Pitääkö aikuisella perheellisellä olla joka ilta omaa vapaa-aikaa kodin ulkopuolella?

Ei varmasti tarvitse, ja eihän kaikki kaipaa sitä lainkaan. Mutta meillä on ollut näin

(Vasta 1 lapsi 4 v, kotihoidossa 3-vuotiaaksi):



vauva-aikana vapaa-aika satunnaista, ei jokaviikkoista.



Kun lapsi 1-3v -> se, joka oli kotona lapsen kanssa oli 1-2 kertaa viikossa omassa harrastuksessaan, jos halusi. Työssäkäyvällä satunnaisia menoja.



Nyt lapsi hoidossa arkipäivät, mutta porrastamme hoitopäivät niin, että päivä yleensä vain n. 6.5h. Mulla on sitten 2x viikossa harrastus + satunnaisia menoja. Miehellä ei ole säännöllistä harrastusta, mutta yleensä käy yhtenä arki-iltana jossain esim. elokuvissa + satunnaiset menot.



Minusta tämä on ollut ok. Huom! lapsi ei ole ulkopuolisessa hoidossa vaan kun toinen harrastaa niin toinen vanhempi lapsen kanssa.



Lisäksi jos olemme kaikki kotona niin emme kaikki kolme leiki yhdessä, vaan toinen leikkii ja toinen esim. lukee.

Lapset siis 6v ja 3v ja päivähoidossa. Arki on niin hektistä, että ei edes tee mieli kuormittaa vielä toista vanhempaa sillä, että itse käy jossain. SAtunnaisia menoja on kyllä jonkin verran esim. nyt lauantaina menen pikkujouluihin. Näitä ei kuitenkaan ole kuin muutama vuodessa.



Ymmärrän kuitenkin, että joku voi kaivata omaa aikaa ja olen itsekin miettinyt, aloittaisinko jonkin jokaviikkoisen jumpan niin kuin ennen kuopuksen syntymää. Toistaiseksi vain ei ole löytynyt tarpeeksi halua siihen.



Mies ei harrasta, mutta puuhailee paljon autotallissa sekä tekee ajoittain viikonloppuisin ja iltaisinkin työjuttuja parille kaverilleen.



Omalta pohjalta sanoisin, että pari kertaa viikossa jokin harrastus olisi mielestäni ehdoton maksimi alle kouluikäisten vanhemmille. Taidan olla tämän suhteen kyllä aikamoinen tiukkapipo. Mielipidekysymys tämäkin. Kotiäiti tai koti-isä voi mielestäni harrastaa useamminkin.

kuinka sellaiseen olisi aikaa. Viiden kuuden aikaan tullaan töistä, sitten kaupat, safkat ym. kotihommat. Ei riitä aika eikä energia joka ilta ulkona ravaamiseen kummallakaan.

vaikka talossa olikin vauvoja. Yksi vauva tosin joka kerralla kerrallaan.

Harvalla on siihen mitään mahdollisuutta. Mun mielestä kerran viikossa hetki omaa aikas olis hyä. Tyyliin tunnin kävelylenkki tms. Näin siis, jos lapsi kotihoidossa. Jos lapsi hoidossa niin kerran-pari kuussa pari tuntia omaa aikaa on ihan riittävä.

Harvalla on siihen mitään mahdollisuutta. Mun mielestä kerran viikossa hetki omaa aikas olis hyä. Tyyliin tunnin kävelylenkki tms. Näin siis, jos lapsi kotihoidossa. Jos lapsi hoidossa niin kerran-pari kuussa pari tuntia omaa aikaa on ihan riittävä.

Ei ihme kun nykymammat on niin plösähtäneitä leveäperäisiä, jos liikunta on tyyliin kävelylenkki

... minusta ei todellakaan ole ok kummankaan vanhemman häipyvän jokaikinen ilta jonnekin! Täytyyhän lasten kanssa viettää aikaa, että oppii tuntemaan heidät ihmisinä ja muodostamaan kiintymyssuhteen!



Itse olen siitä onnekas, että asun ulkomailla ja olen osa-aikaisesti opiskeleva kotiäiti. Minulla on 4 aamupäivää viikossa ihan omaa aikaa, jolloin käyn salilla ja yleensä sen jälkeen kaverin kanssa kahvilla, ennenkuin nuorin pääsee eskarista (ikää vasta 3 v, täällä on aika aikainen eskari-ikä...)



viikonloppuisin käyn toisena iltana joko miehen tai jonkun kaverin kanssa jossain, vaikka pubissa tai illalliskutsuilla tai leffassa. Tässä maassa on vilkas pubikulttuuri, joten myös perheelliset käyvät aika paljonkin ulkona tuttuja tapaamassa, mikä on kiva juttu. Mutta tosiaan kotiäitinä olen sen verran paljon lasten kanssa, että tuo v-loppuilta on ainoa, jolloin olen jossain muualla, vaikka lapset ovat kotona.



Jos olisin töissä kokopäiväisesti, en varmaan edes jaksaisi lähteä illalla minnekään. Voisin ehkä salilla silloin käydä pari kertaa viikossa, kun mies olisi kotona. Lapsuus on lyhyt aika ja mielelläni olen lasten kanssa iltapäivät ja illat, kun tulevat koulusta ja eskarista.

No ei todellakaan tarvitse. Edes näin kotona ollessa, saati jos kävisi töissä.

Yhtä paljon isot lapset vanhempiaan tarvitsevat.

Aikanani tein aloituksen siskoni tilanteesta (kaksi koululaista ja yksi päiväkotilainen) ja siitä, miten hän harrastaa jokaikinen ilta, lisäksi monta tuntia viikonloppuisin. Sain kuulla olevani kateellinen kyylä, jonka pitää antaa siskon elää omaa elämäänsä (niin kuin annoinkin, kunhan harmittelin, kun sisko piikittelee minua siitä, että en harrasta enkä tee mitään muuta kuin "elä lasteni kautta").



Onpas huvittavaa, että tällaisella aloituksella se ei olekaan yhtään niin hyvä asia kuin omassa aloituksessani vastaajat antoivat ymmärtää.

muutama kerta viikossa tekee päälle hyvää, etenkin jos muuten on tiiviisti kotona lasten kanssa.

En oikein tajua, miksi vanhemmat haluaa olla lapsistaan erossa. Ei meillä ainakaan vietetä aikaa lapsista erossa muuten kuin työn merkeissä. Ja muutenkin lapset hoidetaan kotona. Eli työajat niin, että tehdään eri aikaa töitä. Miksi lapsia tehdään, jos niiden kanssa ei halua olla?

saa vanhempi olla pois heidän luotaan esim. oman harrastuksen takia.

En oikein tajua, miksi vanhemmat haluaa olla lapsistaan erossa. Ei meillä ainakaan vietetä aikaa lapsista erossa muuten kuin työn merkeissä. Ja muutenkin lapset hoidetaan kotona. Eli työajat niin, että tehdään eri aikaa töitä. Miksi lapsia tehdään, jos niiden kanssa ei halua olla?