois....kimpassa juoksevat sitten pois..omani jäänyt kuin nalle kalliolle...

mikään ei auta noihin tyttöihin..ei auta vaikka vanhempiensa kanssa keskustellut olen monen monta kertaa....heistä se on vaan normaalia, et on ns parempia kavereita ja vähemmän parempia ....ja åienet ei osaa tuota kaverine vaihtoa vielä tehdä ;)





joopa jooo.. tyttö tuli, soitti ovikelloa, aloittivat leikit..kaikki mahdolliset levitetty lattialle, kun alkoi barbieleikit..ovikello soi hänen bestis tuli ja kuýsyi tuota tyttöä nimelt...ja niin häppäsivät yhdessä...

ei auttanut, vaikka sanoin, et voisivat kaikki yhdessäleikkiää, eikä suostunut korjaamaan lapseni kanssa sotkujaan...vaan juoksi pois





tätä a´jatkui...

lopulta sanon, et ei saa tulla meille....eikä lapseni saa mennä heille...



vuosi kului ja tyttö taas halausi leikkiä meidän tytön kanssa...annoin yrittää, oamnikin halusi...sanomattakin selvää,et sama show alkoi ...





eli jos ei osaa eikä ketään kotona ohjaa, niin mistä lapsi oppisi ?



meillä on monte ihanaa uutta kavaeria löytynyt, juuriki harrastuksista :)

olen aktiivisesti ohajnnut tytärtäni, ja ihanasti on mennyt



toki tytöt on olleet 6-8v näiden episodien aikaan, eli ovat nuorempia kuin ap lapsi



eli ap, ohjaa lapsesi toisten seuraan

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
15.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enkä sanoisi lapsia pahiksiksi. Lapset mokailevat, ehkä tyttö on oikeasti tajunnut toimineensa väärin. Toisaalta ymmärtäisin, jos oma lapsi suhtautuisi varautuneesti.