Martina saanut vauvansa pari päivää sitten, ja tälläinen on uusin blogi pä

http://martina.seiska.fi/2012/09/home-sweet-home-ja-uusi-arki-alkanut/

Itsellä kävi mielessä miten nuo kuonanpoistokuurit yms käyvät yksiin imetyksen kanssa, kyllähän ne kuona-aineet menevät myös maitoon jne..

Onnea Martinalle!

Ei mitään vaikutusta imetykseen

tänään on tiistai ja on jo ehtinyt käydä jossain nesteenpoisto hoidossa.

Oikeesti, kelle muulle tulisi edes mieleen lähteä jonnekkin pari päivää synnytyksen jälkeen? Muualle kun kotiin?



Itsestään huoltapitäminen ei tarkoita sitä, että pitää heti aloittaa joku älytön hoito. Kyllä ne raskauskilot häviää lenkkeilemällä ja syömällä terveellisesti.

Malttaisi nyt ottaa vähän rennommin, ettei kohta kusi lorise housuun...

Missä kohtaa sanoi, ettei keskittyisi vauvaan ja arkeen? Jos on noin energinen tapaus, että jaksaa huolehtia vauvan lisäksi myös itsestään, niin keltä se on pois? Pitäiskö maata sängynpohjalla 2kk? Martinahan kirjoitti, että on todella onnellinen.

kun Martsu alkaa rampata kaikenmaailman hoidoissa ja jumpissa. Ja tietty kohta on jotkut kissanristiäiset minne pitää päästä.



Tollanen turha päivitys on pitänyt tehdä, kun ei saa uutta vauvaa julkisuuteen tuoda!

Inhottavia kommentteja tuolla blogilla, aivan kun ei hän osaisi lastaan hoitaa lainkaan. En ole seurannut tämän ladyn elämää sen enempää, on kaunis ja pitää itsestään huolta, ei siis muuta sen kummallisempaa. Olen itsekin ollut viikolla 30 vielä steptunneille pomppimassa, ja loppuun asti liikkunut joten kunto oli ihan ok synnytyksen jälkeen, kuukauden päästä olin jo melko hyvässä kunnossa, enkä tosiaan laiminlyönyt lastani tai peilaillut vaan kroppaani. Kyllä sitä kerkiää vauvan hoidon ohella myös itsestään huolta pitämään. Kätilö sanoi, että suurin osa synnyttäjistä oli ylipainoisia, ja puolessa välissä synnytystä jo niin poikki, ettei meinannut synnytys onnistua. Ei ole rikos pitää itsestään huolta, vaikka äidiksi ryhtyykin :)

Kuinka turhamainen voi ihminen olla. Kai tuota nyt kerkiää kuntoon itsensä saada, vaikka hetken keskittyisi nyt siihen uuteen vauvaansa ja arkeen.

sitä omaa kroppaansa kun siihen on lupa, siis ihan kunnolla? Itsellänikin on ollut heti kotiudittuani ajatuksena että nyt kun ollaan arjessa, eikä vatsa haittaa liikuntaa, voi aloittaa treenit ihan kunnolla. Salilla ja ryhmäliikunnoissa olen alkanut käymään heti kun viimeisetkin kivut loppuivat ja liikkuminen oli helpompaa.

Yhtä kaveria olen katsonut, joka sitten keskittyi vain vauvaan synnytyksen jälkeen, ja hän se on vain paisunut paisumistaan. Itse ainakin voin ja jaksan paremmin kun treenaan ja pidän itsestäni huolta.

Ehkä sitten turhamaista ja pinnallista, mutta mielestäni myös minun, äidin, hyvinvointi on tärkeää. Ja kun se treeni siihen minun arkeeni kuuluu, niin miksen sitten saisi ruveta heti treenaamaan?

Ei se ole ollut lapsiltani pois että heidän isänsä on katsonut heitä sen 1½ tuntia mikä minulla menee perustreenissä tai ryhmätunnilla.

kun meinaa tällä viikolla tehdä jo pitkiä lenkkejä.

Onkohan hänelle kerrottu, ettei heti kannattaisi itseään kauheasti rasittaa.



Itse tein sen virheen, että aloin liian nopeasti käydä pitkillä lenkeillä ja tehdä ulkotöitä kun vauva nukkui pihalla. Tuli muuten alapää melkoisen kipeäksi :S Onneksi tajusin hidastaa vauhtia ja pikkuhiljaa aloittaa treenaamisen.

Minkätakia tuolle on edes suotu lapsia? Sekin jo liian surullista.. Sääliksi käy lapsia..

Minkätakia tuolle on edes suotu lapsia? Sekin jo liian surullista.. Sääliksi käy lapsia..

Eiköhän sitä maailmassa ole miljoona kertaa huonompia äitejä kuin Martina?

Vastatkaapa nyt että miksi ei saisi pitää itsestään huolta synnytyksen jälkeen? Jos elämään kuuluu treenit ja itsestään huolehtiminen, niin arkeahan silloin eletään kun palataan samoihin asioihin kuin ennen synnytystä.

kun meinaa tällä viikolla tehdä jo pitkiä lenkkejä.

Onkohan hänelle kerrottu, ettei heti kannattaisi itseään kauheasti rasittaa.

Itse tein sen virheen, että aloin liian nopeasti käydä pitkillä lenkeillä ja tehdä ulkotöitä kun vauva nukkui pihalla. Tuli muuten alapää melkoisen kipeäksi :S Onneksi tajusin hidastaa vauhtia ja pikkuhiljaa aloittaa treenaamisen.

Se että SINULLE tuo liikkuminen oli virhe, ei tarkoita sitä että se olisi virhe kaikille.

Mulle ainakin sanottiin osastolla että liiku omaa kehoa kuunnellen ja juuri miten itsestä tuntuu hyvälle. Liikkumaan lähteminen vauhdittaa palautumistakin.