Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
No niin, tuli soitto
25.09.2012 |
Pikkusisko (äitimme lempilapsi jonka lasta äitimme on halunnut ainoastaan muitten lastenlastensa lisäksi halunnut tavata, muistaa ja osallistua tämän elämään) soitti ja kertoi että äitimme on joutunut sairaalaan. Oli kaatunut ja joku on murtunut, en tiedä mitä kun ei kertonut.
Siellä siskoni itki puhelimessa ja voivotteli. Itse en osannut sanoa mitään.
Mä oon Niin monet vuodet yrittänyt, koittanut saada äitiä meille käymään tai me olisimme menneet hänen luokseen, ei käynyt koskaan. Erosin aikoinaan huonosta liitosta ja silloin olisin odottanut ja toivonut äidiltäni edes jonkinlaista tukea, sain pelkkää paskaa niskaani. Äiti on nähnyt lapseni viimeksi 2010 helmikuussa.
Älkää kysykö miksi mun äiti on tällainen kun en itsekään tiedä. Mietin vain mitä nyt? Jos siellä on vaikka jalka poikki minunko pitää kaiken tän kaiken jälkeen äitiäni mennä hoitamaan?
Oikeasti tartteisin nyt mielipiteitänne
Kommentit (9)
Sairaalassa hoitajat hoitavat ja kun kotiutuu, on oltava kotikuntoinen tai pärjättävä kotisairaanhoidon turvin. Tai sitten menee terkkariin vuodeosastolle toipumaan.
Mielestäni voit sanoa tässä saumassa, että ihmettelet, jos sinulta odotetaan nyt hoitopanosta, kun elämäsi ei ole kiinnostanut tähän astikaan äitiäsi. Toisaalta äitisi hoiti sinua varmaankin ollessasi pieni. Voihan olla että oma sairastuminen voi saada äitisi huomaamaan millainen on ollut sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos itse haluat katsoa äitiäsi, menet, jos et, et. Velvollisuus sulla on vain jos sulla omasta mielestäsi sellainen on. Sillä, mitä muut asiasta ajattelevat, ei ole väliä.
Näin menisi oma ajatuskuvioni vastaavassa tilanteessa.
Lempitehtävä on ollut aina arvostella, haukkua ja puhua paskaa selän takana.
Juu, ei ole pikkusiskon vika tuo.
Toisaalta äitisi hoiti sinua varmaankin ollessasi pieni.
Nyt on kyseessä kahden aikuisen ihmissuhde, ja siinä on ihan eri säännöt.
omallatunnolla voit kieltäytyä. Älä keksi mitään tekosyitä vaan sanot suoraan, mutta asiallisesti miten asiat ovat. Loppuu se vinkuminen ja hyväksikäyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi mulla on kiva äiti :-)
Mulla on upeat vanhemmat, mukavat isovanhemmat ja loistavat sisarukset ja muut sukulaiset.
Olen todella etuoikeutettu.
Tuntuu kovin tutulta. Minä olin se lapsi, jonka ei sopinut tulla edes äitienpäivänä lapsineen käymään äitinsä luona niin kuin muut.
Tällä kokemuksella sanoisin, että elä omaa elämääsi niin kuin olet tähänkin saakka elänyt.
Sinulla ei ole äitiäsi kohtaan mitään velvoitteita. Ei myöskään siskoasi.
Ehkä sellainenkin päivä tulee, että sinä et rohkene katsoa itseäsi peiliin tai käytöstäsi pidetään suorastaan mielenosoituksena, jos et millään tavalla osallistu äiti hoitoon.
Mutta se päivä on kaukana edessä päin. Minulle se päivä tuli noin kaksi päivää ennen äitini kuolemaa, kun toinen sisko oli viettänyt hänen luonaan yöt jo viikon ajan. Katsoin velvollisuudekseni mennä edes yhdeksi yöksi, jotta hänkin pääsee välillä kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olkaa tosissaan onnellisia te kenellä on ihanat vanhemmat ja sisarukset, kuten jotkut sanoivat se ei todellakaan ole itsestäänselvyys.
Alue: Aihe vapaa
Vaikket äitiäsi siedä niin älä rankaise pikkusiskoa.