Lopetin lastenvaateblogien seuraamisen ja kappas...
lastenvaatteiden ostohimoni on helpottanut huomattavasti! Kauden alevinkeistä ja must-have -tuotteista olen nyt pihalla, mutta ei harmita yhtään! Kukkaro ja komerot kiittää! Suosittelen :)
Luin muuten viimeisimmästä Meidän Perhe -lehdestä Me&I -uskontoa tunnustavien äitien tarinat ja olen entistä vakuuttuneempi, että lastenvaatehamstraus on vain yksi riippuvuus muiden joukossa :D
Kommentit (8)
Tämä on siis mulle outo merkki. Luin sen perhelehden jutun. Todella ihmettelen mikä mammojen päässä viiraa. Eihän ne vaatteet ole edes hyvän näköisiä.
Erityisesti jäi mieleen joku pilvipaita, josta mammalla on ostettuna jokainen koko, anteeksi mitä....? Kotiäidin osakkeita kuulemma ne trikoorätit. Naisten älynlahjat ei taida kummoisia olla, kannattaisi varmaan laittaa vaikka puolet rahoista jollekin suljetulle tilille. Paketti tulee joka päivä.
mutta en ostaisi niitä kuuttasataa kappaletta ja säilöisi 18 laatikkoon makuuhuoneen nurkkaan. Hui.
on seurausta turhautumisesta. Myös estetiikan nälästä.
Lääkkeeksi: ala tehdä käsitöitä tai piirtää / maalata tms. Tai vaikka valokuvata. Näin saat kauneuden kaipuusi tyydytettyä.
Pakota itsesi pois lastenvaatteiden maailmasta ja katso peiliin: pitäisikö sittenkin ostaa aikuisten vaatteita?
No, kouluikäisten kanssa ei oikein pysty enää lastenvaatefriikkeilemään, koska lapsilla on jo oma makunsa, joka tod näk poikkeaa äidin mausta.. Eli helpostusta addiktioon tulossa teillekin, jotka ette mitään sen katkaisemisen eteen itse tee.
Mun nuorin on nyt 11 v ja hänen ollessaan pieni, ei kukaan kohkannut lastenvaatteista. Henkkamaukasta ja Lindexistä sai hyviä ja ulkomailta vähän erityisempiä. Pääasia oli, että vaatteet on siistit ja ehjät tarhassa ja säänmukaiset. Aika mielenkiintoinen ilmiö, kun olen eksynyt pariin blogiin ja mammat hehkuttaa pentujen kuteita, joita on kaappitolkulla. Luulis että lapsia kyllästyttää koko ajan vaihtaa vaatteita äidin mieliksi. Ja kuka niitä hienouksia jaksaa pestä ja silitellä koko ajan? Wanhaan hyvään aikaan trikoot ja colleget sai aamuisin päälle vaika suoraan pyykkinarulta, ei ollut tyllejä eikä glittereitä...
Vanhin lapsi täyttää just 13v. Kun hän oli n. 3-vuotias, tais reimatecit tulla yleiseen tietoisuuteen, minäkin sellaisen lapselle ostin, hyvä oli ja huutonetissä myin kovaan hintaan eteenpäin. Eli joskus 2002-2003. Ei ollut blogeja, mutta tää palsta oli, jossa reimatecistä jauhettiin. Sitä ennen ei juuri muita merkkivaatejuttuja ollut, mitä nyt jonkun mamman piltillä oli legon, benettonin, osh koshin tai gapin vaatteita. Nettikauppoja oli aika vähän mutta niiden yleistyessä alkoi tää ihme vaatehysteriakin, ja retrobuumi räjäytti potin.
Loistava ostosturhuudesta kärsiville.
Itsekin lastenvaatteisiin joskus hurahtaneena koen nyt helpotusta, kun olen tavallaan päässyt irti näistä "pakoista": pakko olla tiettyä merkkiä/kuosia maksaa mitä maksaa jne... Ja lapset tykkää, kun saavat itsekin päättää vaatteistaan :)
Mun nuorin on nyt 11 v ja hänen ollessaan pieni, ei kukaan kohkannut lastenvaatteista. Henkkamaukasta ja Lindexistä sai hyviä ja ulkomailta vähän erityisempiä. Pääasia oli, että vaatteet on siistit ja ehjät tarhassa ja säänmukaiset.
Aika mielenkiintoinen ilmiö, kun olen eksynyt pariin blogiin ja mammat hehkuttaa pentujen kuteita, joita on kaappitolkulla. Luulis että lapsia kyllästyttää koko ajan vaihtaa vaatteita äidin mieliksi. Ja kuka niitä hienouksia jaksaa pestä ja silitellä koko ajan? Wanhaan hyvään aikaan trikoot ja colleget sai aamuisin päälle vaika suoraan pyykkinarulta, ei ollut tyllejä eikä glittereitä...
Olen itsekin lastenvaatehullu eli ostan liikaa vaatteita lapsille, mutta tuntuu hulluus nyt vähän laantuneen tuon artikkelin jälkeen. 18 laatikkoa Me&I vaatteita huoneen nurkassa menee mulla jo yli hilseen.