Vauvahaave, mutta uskallanko?
* Ikää 37.
* BMI 41,7. (Olen yrittänyt pudottaa, 5 kg olen saanut pois, sitten on tyssännyt.)
* Ei perussairauksia. Isäni puolella (isä ja isoäiti) diabetesta (2.tyypin).
* 2 lasta entuudestaan, nuorempi 6v.
* Työ ja talous kunnossa.
Jos olisi oikein terveydenhuollon asiantuntijoita paikalla, niin kuulisin mielelläni teidän kommentteja. Toki muutkin saavat perusteluineen vastata.
Kommentit (7)
Ja toiseksi ei se tänne se asia kuulu,hankitko lapsia lisää vai et.Paikka on täynnä tuntemattomia ihmisparkoja,mm.dementia äitini ja hänen sekava pikkusiskonsa kirjoittelevat täällä,ikää molemmilla lähes 70v.Aika on mennyt heidän ja heidän mielipiteiden ohi.Tyttäreni kommentoi kauniisti,kun mamma äkseeraa,että anna olla,ne vanhenee koko ajan.
Tuskin tämä kysymykseni on ainoa laatuaa täällä, mikä on täysin henkilökohtaisen päätöksen alainen. Ainahan voi kuitenkin kysyä, eikö?
ap
Ei tuu sanomaan mitään suoraan että ole tekemättä tai tee, vaan itse se pitää päättää. Jos ei mitään perussairautta ole niin ei ne lääkärit taida sitä raskautumista mitenkään kieltää pelkän ylipainon vuoksi. Vai mitä ajattelit?
Ikää vasta 30, mutta kahden ensimmäisen kanssa sujuu jo arki rutiinilla. Talous on epävakaa :( Mies haluaisi lisää lapsia, mutta taipuu sihhen päätökseen mihin minä ajaudun. Olen yksityisyrittäjä, ja se aiheuttaa aina omat ongelmat äitiyslomien sijaan jne. Diabetestä ei ole, mutta kilpirauhasen vajaatoiminta, ja tiedän, että se sairaus aiheuttaa lisääntynytttä keskenmenon riskiä. Onhan tässä asioita puntarissa. Ei enää vaan yritä tulla raskaaksi kuten kahden ensimmäisen kohdalla.
Itseäni huolettaa tämä painoni, mutta onko sekään lopullinen este vauvalle?
Kokemuksiakin otan vastaan.
ap
lasta, ikää yli kolmekymmentä. Eka lapsi 3-vuotias. Raskaus oli tuolloin vaikea ja mulla alkoi kilpirauhasen liikatoiminta silloin (tai ainakin todettiin silloin, en tiedä oliko jo ennestään mut huomattavasti paheni tuolloin).
Painoltani olen normaalipainoinen tosi lihonut kyllä siitä mitä olin kun esikoinen syntyi (yhä vaivaavasta tällä hetkellä tosin lievästä liikatoiminnasta huolimatta).
Mun on ollut tarkoitus mennä jollekin lääkärille vähän konsultoimaan miten hän tilanteen näkisi. Mutten ole saanut aikaiseksi varata aikaa enkä edes oikein tiedä mille lääkärille aika pitäisi varata. Terveysasemalle en kyllä mene koska en usko sieltä saavani mitään tietoa mutten tiedä saako sitä vaikka menisi jollekin kalliile spesialistillekaan. Riskejä ja valintoja on elämä täynnä.
Taloustilanne on vakaa ja parisuhdekin löytyy. Esikoinen vaikuttaa täysin terveeltä ja hyvinvoivalta vaikka kärsinkin raskausaikana kilppariongelmista ja sain siihen lääkitystä (nyt ei lääkitystä ole).
Ottakaapa av:laiset halutessanne kantaa myös minun tilanteeseeni.
Niin olen suunnitellut, että menisin jo tässä vaiheessa käymään neuvolassa ja kysymään heidän mielipidettään, ohjeitaan.
Toisaalta haluaisin kolmannen lapsen, toisaalta en. On nyt näiden kahden kanssa jo niin helppoa.